Mänttä-Vilppula pyrkii pysäyttämään väestön vähenemisen kotouttamalla

Mänttä-Vilppula on päättänyt pysäyttää muuttotappion houkuttelemalla oleskeluluvan saaneita pakolaisia jäämään kaupungin asukkaiksi. Jos maahanmuuttajat jäävät, myös muiden kuntalaisten palveluita pystytään säilyttämään.

Mänttä-Vilppulan maahanmuuttopalveluiden koordinaattori Mervi Minnillä on kiire. Vajaan 11 tuhannen asukkaan kaupunkiin on asettautunut muutamassa vuodessa kymmeniä uusia asukkaita, joiden auttaminen uuden elämän alkuun kuuluu hänen toimenkuvaansa. Kotouttamistyö aloitettiin Minnin mukaan kolme vuotta sitten lähes nollasta.

-Viranomaistasolla täällä ei tiedetty aiheesta juuri mitään, koska aikaisempaa kokemusta ei ollut. Kotouttamissuunnitelman tekemisestä lähtien kaikki oli uutta. Lopulta kysymyksiin on saatu ratkaisuja, mutta vielä tässä on paljon oppimista.
 

Mänttä-Vilppula panostaa alkuvaiheen palveluihin

Kaupunki haluaa panostaa maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluihin. Se lisää todennäköisyyttä siihen, että uudet asukkaat jäävät kuntaan.

-Asiakkuus alkaa yleensä siitä, kun asukas saa oleskeluluvan ja hänet ohjataan vastaanottokeskuksesta luokseni. Teemme yhdessä esimerkiksi asumistukihakemukset, kotivakuutukset, muukalaispassiasiat ja tilin avaamiset. Etsimme huonekalut asukkaan kotiin ja käymme läpi asumisen perusasioita - näin uuni toimii ja kaikki muu. Kaikki apu ja tuki on näkemyksemme mukaan edistänyt asiakkaiden kotoutumista ja jäämistä tänne sekä muiden ihmisten positiivista suhtautumista. Asiakas pyritään saamaan nopeasti omatoimiseksi ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan.

-Pyrin jatkuvasti antamaan heille eväitä itsenäiseen elämään ja tekemään itseni tarpeettomaksi. En tee mitään kokonaan asiakkaan puolesta, vaan täytämme esimerkiksi kaikki lomakkeet ja hakemukset yhdessä, jotta hän voisi tehdä ne jatkossa itsenäisesti. Samalla he oppivat suomen alkeita.
 

Kuntayhteistyöllä saadaan koulutus järjestettyä

Mänttä-Vilppula on ottanut tavoitteeksi erityisesti alaikäisten pakolaisten kotouttamisen kunnan asukkaiksi. Jos nuoria saataisi juurrutettua seudulle, niin kaupunki saisi heistä tulevaisuudessa hyvää työvoimaa.

Maahanmuuttajien kielikoulutusten järjestämisessä koulutuksen toteutumiseen vaadittava määrä osallistujia ei aina tule täyteen. Vipuvoimaa haetaan nyt yhteistyöstä läheisen Ruoveden kunnan kanssa. Keskusteluissa on ollut mukana myös muiden lähikuntien, koulutusyhtymien sekä elinkeinoelämän edustajia. Ryhmäkokojen täyttämiseksi kaupunki on harkinnut myös kuntalaisten ottamista osaksi pakolaisnuorten ryhmää.

-Kantaväestön ja maahanmuuttajien yhdistäminen samaan ryhmään nopeuttaisi maahanmuuttajataustaisten kielenoppimistakin, Minni pohtii.
 

Uudet asukkaat pelastavat kunnan palveluita

Minnin mukaan kotouttamisesta on konkreettista hyötyä myös muille kuntalaisille.

-Kansainvälinen asiakaskunta tarvitsee kaupungissa jo olevia palveluita, minkä myötä pystyisimme säilyttämään esimerkiksi poliisin, Kelan ja maistraatin toimipisteet sekä turvaamaan julkisia liikenneyhteyksiä. Täällä on asuntoja tyhjillään, joten uudet asukkaat tuovat vuokratuloja sekä Koskelantalot Oy:lle että yksityisille vuokranantajille, ja kaivattua ostovoimaa alueen kauppoihin.

Tulevaisuudessa kaupunki haluaisi hyödyntää maahanmuuttajataustaisten asukkaidensa kulttuurista pääomaa ja kielitaitoa esimerkiksi kansainvälistymiseen sekä kulttuurielämän elävöittämiseen. Siihen hän rohkaisee myös muita kuntia.

-Tässä on ihan valtavat mahdollisuudet saada uutta virtaa pienen paikkakunnan elämään. Rohkaisen muiden kuntien edustajia ottamaan rohkeasti näissä asioissa yhteyttä kollegoihin ja verkostoitumaan yhteistyön merkeissä eri toimijoiden kesken.