Avaruustekniikka on huomaamatta hiipinyt arkeemme. Pidämme itsestäänselvyyksinä kännykän ruudulta avautuvia tarkkoja satelliittikarttoja, ratikka- ja bussikohtaista aikataulupalvelua, tai juoksumatkan, vauhdin ja reittiprofiilin tallentavaa urheilukelloa. Yhä useampi ajokoira tai lemmikkissakin on varustettu paikantavalla kaulapannalla.

Enää ei tarvitse olla suurvalta hyötyäkseen avaruustoiminnasta. Tarkkoja kuva-aineistoja tai reaaliaikaista paikkatietoa voi hyödyntää laukaisematta itse omia satelliitteja avaruuteen.  Tämä on avannut valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia meillä ja maailmalla. Eipä paljon hypetetty Uber-taksipalvelun konseptikaan olisi mahdollinen ilman kaikkialla saatavilla olevaa ja ilmaista satelliittipaikannusta.

Myös varsinaisen avaruuteen laukaistavan tekniikan murros on tapahtumassa. Mikro- ja nanosatelliitit valtaavat alaa. Entisten tuhansien kilojen painoisten ja satojen miljoonien arvoisten satelliittien rinnalle on nousemassa pienten ja halpojen satelliittien parvet. Tämä on avannut avaruuden portit Suomen kaltaisille pienille maille, yksittäisille yrityksille ja yliopistoryhmille.

Ensimmäinen virallisesti suomalaiseksi rekisteröity avaruusesine tulee näillä näkymin olemaan Aalto-yliopistossa pitkälti opiskelijavoimin rakennettu  Aalto-1 –piensatelliitti. Sen laukaisu kiertoradalle odotetaan toteutuvan toukokuussa Yhdysvalloista.

Avaruuden arkipäiväistyminen on avannut ennennäkemättömiä mahdollisuuksia täysin uusille yrityksille ja liiketoimintamalleille. Suomesta löytyy useampikin tuore avaruus-startup. Satellio on nuori yritys, joka tarjoaa satelliittikuvantamiseen pohjautuvia seuranta- ja analyysipalveluita. Iceye puolestaan kehittää avaruuteen laukaistavien tutkapiensatelliittien järjestelmää.

Yritys herätti ansaittua huomiota hankkimalla huomattavan ulkomaisen pääomasijoituksen hankkeensa toteuttamiseksi. Ja uusimpana tulokkaan Reaktor ilmoitti äskettäin Hello World –nanosatelliittiprojektistaan.

Suomalaisessa avaruustoiminnassa on tietoisesti pidetty jalat - tai ainakin katse - maanpinnalla.  Pyrimme olemaan pragmaattinen kehittäjä ja soveltaja teemoissa, joilla on erityistä merkitystä meille itsellemme. Näyttävät astronauttiohjelmat ja rakettilaukaisut olemme jättäneet muille.

Tämä on ollut pienen maan ja pienten resurssien sanelema välttämättömyys, mutta myös viisas valinta. Miehitettyjen avaruuslentojen viihde- tai arvovalta-arvon tai kapea-alaisen tieteellisen huippututkimuksen sijaan toimimme käytännönläheisesti.

Vahvuuksiamme ovat paikannussovellukset ja tietoliikenteen ratkaisut. Satsaamme satelliittikaukokartoituksen mahdollistamaan metsäluonnonvarojen inventointiin sekä järvi- ja merivesistöjen tilan tarkkailuun. Suomi tunnetaan myös lumen ja jään sekä pohjoisen pallonpuoliskon ilmakehäfysiikan tutkimuksesta, revontuliakaan unohtamatta.

Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, TEM