Kysymyksiä ja vastauksia työnhakijoiden haastatteluista

Hallitus tehostaa työvoimapalveluja työllistymisen nopeuttamiseksi. Yksi keinoista on entistä tiiviimpi yhteydenpito työnhakijaan. Työnhakijat haastatellaan vuoden 2017 alusta lähtien aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen. Tavoitteena on työttömän työnhakijan nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen.

  • Miksi työttömiä haastatellaan?

    Työnhakijoita halutaan palvella entistä paremmin työnhaun eri vaiheissa, jotta he työllistyisivät mahdollisimman nopeasti. Samalla pyritään ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja edistämään avoimien työpaikkojen täyttymistä.

    Työttömien työnhakijoiden haastattelut eivät ole uusi käytäntö. Vuoden 2017 alusta lähtien haastattelut tehdään poikkeuksetta kaikille työttömille enintään kolmen kuukauden välein. Aikaisempaa tiheämmällä aikavälillä pyritään tukemaan työnhakijaa työnhaussa säännöllisesti, lisäämään työnhaun aktiivisuutta ja varmistamaan että hakijan työllistymissuunnitelma pysyy ajan tasalla.

  • Miksi haastattelut järjestetään juuri kolmen kuukauden välein?

    Tilastojen mukaan todennäköisyys työn löytämiseen pienentyy merkittävästi, kun työttömyys on jatkunut pidempään kuin kolme kuukautta. Mitä pidempään työttömyys on kestänyt, sitä harvemmalla työnhakijalla on ajan tasalla oleva työllistymissuunnitelma.

  • Kuka haastattelut tekee ja missä?

    TE-toimisto voi järjestää henkilökohtaisen haastattelun kasvokkain, puhelimitse tai etäyhteydellä. Lisäksi haastattelut voidaan toteuttaa nuorten palvelupisteissä Ohjaamoissa, joissa on TE-palveluiden virkailijoita, sekä työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa kunnan järjestämänä.

  • Mitä työttömältä kysytään haastatteluissa?

    Haastatteluissa arvioidaan muun muassa työttömän palvelutarpeet ja laaditaan hänelle työllistymissuunnitelma. Myöhemmissä haastatteluissa arvioidaan työnhaun tuloksellisuutta ja työllistymissuunnitelman toteutumista. TE-toimisto tarjoaa haastattelujen yhteydessä työnhakijalle soveltuvia työpaikkoja, koulutusta ja muita palveluja.

  • Mitä tapahtuu, jos työtön kieltäytyy haastattelusta?

    Työtön työnhakija on velvollinen osallistumaan työnhakijan haastatteluihin, työllistymissuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen sekä toteuttamaan suunnitelmaansa. Kieltäytyminen näistä johtaa työttömyysetuuden menetykseen määräajaksi.

  • Kuinka monta haastattelua tehdään vuodessa?

    Haastatteluja arvioidaan tehtävän vuositasolla noin 850 000–1 000 000 kappaletta.

  • Riittävätkö resurssit tihennettyjen haastatteluiden järjestämiseen?

    Hallitus myönsi vuoden 2017 talousarvioesityksessä TE-palvelujen tehostamiseen ja työnhakijoiden haastattelujen järjestämiseen 17 miljoonan euron määrärahan.  Siitä 10 miljoonaa euroa on kohdennettu TE-toimistojen henkilöstön palkkaamiseen, mikä vastaa 200 henkilötyövuotta.

    Henkilöstön palkkaaminen mahdollistaa työnhakijoiden haastattelujen nopean käynnistymisen vuoden 2017 alussa.

    17 miljoonan euron määrärahasta on osoitettu 5 miljoonaa euroa tulosperusteisten ostopalvelujen hankintaan sekä 2 miljoonaa euroa tietojärjestelmien kehittämiseen.

    Lisäksi ministeriö osoittaa syksyllä 2017 ostopalvelujen hankintaa varten 5 miljoonan euron lisämäärärahan.

  • Lisäävätkö haastattelut työllisyyttä?

    Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että työnhakijoiden säännölliset haastattelut lisäävät työllistymisen todennäköisyyttä verrattuna niihin työnhakijoihin, joille haastatteluja ei ole järjestetty

  • Mikä on yksityisten työvoimapalvelujen rooli?

    Ostopalveluja käytetään jatkossa entistä laajemmin haastattelujen toteuttamisen tukemiseen ja palvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on palveluiden joustavuuden ja asiakaslähtöisyyden lisääminen. Samalla tuetaan yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymistä ja valmistautumista maakuntauudistukseen.


Lue lisää