­Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa

Julkinen sektori on merkittävä hankintojen tekijä, sillä julkiset hankinnat ovat Suomessa noin 20–30 miljardia euroa vuosittain. Suurena toimijana julkinen sektori pystyy vaikuttamaan tarjontaan kysyntää suuntaamalla.

Julkisilla hankinnoilla on huomattava vaikutus tuotteiden ja palveluiden aiheuttamaan elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen. Hankintalaki kannustaa ottamaan ympäristönäkökulmat huomioon. Energiatehokkuus sopii hyvin hankintakriteeriksi hinnan ja muiden perusteiden rinnalle.

Energiatehokkuusdirektiivi määrää, että keskushallinnot hankkivat tietyin edellytyksin ainoastaan tuotteita, palveluja ja rakennuksia, jotka täyttävät EU-säädösten, kuten energiamerkintädirektiivin, ekosuunnitteludirektiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin, sekä Energy Star-ohjelman energiatehokkuusvaatimukset. Julkista sektoria myös alueellisella ja paikallisella tasolla rohkaistaan energiatehokkaisiin hankintoihin.

TEM on julkaissut uudet ohjeet julkisten hankintojen energiatehokkuudesta. Ohjeiden tarkoituksena on opastaa valtion viranomaisia, kuntia sekä muita organisaatioita ottamaan toiminnassaan huomioon energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet. Ohjeita voidaan soveltaa myös yksityisellä sektorilla. Uusilla ohjeilla on päivitetty työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 antamat vastaavat ohjeet.

Myös valtioneuvoston periaatepäätöksessä 13.6.2013 kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa on vaatimuksia hankintojen energiatehokkuudelle.

Lisätietoja: Timo Ritonummi