IEA: Energiatehokkuuden parantaminen välttämätöntä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on julkaissut globaalia energiatehokkuuden kehitystä kuvaavan raportin "Energy Efficiency Market Report 2016". Se nostaa esiin energiatehokkuuteen liittyvien politiikkatoimien kehitystä ympäri maailmaa viimeisen vuoden aikana. Erityisesti IEA pureutuu energiatehokkuuteen kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa.
– IEA:n analyysin mukaan kolmannes vaadituista päästövähenemistä vuoteen 2040 mennessä tulee saada aikaan energiatehokkuuden avulla. Järjestön mukaan ei olemassa realistista ja kustannustehokasta energia- ja ilmastopolitiikkaa ilman merkittäviä ja tarmokkaita energiatehokkuustoimia, tiivistää teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä raportin sanomaa.
Energiatehokkuus on avain myös kestävän energiajärjestelmän ja huoltovarmuuden kehittämiseen. Energiatehokkuuden kehitys kuvastaa osaltaan globaalin talouden muutosta. Energiaintensiteetti, eli energian käyttö suhteessa bruttokansantuotteeseen, parantui 1,8 prosenttia viime vuonna. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että talouskasvu mahdollistui globaalisti pienemmällä energiankäytön kasvulla kuin ennen. IEA:n mukaan vauhti ei kuitenkaan riitä, jotta sillä voitaisiin saavuttaa vähähiilisen energiajärjestelmän tavoitteet, vaan lisää toimia tarvitaan. Erityisen ripeää kehitystä on jo nähty kehittyvissä maissa, joissa myös tulevaisuudessa vaaditaan nopeaa kehitystä.
IEA seuraa yksittäisten energiatehokkuuteen liittyvien politiikkatoimien vaikuttavuutta. Esimerkiksi ajoneuvojen polttoainetaloutta edistävät standardit säästivät vuonna 2015 noin 2,5 % maailman öljyntuotantoa vastaavan määrän energiaa. Kaikkiaan energiatehokkuusstandardit kattavat nyt 30 % maailman energiankäytöstä, kun vuonna 2000 kattavuus oli vain 11 prosenttia.
Matalat energiahinnat varjostavat energiatehokkuuden kehityksen tulevaisuuden näkymiä, sillä ne heikentävät kannusteita investoida energian säästöön. Jo vuonna 2015 sekä polttoaineiden että sähkön hinnat olivat erittäin alhaiset useilla markkinoilla. Tästä huolimatta energiatehokkuudessa nähtiin viime vuonna parantumista. IEA:n mukaan tämä todistaa osaltaan politiikkatoimien vaikuttavuutta.
Raportin mukaan energiatehokkuutta ei siis voida jättää vain markkinoiden vastuulle, vaan hallitusten tulee parantaa energiatehokkuutta politiikkatoimin. Näitä toimia on lukuisia ja eri maat käyttävät niitä eri tavoin. IEA esitteleekin raportissaan uuden Efficiency Policy Progress Index (EPPI) työkalun, jonka avulla voi seurata velvoittavia politiikkatoimia eri maissa. Indeksissä on toistaiseksi mukana vain noin 10 suurta taloutta. Näistä kärkeen sijoittuvat Saksa ja Ranska. Suomi ei vielä ole mukana tässä indeksissä.
Raportti on verkossa IEA:n (www.iea.org) verkkosivustolla osoitteessa:
http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/mediumtermenergyefficiency2016.pdf
Lisätiedot:
teollisuusneuvos Timo Ritonummi, TEM, puh. 050 592 2103 (yksi raportin kommentoijista)
erityisasiantuntija Juho Korteniemi, Suomen pysyvä OECD-edustusto (Pariisi), puh +33 145 247 217