Herkko Plit: Fennovoiman rakentamislupataival alkaa vasta nyt

Kesä-heinäkuussa sää pysytteli viileänä, mutta Fennovoima piti huolen poliittisen ilmapiirin lämpenemisestä hellelukemiin.

Yhtiö jätti 30.6.2015 työ- ja elinkeinoministeriölle hankkeensa rakentamislupahakemuksen ja samanaikaisesti sen kanssa selvityksen, jonka tarkoituksena oli osoittaa, että vähintään 60 prosenttia yhtiön omistuksesta on toimijoilla, joiden asuin- tai kotipaikka on EU- tai EFTA-alueella.

Vasta edellisenä iltana mukaan omistajaksi oli tullut kroatialainen Migrit Solarna Energija. Käynnistyi omistajuuden selvittämiseen liittyvä värikäs vaihe, joka päätyi 5. elokuuta Fennovoiman ilmoitukseen, että Migrit ei ole enää mukana hankkeessa, mutta Fortum ja SRV lähtevät mukaan uusina omistajina ja lisäksi Outokumpu kasvattaa omistustaan Fennovoimassa. Ilman näitä tietoja hanke olisi mennyt seuraavana päivänä valtioneuvoston käsittelyyn esityksellä, että hakemus hylätään.

Uusien omistajuusilmoitusten myötä voitiin todeta, että kotimaisen omistajuuden edellytys täyttyy ja jätetyn rakentamislupahakemuksen normaali käsittely voidaan aloittaa – alkuverryttelyt oli siis tehty ja itse juoksu voi alkaa.

Normaalisti rakentamislupahakemuksen käsittely etenee hyvin tarkkaan määritellyn käsikirjoituksen mukaan, joka on kirjattu ydinenergialakiin. Fennovoiman kohdalla poikkeuksen tekee se, että 60 prosenttia sen omistuksesta on oltava kotimaista. Näin valtioneuvosto määräsi käsitellessään periaatepäätöksen täydennystä syksyllä 2014 ja eduskunta vahvisti tämän edellytyksen sellaisenaan.

Asiaa kuitenkin mutkisti se, että eduskunnan talousvaliokunta kirjasi mietintöönsä, että omistusehto pitää olla ratkaistuna 30.6.2015 mennessä. Tämä kirjaus ei ole ydinenergialain mukainen edellytys, mutta tässä maassa on ollut tapana kunnioittaa sitä, mitä eduskunta lausuu.

Miksi TEM sitten käsitteli ensin omistusehdon edellytykset? Ydinenergialain perustelussa mainitaan, että yhteiskunnan kokonaisetua tarkasteltaessa voidaan laissa säädettyjä erityisiä lupaedellytyksiä harkitsemattakaan tulla siihen tulokseen, että laitoksen rakentaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Toinen vaihtoehto olisi ollut hakemuksen käsittelyn välitön aloittaminen ydinenergialain mukaisesti.

Tämä olisi vienyt vähintään kaksi vuotta ja sen jälkeen olisi mahdollisesti todettu, että omistusehto ei sittenkään ole täyttynyt. Näin menetellen olisi mennyt paljon ja isolla porukalla keitettyä velliä maahan – useita kymmeniä henkilötyövuosia viranomaistyötä sekä paikallisia rakentamistöitä olisi tehty aivan turhan takia. Oli siis tarkoituksenmukaista tarkastaa ensin, että hakija on ”osallistumiskelpoinen”, ennen kuin se hyväksytään kisaan mukaan.

Ydinenergian käytön pitää olla turvallista, vastuullista ja läpinäkyvää. Niin se on tässä maassa ollut tähänkin saakka ja niin sen tulee olla myös jatkossa. Migrit-seikkailut aiheuttivat näihin periaatteisiin selkeän kuprun, jota joudutaan oikomaan vielä pitkään. Samalla tuli myös huomattua, että uusien toimijoiden ei ole kovin helppoa sisäistää ja kasvaa ydinalan vastuulliseksi toimijaksi. Myös luvanhaltijoiden omistajien on tunnettava yhteiskunnallinen vastuunsa.

Ydinenergia on yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä asia, ja toiminta alalla jatkuu vain ja ainoastaan niin kauan kuin ala nauttii yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Olivatkohan kaikki ymmärtäneet tämän ennen kesäkuun loppua? Alalla käytetään tässä yhteydessä termiä turvallisuuskulttuuri – jatkossa korkeatasoisen turvallisuuskulttuurin on syytä vallita ja näkyä keskeisesti kaikessa Fennovoiman ja sen omistajien toimissa.

Nyt voidaan sitten palata lähtöviivalle ja käynnistää rakentamislupahakemuksen normaali käsittely. Seuraavaksi TEM pyytää lakisääteisiltä tahoilta lausunnot, joista merkittävimpänä on STUKilta pyydettävä turvallisuusarvio. Jos laitosta ei STUKin arvion mukaan voida rakentaa turvalliseksi, jää hanke siihen.

Samoin huomiota kiinnitetään ydinjätehuoltoon. Fennovoiman pitää toimittaa ensi kesäkuun loppuun mennessä erillinen selvitys siitä, onko se päässyt sopimukseen Posivan omistajien kanssa tai vaihtoehtoisesti sen tulee esittää oma ympäristövaikutusten arviointiohjelma erillisestä loppusijoituksesta.

Myös monta muuta kriteeriä tarkastellaan ydinenergialain mukaisesti. Kotimaisen omistajuudenkaan tarkastelu ei päättynyt hakemuksen jättöpäivään. TEM seuraa omistajuutta tästä eteenpäin jatkuvasti koko sen ajan, kun Fennovoiman hanke on käynnissä.

Rakentamislupahakemuksen käsittelyssä menee vähintään pari vuotta ennen kuin ollaan lähellä maalia. Ja lopussa valtioneuvosto tekee päätöksen – joko hylkää tai hyväksyy Fennovoiman rakentamisluvan. Jos päätös on hankkeen kannalta positiivinen, niin vasta siinä vaiheessa alkaa laitoksen ydinturvallisuuden kannalta tärkeiden osien rakentaminen. Sitä ennen voidaan vähän ripsuttaa ja rapsuttaa, kuten taannoinen ministeri totesi.

Herkko Plit, teollisuusneuvos, TEM

Kirjoittaja on TEM:n energiaosaston ydinenergia ja polttoaineet -ryhmän vetäjä