Kysymyksiä ja vastauksia aluekehittämisestä ja kasvupalveluista

  • Miksi tämä uudistus tehdään?

    Tarkoitus on saada osaavat työnhakijat ja yritysten tarpeet kohtaaman nykyistä paremmin. Tämä on avaintekijä siinä, että alueilla saadaan kasvua. Uudistus selkeyttää palveluita ja lisää muun muassa kilpailun kautta niiden asiakaslähtöisyyttä. Kasvupalvelulla tuetaan työnhakijoita työuran eri vaiheissa. Oli kysymys sitten uuden työn, uran tai yrittäjyysvaihtoehdon hakemisesta.

    Laajempaa ja syvempää työllistymisen tukea tarvitseville rakennetaan uudenlaisia palveluketjuja, myös kasvupalvelun ja sote-palvelun yhteistyönä. Tähän liittyviä yksityiskohtia on tarkoitus vielä hioa myös lausuntokierroksella saadun palautteen avulla. Lakiesitys on osa maakuntauudistusta, jossa tehtäviä siirretään maakunnille.

  • Miksi kasvupalvelujen tuottaminen avataan markkinoille?

    Palvelut uudistetaan maakuntauudistuksen yhteydessä siten, että ne vastaavat entistä paremmin talouden ja työmarkkinoiden nopeaan muutosrytmiin. Nykyinen palvelujen sääntely on johtanut siihen, että asiantuntijaresursseja ja osaamista ei pysty kaikissa tilanteissa suuntaamaan riittävästi työelämän ja elinkeinoelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Rekrytointipalvelut ja työnvälitys esimerkiksi vaativat yhä enemmän erityisosaamista, toimialatuntemusta ja syvälle elinkeinoelämän ja työnhakijoiden tilanteeseen pureutuvaa palvelua, jota nykyisen vahvasti sääntelyyn perustuvan järjestelmän on vaikeaa ylläpitää ja toteuttaa.

    Työttömyydestä aiheutuu valtavia taloudellisia menetyksiä niin yksilöille, yrityksille kuin julkisyhteisöillekin – välittömät työttömyysmenot ovat vuositasolla noin 6 miljardia.

  • Miten kasvupalveluilla varmistetaan työmarkkinoiden ylialueellinen ja valtakunnallinen toimivuus sekä ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus? Miten kasvupalveluilla varmistetaan suuret, ylimaakunnalliset rekrytoinnit?

    Kasvupalveluun kuuluvilla valtakunnallisilla järjestelmillä (työmarkkinatori, puhelin, chat) osaltaan tuetaan ylialueellista/valtakunnallista työn ja työvoiman liikkuvuutta.

    Työnhakijoiden ammatillista liikkuvuutta avitetaan kasvupalvelujen osaamisen kehittämispalvelulla, jossa painopiste on joustavilla yrityskohtaisilla koulutuksilla (mm. rekrytointi-/kasvupalvelukoulutukset). Kasvupalveluun kuuluvilla positiivisen rakennemuutoksen palvelupaketeilla vastataan suuriin, ylialueellisiin rekrytointitarpeisiin.

  • Miten varmistetaan asiakkaiden/työttömien yhdenvertaisuus eri maakunnissa?

    Maakunnalle tuleva mahdollisuus tuottaa maakunnan asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja voi vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Maakuntien tulee noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja valtio voi asettaa maakunnalle näihin liittyviä vaatimuksia. Velvoitteita ovat erityisesti yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa sekä eri asiakasryhmien ja yksittäisten asiakkaiden syrjimätön kohtelu. Niiden toteutumista arvioidaan valtion ja maakuntien välissä vuoropuhelussa vuosittain.

  • Miten asiakkaat/vaikeasti työllistyvät löytävät itselleen sopivat palvelut?

    Maakunnan on huolehdittava, että asiakkaiden palvelutarpeet arvioidaan laadukkaasti. Maakunnan palveluiden tulee mahdollisimman hyvin vastata asiakkaiden palvelutarpeita. Maakunnan vastuulla on huolehtia, että asiakkaat saavat tietoa oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä etuuksistaan.

    Maakunnalla on kasvupalvelujen järjestäjänä myös vastuu huolehtia asiakkaan palvelujen yhteensovittamisesta silloin, kun asiakas tarvitsee työllistyäkseen myös muita kuin kasvupalveluja. Yhteensovittaminen voidaan sisällyttää esimerkiksi palveluhankintoihin, jolloin asiakkaille voidaan tarjota tarpeen mukaisesti erilaisia palvelukokonaisuuksia tai tuettuja palveluja. Jos asiakkaan työllistymisvaikeudet johtuvat esimerkiksi terveyden tai toimintakyvyn ongelmista, maakuntamallissa terveyspalveluja on nykyistä helpompi yhdistää kasvupalveluihin kun maakunta vastaa molempien järjestämisestä.

    Yrityksiä voidaan kannustaa esimerkiksi uusilla tulosperusteisilla korvauskäytännöillä työllistämään pitkäaikaistyöttömiä, jos maakunnat innostuvat sellaista kokeilemaan.

  • Sovelletaanko valinnanvapautta myös kasvupalveluissa? Miten?

    Kyllä sovelletaan. Asiakkaalla olisi oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan nimeämien palveluntuottajien joukosta. Asiakas voi käyttää myös minkä tahansa muun maakunnan maakunnallisia kasvupalveluita, jos hän esimerkiksi hakee työtä toisen maakunnan alueelta tai jos yritysasiakas aikoo sijoittua tai kehittää yritystoimintaansa toisen maakunnan alueella.

  • Mitä valtakunnalliset kasvupalvelut ovat? Miten maakuntien asiakkaat saavat valtakunnallisia kasvupalveluita?

    Valtakunnallisilla kasvupalveluilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan valtakunnallisia yrityspalveluja. Valtakunnallisia kasvupalvelujen tuottajia ovat Finnvera Oyj, Finpro Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes.

    Valtakunnallisten kasvupalvelujen tuottajien tarjoamat palvelut ovat edelleen samalla tavalla kuin aikaisemmin kasvuyritysten ja muiden yritysten käytettävissä niiden sijainnista riippumatta.

  • Mikä on kuntien yhtiöiden rooli?

    Toisin kuin SOTE-uudistuksessa, kuntien markkinoilla toimivat yhtiöt voivat toimia kasvupalveluiden tuottajina., Kuitenkin, jos kunnan yhtiö olisi samalla myös hankintalain mukainen sidosyksikkö, se ei voi toimia kasvupalveluiden tuottajana. Tässä tapauksessa esimerkiksi kunnan kehittämisyhtiö voi perustaa kasvupalveluiden tuottamista varten tytäryhtiön.

    Sidosyksiköt vääristäisivät kilpailua hyödyntämällä kunnalta kilpailuttamatta saatua liiketoimintaa. Suurikokoisen sidosyksikön liiketoiminnasta muutamankin prosentin myynti voi tarkoittaa käytännössä sitä, että yksikkö voisi tuottaa huomattavan osan kasvupalvelumarkkinoista ja määrätä siten hinnanmuodostuksen. Tämä hinnoittelu voi olla tasoltaan sellainen, ettei yksityinen toimija pysty kannattavana liiketoimintana palveluita tuottamaan. Tällöin sidosyksikön toiminta markkinoilla saattaa estää kasvupalvelumarkkinoiden syntymisen. Kilpailuoikeudellisesti on katsottu, että sidosyksiöiden asemalla hankintayksikköön on kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Laki on vasta lausuntokierrosvaiheessa ja sen jälkeen on mahdollisuus tarkentaa sidosyksikköjen roolia esimerkiksi markkinapuutetilanteessa.

  • Miksi Uudellemaalle voitiin säätää erillisratkaisu?

    Pääkaupunkiseudun voidaan katsoa olevan hyvin erilaisessa tilanteessa, kun ottaa huomioon talouden ja työmarkkinoiden tunnusluvut sekä maahanmuuttajien määrän. Uudenmaan muiden kuntien vaikutusmahdollisuudet turvataan ratkaisulla, jossa kaikille on oikeus liittyä kuntayhtymän jäseneksi.

    Pääkaupunkiseudulla asuu 44 prosenttia Suomen pitkäaikaistyöttömistä sekä 48 prosenttia vieraskielisistä. Koko maan työvoimasta pääkaupunkiseudun osuus on 22 prosenttia ja yksityissektorin työpaikoista 30 prosenttia.

    Uudenmaan erillisratkaisukin pohjautuu tuottamistoiminnan eriyttämiseen. Kuntayhtymä vastaa kasvupalveluiden järjestämisestä ja sen tytäryhtiöt niiden tuottamisesta mahdollisessa markkinapuutetilanteessa.

  • Miten pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tarjoamaan palveluja maakunnalle?

    Uudistukselle on ensisijaista, että myös pienet yritykset voivat toimia markkinoilla. Maakunta päättää maakuntastrategiassaan myös palvelujen tuotantostrategiasta. Siinä tulisi ottaa huomioon pk-yritysten mahdollisuus tarjota palveluja.

    Kasvupalvelujen tuottaminen tulee maakunnissa rakentaa niin, että myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota palveluitaan. Uudistuksessa avataan kasvupalveluiden markkinoita ja lisätään kilpailua. Tämä lisää asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia, luo kilpailun kautta organisaatiorakenteita, jotka tukevat palvelun laadun kehittymistä sekä tuo uusia palveluinnovaatioita ja tehokkaampia toimintatapoja.

  • Onko kaikkialla Suomessa markkinoita?

    Kilpailullisen, kestävän markkinoiden rakentuminen on uudistuksen kriittinen menestystekijä. Markkinoiden kehittyminen vie vuosia ja riippuu myös maakunnan tekemistä ratkaisuista markkinoiden ohjaamisessa. Maakuntien tulisi toimenpiteillään (myös yhteisillä) edistää markkinoiden rakentumista.

    Markkinapuute tarkoittaa tilannetta, jossa markkinoilta ei löydy riittävästi kriteerit täyttäviä palveluntuottajia. Kriteerejä voivat olla esimerkiksi palvelun saavutettavuus, riittävyys ja kohtuuhintaisuus. Markkinapuute voidaan todeta erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin – esimerkiksi käyttämällä avointa kuulemismenettelyä, teettämällä ulkopuolinen arvio tai julkaisemalla markkinakartoitusta koskeva ilmoitus julkisten hankintojen ilmoitusportaalissa.

  • Miten varmistetaan, että maakunnilla on riittävästi osaamista kasvupalvelujen hankintaan?

    Hyvin toteutettu hankinta tarvitsee ensisijaisesti hankittavan palvelun tuntemusta ja sitä nykyisillä ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstöllä on runsaasti. Valtion virastoissa on viime vuosina tehty myös systemaattista työtä hankintaosaamisen ja -toimintamallien kehittämiseksi.  Maakuntauudistuksessa tulee huolehtia hyvien toimintamallien hyödyntämisestä ja siirtyvien henkilöiden osaamisen säilyttämisestä ja tarvittavasta lisäkoulutuksesta.

  • Mitä tarkoitetaan sillä, että valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain aluekehittämisestä?

    Valtiolla on vahva intressi edistää koko Suomen kasvua ja kaikkien alueiden elinvoimaisuutta. Tätä varten hallitus laatii hallituskausittain painopisteet alueiden kehittämiseksi. Maakunnat puolestaan laativat omat strategiansa ja maakuntaohjelmansa. Keskusteluissa valtio ja maakunnat sovittavat yhteen näkemyksensä.  Aluekehittäminen edellyttää eri ministeriöiden vahvaa yhteistyötä, joka koskee mm. saavutettavuutta, osaamista, väestön hyvinvointia, työllisyyttä, elinkeinoelämän mahdollisuuksia, maaseudun kehittämistä. Tämän vuoksi on tarpeen tarkastella yhteisesti ja laaja-alaisesti aluekehittämistä eri maakunnissa.

  • Mitä maakunnan viranomaistehtävät/järjestämistehtävät ovat?

    Maakunnan viranomaistehtäviä olisivat muun muassa tukien myöntämiseen liittyvät tehtävät. Lisäksi maakunnan viranomaistehtävinä hoidettaisiin nykyisen rakennerahastokauden hankkeita koskeva päätöksenteko.

    Järjestämistehtäviä ei voida tarkkarajaisesti määritellä, mutta ne olisivat muun muassa neuvonta, palvelujen tarveharkinta, resursointi, kasvupalvelujen tuottajien valinta ja valvonta sekä palvelujen yhteensovittaminen.

    TE-toimisto ratkaisee nykyisin työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Tähän tehtävään liittyy julkisen vallan käyttämistä. Nämä tehtävät siirrettäneen työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.

  • Alkavatko maakunnat tekemään kuntien elinvoimatehtäviä?

    Uudistuksella ei puututa kunnan tehtäviin. Kasvupalvelu-uudistuksessa siirretään maakunnille ainoastaan sellaisia tehtäviä, joita tällä hetkellä tehdään valtion virastossa. Kunnat saavat tehdä jatkossakin niitä samoja tehtäviä, joita ne tälläkin hetkellä tekevät yleisen toimialan puitteissa.

  • Mikä on henkilöstön asema?

    Kaikki ELY -keskuksissa ja TE-toimistoissa työskentelevät (noin 2 900) siirtyvät liikkeen luovutuksena 1.1.2020 maakuntiin. Eli henkilöstö siirtyisi niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttäisi voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

    Edellä mainittu koskisi myös niitä henkilöitä, jotka siirtyisivät maakunnasta edelleen maakunnan yhtiöön vuoden 2020 loppuun mennessä. Maakuntaan jäisivät työskentelemään ne, jotka tekevät maakunnan viranomaistehtäviä ja ne, jotka jäisivät tekemään järjestämistehtäviä.

    TE-toimistojen nykyiset työttömyysturvaan liittyvät tehtävät siirrettäneen vuonna 2018 työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Näitä tehtäviä TE-toimistoissa hoitavan henkilöstön on tarkoitus siirtyä työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen palvelukseen.

  • Miten kasvupalveluilla vaikutetaan Suomen työllisyysasteen nostamiseen tavoiteltuun 72 prosenttiin?

    Kasvupalvelussa yhdistyvät yritys- ja työvoimapalvelut, jolloin on aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata kokonaisvaltaisesti yritysten kasvutilanteisiin ja sitä kautta työllisyyteen, kun työvoiman saatavuutta tukevat palvelut ovat kiinteästi yhdistetty muihin yritysten kilpailukykyä ja kasvua tukeviin palveluihin.

    Valtakunnalliset työllisyystavoitteet on sisällytetty vahvasti maakunnan kasvustrategiaan, asiakkuuksien hoitoon sekä palvelumarkkinoiden kehitystyöhön.

  • Onko kunnilla kasvupalveluun ja alueen elinvoimaan liittyviä tehtäviä?

    Kunnilla on yleinen toimiala, jonka puitteissa ne voivat hyvin vapaasti järjestää ja tuottaa palveluita kuntalaisille ja yrityksille. Pidempään työttömänä olleiden työllistämisvelvoitetta lukuun ottamatta kunnilla ei ole lakiin perustuvia velvollisuuksia järjestää kasvupalveluita. Kuntien vastuulla olevilla nuoriso-, sivistys- ja asumispalveluilla on kuitenkin kiinteä yhteys kasvupalveluihin.

    Erityisesti suuremmat kaupungit panostavat kuitenkin merkittävästä elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Kuntien vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien työllisyyttä edistäviin palveluihin käytettiin varoja yhteensä 528 miljoonaa euroa.

    Kasvupalvelu-uudistus tuo kunnille yleisen toimialan puitteissa tuotettujen palveluiden lisäksi mahdollisuuden tarjota maakunnille maakunnallisten kasvupalveluiden tuottamista.

  • Voidaanko kaupunkien ja valtion välisiä kasvusopimuksia tehdä jatkossakin?

    Kyllä. Alueiden kehittämistä koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi voidaan jatkossakin laatia yhteistyösopimuksia. Tämä mahdollisuus on kirjattu aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnoksen pykälään 11. Sopimusmenettelyä voidaan kehittää suuntaan, jossa sopimuksen ohjausvaikutukset ovat nykyistä vahvemmat ja sopimusosapuolien kumppanuus tuottaa nykyistä merkittävämpää lisäarvoa.

  • Mitä tarkoitetaan sillä, että vastuu alueiden kehittämisestä on maakunnilla alueillaan ja kunnilla niiden alueilla sekä valtiolla valtakunnallisen alueiden kehittämisen osalta?

    Aluekehittämisessä vastuuta täytyy olla eri tasoilla. Valtio katsoo koko maata, maakunta maakuntaansa ja kunnat omaa aluettaan. Hyvällä yhteistyöllä näistä tasoista saadaan toimiva kokonaisuus, joka tukee sellaista kasvua, joka hyödyttää koko maata.

  • Jatkuuko ohjaamotoiminta? Siitä on niin hyviä kokemuksia.

    Ohjaamo on toimintatapa, joka tarjoaa alle 30-vuotiaille nuorille julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita saman katon alta. Ohjaamoiden palvelupisteitä on eri puolilla maata yhteensä 41. Käynnissä olevan ESR hankehaun kautta uusia Ohjaamoja tulee luultavasti syntymään lisää. Vuonna 2016 Ohjaamoissa oli 50 000 asiakaskäyntiä ja lisäksi 60 000 nuorelle tarjottiin ryhmäohjausta.

    Hallituksen puoliväliriihen päätösten mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö tulee jakamaan viiden miljoonan euron määrärahan Ohjaamoiden henkilöstön rekrytointiin toiminnan vakiintumisen tueksi. Linkki ohjaamo -sivustolle

  • Mitä tapahtuu kuntien palkkatuetulle työlle?

    Uudistus ei muuta sitä, miten kunnat voivat hyödyntää palkkatukea. Kunnat voivat esimerkiksi palkata palkkatuella työttömiä työpajatoimintaan ilman, että kunnan tulee muuttaa nykyisestä toimintatapaansa. Se, että maakunta myöntää jatkossa TE-toimistojen sijasta palkkatukea, ei vaikuta palkkatuensaaja organisaatioiden toimintaan.

  • Aiheuttaako uudistus muutoksia työpajatoimintaan?

    Uudistus ei vaikuta kuntien rahoittamaan työpajatoimintaan. Maakunnat ja kasvupalvelujen tuottajat voivat jatkossakin lähettää työttömiä kuntien tarjoamaan nykyisen kaltaiseen työpajatoimintaan.