Pakolaisena Suomeen saapunut Jassin Rezai auttaa nyt muita kotoutumaan

Mikkeliläinen Jassin Rezai saapui Afganistanista Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2001. Nyt hän auttaa itse maahanmuuttajia kotoutumaan Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelujen ja Savonlinnan kaupungin yhteisessä Lauha-hankkeessa.

Pohjois-Afganistanissa syntynyt Jassin Rezai, 30, on työskennellyt vuoden 2015 alusta kielen ja Suomen kulttuurin kouluttajana Lauha-hankkeessa, johon on saatu rahoitus Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on löytää vailla työtä tai opiskelupaikkaa oleville maahanmuuttajille väyliä työmarkkinoille ja kartuttaa kielitaitoa työnteon ohessa.

Hankkeeseen osallistuville henkilöille tehdään yksilöllinen toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon henkilön tausta sekä omat kiinnostuksen kohteet. Toiminta vaatii tiivistä yhteistyö kunnan, elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Myös maahanmuuttajat itse osallistuvat toiminnan suunnitteluun.

- Lauha-hankkeessa toiminta perustuu viranomaisten ja muiden sektoreiden yhteistyöhön. Asiakkaan ohjelmaan voi kuulua kaksi päivää kielenopetusta ja kaksi päivää työpajatoimintaa viikossa. Näin kieltä pääsee myös käyttämään ja samalla oppii työelämätaitoja.

Lauha-hanke työllistää ja saa osallistujat jäämään paikkakunnalle

Työhön valmentavassa toiminnassa karttuu myös suomalaisen työkulttuurin ja paikallisten tapojen osaaminen. Niiden tunnistaminen auttaa osallistumaan paikallisen yhteisön toimintaan. Lauha-hankkeessa osallistujille kerrotaan myös savolaisesta mielenmaisemasta.

-Pienen paikkakunnan etuna voi olla paikallinen identiteetti, joka on yksinkertainen selittää tulijalle. Kerromme täällä savolaisuudesta suomalaisuutena.

Hankkeen piirissä on tällä hetkellä noin 50 asiakasta. Jokaisesta luodaan yhden arkin mittainen esittelyteksti, jota lähetetään potentiaalisille työnantajille yksityisellä tai julkisella sektorilla. Moni hankkeeseen osallistunut on saanut töitä palkkatukijakson tai harjoittelun päätteeksi ja jäänyt pysyvästi paikkakunnalle. Palaute työnantajilta on ollut positiivista. Rezai toivoo, että työnantajien hyvät kokemukset aiheuttaisivat laajemman asennemuutoksen, joka johtaisi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen työmarkkinoilla.

Kielitaito, koulutus ja työkokemus auttoivat pärjäämään uudessa kotimaassa

Jassin Rezai kuuluu itse vainottuun hazara-vähemmistöön, joka joutui kansanmurhan kohteeksi Afganistanin sisällissodassa vuonna 1998. Rezai sai vuosituhannen vaihteessa äitinsä kanssa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisstatuksen kansainvälisen suojelun perusteella.

-Lähtöäni edeltävällä viikolla 8 000 hazaraa tapettiin raa’asti kotikaupungissani Mazar-i-Sharifissa, ja myös minä menetin valtaosan läheisistäni. Olin 13-vuotias, kun pakenimme äitini kanssa Iraniin, jossa asuimme kaksi vuotta. Emme olleet sielläkään turvassa, joten jouduimme turvautumaan UNHCR:n apuun. Saimme lottovoiton, sillä pääsimme turvaan Suomeen.

Rezai ja hänen äitinsä ohjattiin asumaan Jyväskylään, jossa he kumpikin osallistuivat ensin suomen kielen opetukseen. Rezai kertoo ymmärtäneensä välittömästi, että kielitaito ja koulutus auttavat pärjäämään uudessa kotimaassa. Nyt hänellä on takana kolme vuotta valtio-opin yliopisto-opintoja sekä yhteisöpedagogin tutkinto Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

- Työt aloitin vuonna 2001 mainostenjakajana. Olin onnekas, koska pääsin heti mukaan monenlaiseen toimintaan ja sain verkostoja.