Energian kulutus ja sähkön hinta metallinjalostusteollisuudessa

Metallinjalostuksessa energian osuus valmistuskustannuksista on 10–40 %. Energian saatavuus, hinta ja verotus ovat investointien kannattavuusvertailuissa tärkeitä, koska Suomen tehtaat kilpailevat investoinneista yritysten muissa maissa sijaitsevien yksiköiden kanssa. Tehtaiden laitekanta on energiatehokasta kansainvälisessä vertailussa. Raaka-aineesta otetaan talteen arvometallit ja energia. Sivuvirtoja kierrätetään, jotta jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hukkalämpöä hyödynnetään omissa prosesseissa ja myydään ulos kaukolämpönä. Markkinasähkö on Suomessa kalliimpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu pääosin Suomen ja Ruotsin välisen sähkönsiirtokapasiteetin riittämättömyydestä. Rakenteilla oleva 1600 megawatin ydinreaktori Olkiluoto 3 vähentää aikanaan tuontiriippuvuutta. Suomessa on monipuolinen energiavalikoima, joka on täydentymässä biopolttoaineilla ja nesteytetyllä maakaasulla. Tärkein sähkön kulutukseen vaikuttava tekijä on tehtaiden käyttöaste. Viime vuosina tehtaat ovat toimineet vajaakapasiteetilla, mikä on vähentänyt sähkön kulutusta. Teknillisen kehityksen myötä saatava energiansäästö kuluu todennäköisesti suurimmalta osin ympäristönsuojelun edellyttämiin laitteisiin ja prosesseihin. Energian hinnan lisäksi investointipäätöksiin vaikuttavat energian saannin varmuus ja hintavakaus, sillä investoinnit ovat pitkävaikutteisia. Sekä Suomessa että kilpailijamaissa energiaintensiivinen teollisuus saa keveämmän energiaverotuksen. Päästökauppa nostaa sähkön hintaa. Monissa EU-maissa kuten Suomessa valtio kompensoi päästökaupasta johtuvaa hinnannousua alan globaalin kilpailutilanteen vuoksi