TEMatiikkaa-blogi

Blogit

Työelämän kehittäminen on kasvupolitiikan kovaa ydintä

Antti Närhinen Julkaisupäivä 3.4.2017 11.40 Blogit

Antti NärhinenSuomessa on jo kauan sitten ymmärretty, että työelämä kehittyy parhaiten työpaikoilla ja niiden omista tarpeista lähtien. On myös ymmärretty, että hyvää hyvyyttään yritykset eivät henkilöstöönsä panosta ja toimintaansa kehitä. Yritysten tavoitteena on aina ensisijaisesti liiketoiminnan kannattavuuden parantaminen.

Liiketoiminta uudistuu tuloksellisimmin ja kestävimmin silloin, kun uudistaminen on hyvin johdettua ja osa henkilöstön ja johdon yhteistä, jokapäiväistä työtä. Eurooppalaisessa työolotutkimuksessa ja TEM:n työolobarometrissä seurattujen työelämän laadun osatekijöiden mukaan elinkeinoelämän uudistumiselle on suomalaisilla työpaikoilla varsin suotuisat olosuhteet.

Suomessa palkitaan hyviä, innostavia työpaikkoja. Meillä kuhistaan startup-yrittäjyydestä. Käymme myös laajaa keskustelua työn murroksesta ja sen tulevaisuudesta. Yhteistä terminologiaa näissä keskusteluissa ovat vuorovaikutus, yhteistyö, empatia, toisten arvostus, luottamus ja innostus – merkitystä ja motivaatiota unohtamatta. Nämä ovat nopeasti ajateltuna melko pehmeitä ja liiketoimintaan perinteisesti liittymättömiä arvoja. Vai ovatko sittenkään?  

Esimerkiksi eurooppalaisen yritystutkimuksen mukaan yritykset, jotka panostavat henkilöstön osaamiseen, osallistamiseen ja vuorovaikutukseen tekevät hyvää tulosta ja samaan aikaan niiden henkilöstö voi hyvin. Näissä yrityksissä satsaukset työntekijöihin ovat tärkeä osa johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiä ja yrityksen arkea. 

Uudistumisen taustalla on ajatteleva ihminen

Työelämän pirstaloituminen, globaalit markkinat, tietotekniikka ja digitalisaatio korostavat verkostojen ja yhdessä toimimisen merkitystä – niin yrityksille kuin yksilöille. Muutos edellyttää jatkuvaa uuden oppimista. Ilman riittävää uudistumista yritys jää helposti alakynteen – aina löytyy toinen toimija, joka ymmärtää paremmin asiakaskunnan tarpeiden muuttumisen, reagoi siihen ja saa tätä kautta kilpailuedun itselleen. 

Liiketoiminnalle uudistuminen tarkoittaa usein uutta prosessi-, tuote- tai palveluinnovaatiota. Jotain, minkä avulla yrityksessä syntyy arvonlisäystä ja se saa itselleen kilpailuetua. Innovaatioiden taustalla on ajatteleva ihminen, ja ihmiselle edellä mainituilla työpaikan pehmeillä arvoilla on tärkeä merkitys, etenkin muutostilanteissa.

Työelämän laatu on kilpailukykytekijä

Työelämän kehittämisessä tarvitaan rohkeita visioita. TEM kumppaneineen pyrkii kehittämään suomalaisesta työelämästä Euroopan huippua esimerkiksi Työelämä 2020-hankkeen ja Tekesin Liideri-ohjelman kautta. Myös EU:n rakennerahastovaroja suunnataan tuottavan ja tuloksellisen työelämän edistämiseen. Lisäksi ELY-keskukset ovat kantaneet kortensa kekoon yritysten kehittämispalveluilla ja aktiivisella alueellisella verkostotoiminnalla. Tuleva maakuntauudistus muokkaa TE-hallinnon ja yrityspalvelut uuteen uskoon. Yritysten suotuisat kehittymismahdollisuudet on varmistettava myös sen jälkeen.

Hallitusohjelman nimi on Ratkaisujen Suomi. Työelämän kehittämisen kannalta parhaat ratkaisut syntyvät työpaikoilla ja yrityksissä. Hallituksen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kautta on löydettävissä entistä kestävämpiä ja kannattavampia ratkaisuja työelämän strategisen kehittämisen keinoin. Tässä TEM:n hallinnonalalla ja sen yhteistyötahoilla on niin sanotusti avaimet käsissään.

Suomen kilpailukyky perustuu menestyviin yrityksiin, jotka innovoivat, työllistävät ja luovat hyvinvointia. Työelämän kehittäminen ja työpaikkainnovaatiot liittyvät toisiinsa. Tämä on huomioitu kasvupolitiikan valmistelussa. TEM:n pohjustama Kasvun Agenda on avattu julkiseen keskusteluun. Ei ole sattumaa, että työelämän kehittäminen on yksi sen tärkeistä aihioista.

Antti Närhinen
neuvotteleva virkamies
työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.