TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Perloksesta Anttilaan – Euroopan globalisaatiorahasto 10 vuotta

Tapani Kojonsaari Julkaisupäivä 20.4.2017 8.26 Blogit

Suomi on viime vuosina ollut yksi suurimmista Euroopan globalisaatiorahaston hyödyntäjistä. Tämä kertoo suomalaisten yritysten ja työntekijöiden saaneen tuntea nahoissaan globalisaation vaikutukset.

EU perusti Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) 10 vuotta sitten tukeakseen jäsenmaitaan silloin, kun hätä on suurin: Jäsenmaa voi hakea tukea rahastosta, kun vähintään 500 työntekijää joutuu kerralla työttömäksi yhdestä yrityksestä tai samalta toimialalta joko globalisaatiosta tai maailmantalouden kriisistä johtuen.

EGR tukee irtisanottujen työntekijöiden uudelleentyöllistymistä. Sen avulla turvataan riittävät resurssit ohjaukseen, erilaisiin koulutuksiin ja valmennuksiin sekä esimerkiksi palkkatukeen.

Suomi hyödyntänyt rahastoa ahkerasti

Myös Suomen ensimmäisestä EGR-hankkeesta on kulunut 10 vuotta. Hankkeella tuettiin pohjoiskarjalaisesta, muoviosia ja teknisiä komponentteja valmistaneesta Perloksesta irtisanottuja.

Sittemmin Suomi on hyödyntänyt rahastoa etenkin ICT-alan suurten irtisanomisten yhteydessä. Tukea on haettu ja saatu muillekin toimialoille, kuten Rauman STX-telakalta irtisanotuille. Suomi aikoo myös jättää touko-kesäkuussa 2017 hakemuksen kaupan alalta irtisanottujen tukemiseksi.

Tällä hetkellä Suomella on käynnissä viisi hanketta, joista kolme on vielä EU:n toimielinten käsiteltävänä. Luottamus käsittelyssä olevien hakemusten läpimenoon on suuri.

Mikään rahoitusautomaatti EGR ei silti ole, kuten Suomi sai kokea hakiessaan tukea yliopistoista irtisanotuille. Euroopan komissio kehotti lähes viime hetkellä Suomea vetämään pois hakemuksensa, sillä uuden linjauksen mukaan tukea ei myönnetä julkisen sektorin irtisanomisiin.

Aivan viime vuosina Suomi on ollut EGR:n suurin hyödyntäjä yhdessä Espanjan ja Belgian kanssa. Mihinkään suurempaan kerskailuun ei kärkipaikka anna aihetta. Se kertoo enemmänkin karua tarinaa suomalaisista yrityksistä ja työntekijöistä globalisaation puristuksessa, kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa maailmassa.

Suomalaista veronmaksajaa saattaa kuitenkin huojentaa tieto, että aiemmasta rahaston nettomaksajasta on tullut nettosaaja samalla, kun irtisanottuja on kyetty tukemaan vahvennetuin toimenpitein.

10 vuotta takana, mitä edessä?

Globalisaation negatiivisimpia vaikutuksia on lievennetty EGR:n avulla nyt kymmenen vuotta. Me Suomessa luonnollisesti toivomme, ettei tarvetta rahoituksen hakemiselle enää tule. Työkalu on kuitenkin hyvä pitää pakissa pahan päivän varalle.

Toisaalta työelämä muuttuu, ja niin täytyy muuttua myös tukivälineiden. Pitäisikö protektionististen ajatusten levitessä ja robotisaation edetessä huomio kiinnittääkin jatkossa globalisaation sijaan muihin työpaikkoja syöviin megatrendeihin?

Tapani Kojonsaari, erityisasiantuntija TEM 

Tapani Kojonsaari vastaa Suomen EGR-hakemuksista ja toimii rahaston hallintoviranomaisena TEM:ssä

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita