Yrityskauppavalvonta

Suomen kaltaisilla pienillä markkinoilla kilpailullisen toimintaympäristön varmistaminen edellyttää toimivaa yrityskauppavalvontaa. Markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä kieltää yrityskaupan tai asettaa sen toteuttamiselle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomessa tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä (ns. SIEC –testi joka on käytössä myös EU:ssa).

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ilmoitetaan kansalliset liikevaihtorajat ylittävät yrityskaupat. Jos yrityskauppa sen sijaan kuuluu EY:n yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuksen (139/2004) soveltamisalaan, kauppa ilmoitetaan Euroopan komissiolle, jolla on yksinomainen toimivalta tutkia niin sanotut yhteisönlaajuiset yrityskaupat.

Komission ja jäsenmaiden kilpailuviranomaisten välillä on kuitenkin tapausten siirtojärjestelmä, jonka perusteella tietyt kriteerit täyttävien yrityskauppojen käsittelypaikkaa voidaan vaihtaa. Yrityskauppaa ei saa panna täytäntöön ennen kilpailuviranomaisen asiassa tekemää päätöstä.

Kilpailuneutraliteetti

Kilpailulain kilpailuneutraliteettisäännökset turvaavat julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisia kilpailunedellytyksiä. Valtio- tai kuntaomisteisten yritysten toiminta samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa voi joskus johtaa markkinoiden toimivuuden ja kilpailuedellytysten tasapuolisuuden häiriöihin.

Äärimmillään neutraliteetin puute voi johtaa yritysten sulkeutumiseen pois markkinoilta. Toisaalta monia aloja on myös avattu kilpailulle niin, että perinteisesti julkisten toimijoiden tehtäviin kuuluneita palveluja tuottavat myös yksityiset yritykset.  Kilpailuneutraliteettiongelmia voi liittyä myös julkisten tahojen myöntämiin yksin- ja erityisoikeuksiin.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on kilpailulain perusteella toimivalta puuttua valtion, kunnan, kuntayhtymän tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yhteisön elinkeinotoimintaan tavaroiden tai palveluiden tarjonnassa, jos käytetyt menettelyt tai toiminnan rakenteet estävät tai vääristävät kilpailua markkinoilla.

Kyse voi olla esimerkiksi kustannusvastaamattomasta hinnoittelusta ja rakenteessa elinkeinotoiminnan harjoittamisesta virastomuodossa. Kilpailuneutraliteetin vajeeseen puututaan ensisijaisesti neuvotellen korjaustoimenpiteistä. Viime kädessä virastolla on toimivalta kieltojen, velvoitteiden ja määräysten asettamiseen.

Kilpailuneutraliteetti voi häiriintyä markkinoilla esimerkiksi silloin, jos valtio tai kunta harjoittaa markkinoilla EU-oikeuden mukaista taloudellista toimintaa sellaisessa organisaatiomuodossa, jossa toimija saa hyväkseen konkurssisuojan ja veroetuuksia, joita yksityinen toimija ei saa. Kuntalaissa on jo asetettu velvoitteita yhtiöittää toiminta tällaisissa tilanteissa:

Lisätietoja: Virve Haapajärvi