Maakuntauudistus

Maakuntauudistus muuttaa laajasti hallintoa, toimintatapoja ja toimijoiden rooleja. Sen myötä maakuntien liittojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä TE-palvelun tehtävät siirtyvät vuoden 2020 alusta uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Uudet, itsehallinnolliset maakunnat muodostavat jatkossa Suomessa kokonaan uuden hallinnon tason.   

Samassa yhteydessä toteutetaan laaja kasvupalvelu-uudistus, kun nykyiset TE- ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi ja tuotantoa avataan kilpailulle. Maakunnat vastaavat jatkossa myös aluekehittämisestä.

TEM on valmistellut uudistusta ja siihen liittyvää lakivalmistelua yhteistyössä keskeisten tahojen kanssa. Laki uudistaa aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelut vastaamaan maakuntien itsehallinnollista asemaa. Valmistelua varten on asetettu aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen säädösvalmistelun lakityöryhmä sekä ohjausryhmä.

Kasvupalvelut

Kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Nykyiset valtion aluehallinnon palvelut - TE-palvelut, ELY-keskusten yrityspalvelut - siirtyvät vuonna 2020 uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Palvelut tuotetaan kilpailullisella tuotantomallilla. Uusi palvelurakenne ja asiakkaan valinnanvapaus parantavat palvelujen vaikuttavuutta, synnyttävät uusia palveluinnovaatioita ja vahvistavat kotimaista pavelumarkkinaa.

Kasvupalvelun markkinakartoitus valmistunut - maakunnissa on markkinoita valmiina työnhakijoiden ja yritysten palveluissa

Kasvupalvelujen eli työnhakijoiden ja yritysten palvelumarkkinoilla on Suomessa reilut 10 000 yritystä. Yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Erityisesti työllistämistoiminta on selvästi kasvusuuntainen toimiala. Kaikissa tulevissa maakunnissa on jo valmiina palveluyrityksiä tarttumaan haasteeseen, kun kasvupalvelujen tuotantoa siirtyy markkinoille maakuntauudistuksen yhteydessä 2020 lähtien. Kasvupalvelujen kilpailutus voi uudistaa ja monipuolistaa palvelumarkkinaa sekä laajentaa palveluntuottajien tarjontaa.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamasta markkinatarkastelusta. Kasvupalvelun valmistelun yhteydessä on syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana kartoitettu markkinan nykytilaa ja mahdollisuuksia uudenlaisten palvelujen tuottamiseen. Tilastotietojen lisäksi on toteutettu avoimia keskustelutilaisuuksia palveluyritysten kanssa ja kuultu kahden kansainvälisen toimijan kokemuksia eri maista.

Markkinavuoropuheluraportti

Aluekehittämisjärjestelmä uudistuu

Maakuntauudistuksen jälkeen alueiden kehittämisestä vastaavat maakunnat oman alueensa osalta ja kunnat oman alueensa osalta sekä valtio. Maakunnat vastaavat alueensa strategisesta kehittämisestä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Valtiolla on jatkossakin vahva intressi alueiden elinvoiman ja kasvun – ja sitä kautta koko Suomen menestymisen edistämisessä.

Valtion ja maakuntien yhteistyön edistämiseksi ja alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa ja kehittää valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä toisistaan erillisten, rinnakkaisten sektoriohjausten sijaan.

Lisätietoa sote- ja maakuntauudistuksesta Alueuudistus.fi -sivustolta

Kysymyksiä ja vastauksia aluekehittämisestä ja kasvupalveluista