Kysymyksiä ja vastauksia Talent Boostista

  • Mikä on Talent Boost?

    Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti puoliväliriihessä 2017 käynnistää poikkihallinnollisen valtioneuvoston yhteisen Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelman. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomi tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi kansainvälisille osaajille sekä kanavoida Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemusta yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiotoiminnan tueksi.

  • Kuka on kansainvälinen osaaja?

    Kansainvälinen osaaja on maahanmuuttaja tai suomalainen paluumuuttaja, jolla on korkeaa osaamista, kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä verkostoja, jotka voivat tuoda lisäarvoa elinkeinoelämälle. Kansainvälinen osaaja voi olla esimerkiksi ulkomaalainen opiskelija, tutkija, ekspatti, puolisona Suomeen muuttanut tai paluumuuttaja. Maahantulon syyllä ei ole merkitystä. Myös humanitaarisista syistä Suomeen muuttanut voi olla kansainvälinen osaaja.

  • Miksi Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia?

    Osaajien saatavuus on tunnistettu eri selvityksissä suomalaisyritysten yhdeksi suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin mitä Suomesta löytyy.

    Suomessa on jo kokonaisia aloja, joiden kasvu on vaarassa osaajapulan takia: esimerkiksi ohjelmistoalan osaajia tarvittaisiin tälläkin hetkellä tuhansia lisää. Osaajia kaivataan myös lounaisrannikolle, jossa työpaikkojen määrä on kasvanut huomattavasti positiivisen rakennemuutoksen myötä.

    Ollakseen alansa huippuja, on suomalaisten yritysten, korkeakoulujen ja innovaatiotoimijoiden voitava houkutella maailmalta parhaat tai potentiaalisimmat osaajat. Tämä on yritystemme kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiotoimintamme edellytys, ja samalla myös edellytys sille, että yritykset voivat työllistää suomalaisia.

    Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia myös pärjätäkseen globaalissa kilpailussa investoinneista. Työvoiman monipuolinen osaaminen ja helppo saatavuus ovat yrityksille yksi suurimmista syistä investoida tiettyyn maahan tai alueelle.

  • Miten suomalaisyritykset ja muut organisaatiot voivat hyötyä kansainvälisistä osaajista?

    Kansainväliset osaajat tuovat mukanaan kohdemaatuntemusta, kielitaitoa, kansainvälisiä kontakteja ja verkostoja. Heillä on myös usein ymmärrystä globaaleista trendeistä.

    Yritykset voivat hyödyntää kansainvälisiä osaajia esimerkiksi tuotekehityksessä, uusien markkinoiden avaamisessa ja asiakassuhteiden luomisessa kohdemaihin. Kansainväliset osaajat voivat auttaa yrityksiä ja innovaatiotoimijoita ideoimaan, löytämään kansainvälisiä kumppaneita sekä vahvistamaan globaalissa liiketoiminnassa vaadittavaa ajattelutapaa.

  • Miksi Suomi tarvitsee Talent Boost -ohjelman?

    Osaajilla on entistä suurempi merkitys maiden kilpailukyvylle, ja heistä käydään kovaa kilpailua maailmanlaajuisesti. Suomelta on tähän mennessä puuttunut kansallinen ohjelma tai strategia kansainväliseen osaajien houkutteluun ja täällä pitämiseen.

    Talent Boost -ohjelmalla pyritään houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Toisaalta Suomessa on jo kansainvälisiä osaajia, joiden asiantuntemusta ja verkostoja ei hyödynnetä täysimääräisesti yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä sekä innovaatiotoiminnassa. Myös tähän ohjelmalla pyritään saamaan muutos.

    Talent Boost -ohjelmalla herätetään myös keskustelua suomalaisten työmarkkinoiden avoimuudesta. Työelämän asenneilmapiiri, syrjimättömyys ja monimuotoisuus vaikuttavat kansainvälisten osaajien työllistymiseen, heidän haluunsa jäädä Suomeen sekä siihen, miten houkuttelevana osaajat pitävät Suomea.

  • Mitkä ovat Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteet?

    Talent Boost -ohjelmalle määriteltiin hallituksen puoliväliriihessä 2017 seuraavat tavoitteet:

    1. Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja hyödyntää heidän verkostojaan investointien hankkimisessa.
    2. Yritykset hyödyntävät kansainvälisten osaajien verkostoja ja asiantuntemusta kasvussa ja kansainvälistymisessä.
    3. Elinkeinoelämän ekosysteemit ja innovaatioalustat sekä työmarkkinat ovat kansainvälisille osaajille avoimia ja yrittäjyyteen kannustavia.
  • Miten tavoitteisiin päästään?

    Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi maakuvaviestinnän suuntaaminen osaajille sekä yritys- ja viranomaispalveluiden kehittäminen kansainvälistä rekrytointia tukevaksi. Yrityspalveluissa, kuten Business Finlandissa, tuodaan kansainvälistyville yrityksille esiin mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisten osaajien asiantuntemusta. Lisäksi kehitetään yrityksille ja kansainvälisille osaajille mentorointi- ja yhteiskehittämismalleja.

    Vuonna 2018 käynnistyy myös Kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeita, jotka jalkauttavat Talent Boost -ohjelmaa eri alueille Suomessa.

    Lisäksi suurimmat kaupungit kehittävät englanninkielistä palvelutarjontaansa, kuten kansainvälisiä kouluja ja varhaiskasvatusta.

  • Kohdennetaanko toimia tiettyihin toimialoihin?

    Toimenpiteet kohdennetaan erityisesti Suomen kasvaviin kärkitoimialoihin, jotka voivat hyötyä eniten kansainvälisten osaajien asiantuntemuksesta ja verkostoista, sekä toimialoihin, joissa on eniten pulaa erityisasiantuntemuksesta. Fokusta ei kuitenkaan haluta kaventaa liikaa, koska innovaatioita ja uutta työtä luodaan yhä enemmän eri toimialojen rajapinnoilla.

  • Miten Talent Boost -ohjelmassa huomioidaan Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat?

    Suomessa jo asuvat kansainväliset osaajat ovat yhä liian vähän hyödynnetty potentiaali suomalaisyrityksissä. Ohjelmassa kehitetään toimenpiteitä, joilla yritykset ja kansainväliset osaajat tuodaan tehokkaammin yhteen. Keskeisessä asemassa on esimerkiksi kansainvälisten osaajien asiantuntemuksen kytkeminen Business Finlandin kansallisiin yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalveluihin sekä tuleviin maakuntien kasvupalveluihin. Lisäksi ohjelmassa kehitetään koordinoituja palveluja kasvukeskuksiin.

  • Mitkä toimijat ovat mukana Talent Boost -toimenpideohjelmassa

    Mukana ovat teeman kannalta keskeisimmät ministeriöt (TEM, OKM, SM, UM, VNK, VM) sekä suurimmat kasvukeskukset Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku. Lisäksi käydään jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa.

    Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa koko valtioneuvoston yhteisen ohjelman koordinoinnista. Talent Boost -ohjausryhmän puheenjohtajana toimii työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

  • Miten Suomi pärjää osaajien houkuttelussa kansainvälisesti verraten?

    Maailmalla käydään yhä kovenevaa kilpailua globaaleista osaajista. Useat maat ovat kehittäneet ohjelmia, joilla tähdätään osaajien houkutteluun (attraction) ja pitämiseen (retention). Suomelta vastaava kansallinen ohjelma tai strategia on tähän asti puuttunut.

    Menetämme tällä hetkellä kansainvälisiä osaajia muihin maihin, koska suomalaiset työmarkkinat, ammatilliset verkostot ja bisnesekosysteemit ovat yhä liian sisäänpäin lämpiäviä. Tarjolla on jo palveluita kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseen, mutta ne ovat yritysten näkökulmasta sirpaleisia ja hajallaan.

  • Onko Talent Boost -ohjelmaan haettu mallia muista maista?

    Valmistelun aikana on tutustuttu erityisesti Ruotsin ja Tanskan malleihin. Parhaillaan on käynnissä VTT:n toteuttama valtioneuvoston tutkimushanke, jossa etsitään hyviä käytäntöjä Kanadasta, Tanskasta, Hollannista ja Itävallasta.

    Tanskassa osaajien houkuttelu on kytketty vahvasti investointien houkutteluun. Uusi-Seelanti on puolestaan esimerkiksi hyödyntänyt onnistuneesti synergiaa, jota on matkailijoiden ja osaajien houkuttelutyössä.