Työryhmä etsi parasta mallia uusiutuvan energian tukemiseen
työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta
13.5.2016
14.30
Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on arvioinut täyttääkö investointitukeen, tuotantotukeen vai vihreisiin sertifikaatteihin perustuva malli parhaiten uudelle uusiutuvan energian tukijärjestelmälle asetetut tavoitteet. Lisäksi se arvioi kilpailuttamista osana uutta tukijärjestelmää. Työryhmä luovutti raporttinsa 13.5.2016 elinkeinoministeri Olli Rehnille.
- Työryhmän työ on tärkeä osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelua. Uusiutuva energia tarvitsee paitsi selkeän, mutta myös markkinatilanteen mukaan joustavan tukijärjestelmän, jonka avulla pääsemme kunnianhimoisiin tavoitteisiimme maksamatta kuitenkaan ylihintaa tuotetusta energiasta, totesi ministeri Rehn kiittäessään työryhmää ja sen puheenjohtajaa Anja Liukkoa pätevästi tehdystä työstä.
Työryhmä selvitti teollisen mittakaavan uusiutuvan sähkön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tukijärjestelmiä. Selvityksen lähtökohtia oli myös arvioida, miten voitaisiin parhaiten saavuttaa päästöttömän uusiutuvan energian osuuden ja omavaraisuuden lisäämistä koskevat tavoitteet teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti, samalla varmistaen edellytykset uusien teknologiaratkaisujen ja uusiutuvan energian hankkeiden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tavoitteena oli lisäksi tukijärjestelmän selkeys, johdonmukaisuus ja myönnettävien tukien tehokas hallinnointi ja valvonta.
Työryhmän mukaan harkinnanvarainen investointituki soveltuu erityisesti kokeiluhankkeille ja uuden energiateknologian kaupallistamiseen sekä rajatusti myös tietyille muille päästökaupan ulkopuolisille hanketyypeille. Metsähakesähkön tuotantotukijärjestelmä on kustannustehokas ja edistää turpeen korvaamista metsähakkeella sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Teknologianeutraali, tarjouskilpailuun perustuva tuotantotukijärjestelmä olisi kustannustehokas tapa varmistaa uusiutuvaa energiaa käyttävän sähkön tuotantokapasiteetin lisäys ja investointien sijoittuminen Suomeen. Tällainen tuotantotukijärjestelmä on myös tehokas tapa varmistaa, että tukitaso on mahdollisimman alhainen. Järjestelmä on mahdollista tehdä joustavaksi ja uusiutuvan energian lisätarpeeseen nopeasti reagoivaksi. Se on toteutettavissa useilla eri tavoilla, ja sovellettavaa menettelyä on mahdollista kehittää saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmä rahoitettaisiin valtion talousarviosta.
Sertifikaattijärjestelmä toimisi markkinaehtoisesti, kun ensin on poliittisesti päätetty velvoitteen tavoitetaso. Sen avulla saavutetaan uusiutuvan energian osuuden lisäys kustannustehokkaasti. Ylikansallisessa järjestelmässä investoinnit ohjautuvat sinne, missä niiden toteutus on kustannustehokkainta ja muutkin edellytykset suotuisammat. Ei olisi varmuutta, että investoinnit tehtäisiin Suomeen. Järjestelmä on lähtökohtaisesti teknologianeutraali, mutta samalla siihen liittyy ylituen riski. Sen rahoittaisivat sähkön käyttäjät. Hankekehittäjällä on sertifikaattijärjestelmässä riski sekä sähkön markkinahinnan että sertifikaatin hinnan kehityksestä. Korkea riskitaso lisää tuen tarvetta. Järjestelmän toteuttaminen ei ole nopealla aikataululla mahdollista.
Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän raportti on osoitteessa: www.tem.fi/julkaisut
Lisätiedot:
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, puh. 029 506 2078 (työryhmän puheenjohtaja)
ylitarkastaja Pekka Grönlund, TEM, puh. 029 506 4815
ylitarkastaja Kati Veijonen, TEM, puh. 029 504 7170
- Työryhmän työ on tärkeä osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelua. Uusiutuva energia tarvitsee paitsi selkeän, mutta myös markkinatilanteen mukaan joustavan tukijärjestelmän, jonka avulla pääsemme kunnianhimoisiin tavoitteisiimme maksamatta kuitenkaan ylihintaa tuotetusta energiasta, totesi ministeri Rehn kiittäessään työryhmää ja sen puheenjohtajaa Anja Liukkoa pätevästi tehdystä työstä.
Työryhmä selvitti teollisen mittakaavan uusiutuvan sähkön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tukijärjestelmiä. Selvityksen lähtökohtia oli myös arvioida, miten voitaisiin parhaiten saavuttaa päästöttömän uusiutuvan energian osuuden ja omavaraisuuden lisäämistä koskevat tavoitteet teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti, samalla varmistaen edellytykset uusien teknologiaratkaisujen ja uusiutuvan energian hankkeiden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tavoitteena oli lisäksi tukijärjestelmän selkeys, johdonmukaisuus ja myönnettävien tukien tehokas hallinnointi ja valvonta.
Työryhmän mukaan harkinnanvarainen investointituki soveltuu erityisesti kokeiluhankkeille ja uuden energiateknologian kaupallistamiseen sekä rajatusti myös tietyille muille päästökaupan ulkopuolisille hanketyypeille. Metsähakesähkön tuotantotukijärjestelmä on kustannustehokas ja edistää turpeen korvaamista metsähakkeella sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Teknologianeutraali, tarjouskilpailuun perustuva tuotantotukijärjestelmä olisi kustannustehokas tapa varmistaa uusiutuvaa energiaa käyttävän sähkön tuotantokapasiteetin lisäys ja investointien sijoittuminen Suomeen. Tällainen tuotantotukijärjestelmä on myös tehokas tapa varmistaa, että tukitaso on mahdollisimman alhainen. Järjestelmä on mahdollista tehdä joustavaksi ja uusiutuvan energian lisätarpeeseen nopeasti reagoivaksi. Se on toteutettavissa useilla eri tavoilla, ja sovellettavaa menettelyä on mahdollista kehittää saatujen kokemusten perusteella. Järjestelmä rahoitettaisiin valtion talousarviosta.
Sertifikaattijärjestelmä toimisi markkinaehtoisesti, kun ensin on poliittisesti päätetty velvoitteen tavoitetaso. Sen avulla saavutetaan uusiutuvan energian osuuden lisäys kustannustehokkaasti. Ylikansallisessa järjestelmässä investoinnit ohjautuvat sinne, missä niiden toteutus on kustannustehokkainta ja muutkin edellytykset suotuisammat. Ei olisi varmuutta, että investoinnit tehtäisiin Suomeen. Järjestelmä on lähtökohtaisesti teknologianeutraali, mutta samalla siihen liittyy ylituen riski. Sen rahoittaisivat sähkön käyttäjät. Hankekehittäjällä on sertifikaattijärjestelmässä riski sekä sähkön markkinahinnan että sertifikaatin hinnan kehityksestä. Korkea riskitaso lisää tuen tarvetta. Järjestelmän toteuttaminen ei ole nopealla aikataululla mahdollista.
Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän raportti on osoitteessa: www.tem.fi/julkaisut
Lisätiedot:
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, puh. 029 506 2078 (työryhmän puheenjohtaja)
ylitarkastaja Pekka Grönlund, TEM, puh. 029 506 4815
ylitarkastaja Kati Veijonen, TEM, puh. 029 504 7170