Kysymyksiä ja vastauksia kasvupalveluista

  • Mitä tarkoittaa markkinapuute ja miten se todennetaan?

    Markkinapuute tarkoittaa tilannetta, jossa kasvupalvelujen tuottamiseen ei löydy markkinoilta kriteerit täyttävää palveluntuottajaa. Kriteerejä voivat olla esim. palvelun saavutettavuus, riittävyys ja kohtuuhintaisuus. Markkinapuute voidaan todeta erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin – esim. käyttämällä avointa kuulemismenettelyä, teettämällä ulkopuolinen arvio tai julkaisemalla markkinakartoitusta koskevan ilmoituksen julkisten hankintojen ilmoittamisportaalissa.

  • Mitä kasvupalvelut ovat ja kenelle ne on tarkoitettu?

    Kasvupalvelu on uusi TEM:n palvelukokonaisuus, joka yhdistää ja uudistaa nykyisiä TE-palvelun ja yrityspalvelun tehtäviä. Kasvupalvelulla tuetaan elinkeinoelämän ja yritysten kasvuedellytyksiä, hoidetaan työnvälitystä, edistetään työnhakijoiden työllistymistä sekä edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä. Kasvupalvelun asiakkaita ovat yritykset ja muut elinkeinoelämän toimijat sekä työnhakijat ja työnantajat

  • Mitä tarkoittaa järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen? Miten kasvupalvelut tuotetaan?

    Maakunta toimii kasvupalvelun järjestäjänä ja vastaa siitä, että laissa säädetyt tehtävät tulevat hoidetuksi ja palvelut ovat saatavilla. Valtioneuvosto ohjaa määrärahat maakunnille palvelujen järjestämistä varten. Maakunta päättää palvelun tuottamisesta lainsäädännön puitteissa.

    Kasvupalvelun tuottaminen tapahtuu kilpailullisin ehdoin. Palvelua tuottavat yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja yhdistykset. Maakunta itse vastaa viranomaiselle kuuluvan toimivallan käytöstä sekä tuottaa palvelut markkinapuutetilanteissa. Palvelun saatavuus on siis taattu kaikissa maakunnissa kaikissa tilanteissa.

  • Miksi palvelujen tuottaminen siirretään markkinoille?

    Nykyiset TE- ja yrityspalvelut eivät ole pysyneet talouden ja työmarkkinoiden nopeassa muutosrytmissä, joten tarvitaan reipas remontti. TE-toimistoissa ja ELYissä on hyvää tekemistä, mutta itse järjestelmä on jäänyt liian jäykäksi – yksittäisiä palveluja on liikaa ja ne ovat hajanaisia, asiantuntijaresurssit ja osaaminen ovat vaikeasti liikuteltavissa työelämän ja elinkeinoelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

    Rekrytointipalvelut ja työnvälitys esimerkiksi vaativat yhä enemmän erityisosaamista, toimialatuntemusta ja syvälle menevää palvelua, jota nykyisen järjestelmän on erittäin vaikeaa ylläpitää ja toteuttaa.

    Nykyisen järjestelmän siirtäminen sellaisenaan maakuntien (tai kuntien) järjestämisvastuulle ei parantaisi lainkaan palvelun asiakaslähtöisyyttä tai vaikuttavuutta. Markkinoiden hyödyntäminen tuo kaivattua joustavuutta ja erityisosaamista, jolla asiakkaille turvataan laadukkaat palvelut.

  • Siirretäänkö ”viranomaistehtävät” markkinoille?

    Ei siirretä. Julkiset hallintotehtävät, kuten työnhakijan toimeentuloon tai vaikkapa yritystukien takaisinperintään liittyen, jäävät viranomaiselle. Kasvupalvelu-uudistuksessa ”viranomaistehtävien” perustuslakitarkastelu on tehty heti ensimmäisenä ja näin rakennettu pohja jatkovalmistelulle.

  • Miksi ”pakkoyhtiöitetään”?

    Yhtiöittäminen ei ole uudistuksen päämäärä, se on ainoastaan juridinen keino saada palveluntuottajat samalle viivalle silloin kun tuottaminen tapahtuu taloudellisin ehdoin. Yhtiöittämismalli myös tukee hyvin palvelutuotannon kustannusseurantaa.

  • Miten markkinoilta saadaan laadukasta palvelua?

    Uusilla maakunnilla on merkittävä valta ja vastuu markkinoiden ohjaamisessa asiakkaiden ja yhteiskunnan kannalta toivottuun tulokseen. Maakunnilla on tähän monia keinoja. Palvelujen tuottaminen tulee rakentaa niin, että pk-yrityksillä on mahdollisuus osallistua ja vältetään suurten toimittajien suosimista.

    Hankinta- ja sopimusmalleissa voidaan painottaa laatua, tuloksellisuutta ja uudenlaisia palveluinnovaatioita. Palvelun laatua ja kustannusvaikuttavuutta seurataan yhä vahvemmin sekä tulosraportoinnin että asiakaspalautteen kautta.

    Maakunnan järjestämistoiminto – mm. palvelujen suunnittelu, ostaminen ja seuranta – on tärkeää resursoida riittävän vahvasti, jottei toisteta julkishallinnon aiempien tilaaja-tuottajamallien virheitä. Maakuntiin tarvitaan vahvaa ostamisosaamista – huippuostajia. Toimenpiteet järjestämisosaamisen vahvistamiseksi ovat jo valmisteilla.

  • Mitä TE-toimistojen henkilöstölle tapahtuu maakuntauudistuksessa?

    TE-toimistot lakkaavat 1.1.2019 lukien kun tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä maakunnan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteeseensa (työ- tai virkasuhde) liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöstö siirtyy maakuntakonsernin sisällä vaiheittain palvelulaitoksen tai sen yhtiön palvelukseen. Liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä noudatetaan vuoden 2020 loppuun mennessä tehtävissä henkilöstösiirroissa.

    Yhtiöitä ja niiden henkilöstöä koskevat päätökset tehdään maakunnan laitoskonsernin puitteissa. Markkinapuutteesta ja siten kasvupalvelun tuotantotavasta riippuen yhtiöiden toimintoja (ja henkilöstöä) voidaan siirtää laitoskonsernin sisällä, luovuttaa yksityiselle toimijalle tai muutoin sopeuttaa kulloiseenkin tilanteeseen, ääritilanteissa myös ajaa alas.

    Täysimääräiseen kilpailulliseen tuotantomalliin siirtyminen ja markkinoiden rakentuminen tapahtuu vaiheittain useamman vuoden aikana. Tällöin myös uudistuksen henkilöstövaikutukset jakautuvat pidemmälle aikavälille. Malliin käyttöönotolle maakunnissa säädetään lisäksi siirtymäaika.

  • Onko TEM ulkoistamassa TE-toimistojen ja ELY-keskuksen tehtäviä jo ennen maakuntauudistusta?

    Markkinoiden rakentuminen ja kilpailulliseen tuotantomalliin siirtyminen on useiden vuosien prosessi, jossa tulisi edetä vaiheittain. Näin voidaan varmistaa hallittu muutos ja asiakaspalvelun toimivuus läpi uudistuksen.

    Järjestäjä-tuottajamalliin siirtyminen olisi siten perusteltua käynnistää vuosina 2017 ja 2018 tarkoituksenmukaisilla pilottihankkeilla, joissa palveluja siirrettäisiin markkinoilla tuotettaviksi. Tällaiset hankkeet tulisi toteuttaa maakuntauudistuksen henkilöstöpoliittisia linjauksia noudattaen ja palvelukyky turvaten.

  • Mistä työnhakijat saavat palvelut maakuntauudistuksen jälkeen?

    Digitaalisten palvelujen kehittämistä jatketaan hallituksen linjausten mukaisesti ja niissä kiinnitetään erityisesti huomiota käyttäjälähtöisyyteen sekä käyttäjän opastamiseen ja tukemiseen. Myös laadukkaat lähipalvelut varmistetaan työnhakijoille kaikissa maakunnissa.

    Valmistelussa arvioidaan tällä hetkellä erilaisia vaihtoehtoja sille, mistä työnhakijoiden palvelut käynnistyvät. Yhdessä vaihtoehdossa ne voisivat käynnistyä KELAn palveluverkoston yhteydessä. KELAlle (ja työttömyyskassoille) on mahdollisesti siirtymässä työttömyysturvatehtävät TE-toimistoilta. Asiasta on selvitys meneillään.