Maakuntauudistus

Maakuntauudistus muuttaa laajasti hallintoa, toimintatapoja ja toimijoiden rooleja. Sen myötä maakuntien liittojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä TE-palvelun tehtävät siirtyvät vuoden 2019 alusta uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Uudet, itsehallinnolliset maakunnat muodostavat jatkossa Suomessa kokonaan uuden hallinnon tason.   

Samassa yhteydessä toteutetaan laaja kasvupalvelu-uudistus, kun nykyiset TE- ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi ja tuotantoa avataan kilpailulle. Maakunnat vastaavat jatkossa myös aluekehittämisestä.

TEM on valmistellut uudistusta ja siihen liittyvää lakivalmistelua yhteistyössä keskeisten tahojen kanssa. Laki uudistaa aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelut vastaamaan maakuntien itsehallinnollista asemaa. Valmistelua varten on asetettu aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen säädösvalmistelun lakityöryhmä sekä ohjausryhmä.

Kasvupalvelut

Kasvupalvelujen uudistamista varten on asetettu kolme valmisteluryhmää, joiden työ määrittelee nykyisten TE-palvelujen ja ELY-yrityspalvelujen tehtäväkenttä uudelleen. Uudistuksen myötä TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Tällä edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin.

Kasvupalvelun kilpailullinen monituottajamalli vastaa pitkälti sote-palvelujen vastaavaa. Kilpailullinen tuotantomalli ja asiakkaan valinnanvapaus vahvistaa palvelujen vaikuttavuutta, synnyttää uusia palveluinnovaatioita ja luo uudet palvelumarkkinat.

Kasvupalvelun markkinakartoitus valmistunut - maakunnissa on markkinoita valmiina työnhakijoiden ja yritysten palveluissa

Kasvupalvelujen eli työnhakijoiden ja yritysten palvelumarkkinoilla on Suomessa reilut 10 000 yritystä. Yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Erityisesti työllistämistoiminta on selvästi kasvusuuntainen toimiala. Kaikissa tulevissa maakunnissa on jo valmiina palveluyrityksiä tarttumaan haasteeseen, kun kasvupalvelujen tuotantoa siirtyy markkinoille maakuntauudistuksen yhteydessä 2019 lähtien. Kasvupalvelujen kilpailutus voi uudistaa ja monipuolistaa palvelumarkkinaa sekä laajentaa palveluntuottajien tarjontaa.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamasta markkinatarkastelusta. Kasvupalvelun valmistelun yhteydessä on syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana kartoitettu markkinan nykytilaa ja mahdollisuuksia uudenlaisten palvelujen tuottamiseen. Tilastotietojen lisäksi on toteutettu avoimia keskustelutilaisuuksia palveluyritysten kanssa ja kuultu kahden kansainvälisen toimijan kokemuksia eri maista.

Markkinavuoropuheluraportti

Aluekehittämisjärjestelmä uudistuu

Maakuntauudistuksen jälkeen alueiden kehittämisestä vastaavat maakunnat oman alueensa osalta ja kunnat oman alueensa osalta sekä valtio. Maakunnat vastaavat alueensa strategisesta kehittämisestä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Valtiolla on jatkossakin vahva intressi alueiden elinvoiman ja kasvun – ja sitä kautta koko Suomen menestymisen edistämisessä.

Valtion ja maakuntien yhteistyön edistämiseksi ja alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa ja kehittää valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä toisistaan erillisten, rinnakkaisten sektoriohjausten sijaan.

Lisätietoa sote- ja maakuntauudistuksesta Alueuudistus.fi -sivustolta

Kysymyksiä ja vastauksia aluekehittämisestä ja kasvupalveluista

TEMatiikkaa-blogit aiheesta