FI SV

Selvitys: Metallinjalostuksen sähkönkulutus säilynee ennallaan vuoteen 2030 saakka

Työ- ja elinkeinoministeriö 9.3.2017 13.37
Tiedote

Metallinjalostuksen sähkönkulutuksessa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia vuoteen 2030 mennessä, sillä tuotanto säilyy toiminnanharjoittajien arvion mukaan lähes ennallaan. Teknologisen kehityksen myötä saatava energian säästö kompensoituu pääosin lisääntyvissä jälkikäsittelyissä sekä uusien ympäristönsuojeluvaatimusten edellyttämissä laitteissa ja prosesseissa. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä, joka tarkastelee energian kulutusta ja sähkön hintoja metallinjalostusteollisuudessa.

Metallinjalostus on energiaintensiivinen toimiala, jonka valmistuskustannuksista 10–40 prosenttia aiheutuu energian käytöstä. Energian hin­nalla ja saatavuudella onkin merkittävä vaikutus alan kannattavuuteen ja toimintaedellytyksiin.

Hinnan lisäksi alan inves­tointipäätöksiin vaikuttavat energian saannin varmuus ja hintavakaus. Energiaintensiivisen teollisuuden kustannusten nousua on Suomessa pyritty hillitse­mään kilpailijamaiden tapaan keveämmällä energiaverotuksella. Käytännössä tämä on tapahtunut sähköveron osittaisen palautusjärjestelmän avulla. Päästökaupan aiheuttamaa sähkön hinnannousua kompensoidaan toimialoille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille. Eduskunnan hyväksymä laki tulee voimaan myöhemmin tänä vuonna annettavalla asetuksella.

Valtiovalta tukee jossain määrin myös investointeja, jotka tähtäävät energiansäästöön, energian tuotannon tehostamiseen, ympäristöhaittojen vähentämiseen tai uusiu­tuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen. Tuet eivät kuitenkaan koske puhtaita korvausinvestointeja, vaikka niihin liittyisi uuden ja mahdollisesti riskialttiin tekno­logian käyttöönottoa.

Energian saatavuus, hinta ja verotus ovat investointien kannattavuusvertailuissa tärkeitä, koska Suomen tehtaat kilpailevat investoinneista yritysten muissa maissa sijaitsevien yksiköiden kanssa. Tehtaiden laitekanta on energiatehokasta kansainvälisessä vertailussa. Raaka-aineesta otetaan talteen arvometallit ja energia. Sivuvirtoja kierrätetään, jotta jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hukkalämpöä hyödynnetään omissa prosesseissa ja myydään ulos kaukolämpönä.

Teollisuuden sähkön markkinahinta on Suomessa korkeampi kuin Ruotsissa ja Nor­jassa, vaikka kuulumme samaan markkina-alueeseen. Tämä johtuu pääosin Ruotsin ja Suomen välisen sähkönsiirtokapasiteetin riittämättömyydestä. Maiden kantaverkkoyhtiöt ovat kuitenkin ilmoittaneet valmistelevansa uuden sähkön siirtoyhteyden rakentamista maiden välille, mikä parantaisi sähkön toimitusvarmuutta ja pienentäisi hintaeroa Ruotsiin nähden. Rakenteilla olevat kaksi ydinlaitosta turvaa­vat osaltaan yritysten sähkönsaantia ja hintavakautta myös pitkällä aikajänteellä ja vähentävät tuontiriippuvuutta. Suomessa on monipuolinen energiavalikoima, joka on täydentymässä biopolttoaineilla ja nesteytetyllä maakaasulla.

Investointien ja toiminnan suunnit­telun kannalta on tärkeää, että yrityksillä on riittävä varmuus energian saatavuudes­ta ja hintakehityksestä pitkällä aikavälillä. Energian hinnan merkitystä korostaa se, että suurin osa Suomen tehtailla valmistetuista tuotteista päätyy vientimarkkinoille. Maailmanmarkkinoilla tavaroiden hinnat määräytyvät globaalin kysynnän ja tarjon­nan mukaan.

Kiinan terästeollisuus, joka edustaa jo puolta maailman terästuotannosta, määrää käytännössä sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden hinnat maailmanmarkkinoil­la. Arvioidaan, että alalla on neljänneksen ylikapasiteetti nykykulutukseen nähden. Kiinan tuonnin hillitsemiseksi on monissa maissa nostettu polkumyyntisyytteitä ja asetet­tu tuonnille rangaistustulleja. Kestävä ratkaisu edellyttäisi kapasiteetin leikkaamista maailmanlaajuisesti kulutusta vastaavalle tasolle.

Kiinasta on tullut myös merkittävä rikasteiden ostaja. Tämä on heikentänyt rikasteiden saatavuutta ja nostanut niiden maailmanmarkki­nahintaa. Suomessa toimivat värimetallien tuottajat kuten Boliden ja Norilsk Nickel turvautunevat jatkossa nykyistä enemmän konsernien omilta kaivoksilta saataviin raaka-aineisiin.

Julkistettu selvitys liittyy työ- ja elinkeinoministeriön hankkeeseen, jossa on kartoitettu yri­tysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Lisätiedot verkossa:
Energian kulutus ja sähkön hinta metallinjalostusteollisuudessa -raportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2017)

Lisätiedot:
toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, TEM, puh. 029 50 60080