Kasvuvyöhykkeet

Kasvuvyöhykkeet eivät rajoitu hallinnollisiin rajoihin, vaan ne muodostavat toiminnallisia alueita. Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa –hankkeessa on ensimmäistä kertaa määritelty ja luokiteltu kaupunkikeskusten väliin sijoittuvia kasvuvyöhykkeitä. Luokittelu perustuu alueelliseen vuorovaikutukseen sekä liikennejärjestelmän ja saavutettavuuteen. Vuorovaikutusta tarkastellaan erityisesti työssäkäynnin, liikennevirtojen ja yritysten välisten yhteyksien pohjalta. Vyöhykkeiden muutoksia lähestytään väestön, muuttoliikkeen, työllisyyden, työpaikkakehityksen, rakentamisen ja yritysten kehitysnäkymien kautta.

Kasvuvyöhykkeiden kehittämisen tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta ja houkutella kansainvälisen tason investointeja. Lähtökohtana on kehittää vyöhykkeitä yli hallinnollisten rajojen ja olemassa olevia liikennejärjestelmiä hyödyntäen.

Vyöhykkeiden strateginen kehittäminen tähtää alueellisen kehittämisen ja aluesuunnittelun sekä elinkeino-, työllisyys ja liikennepolitiikan kokonaisuuksien aiempaa parempaan huomioimiseen. Kehittämisen tavoitteena on myös kansainvälisten yhteyksien parantaminen ja yhteistyön tiivistäminen yli Suomen rajojen.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -kärkihankkeen yhteydessä toteutetussa kasvuvyöhykekilpailussa hallitus valitsi sopimusmenettelyn piiriin itä-länsi suuntaisesti Etelä-Suomen leikkaavan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen sekä Helsingistä Tampereen kautta Seinäjoelle ulottuvan Suomen kasvukäytävän. Valtio ja vyöhykkeet solmivat strategisen yhteistyösopimuksen vyöhykkeiden kehittämisestä vuosille 2016-2019.

Lisätietoja: Hanna-Maria Urjankangas