Kansainvälistä suojelua saavat ovat Saarijärvelle voimavara

Saarijärvi nousi toukokuussa 2016 valtakunnallisesti otsikoihin, kun Yle uutisoi kaupungin vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden tekevän yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.Kovasta työttömyydestä kärsivä pikkukaupunki on päättänyt kääntää uudet asukkaat voimavarakseen.

10 000 asukkaan Saarijärvelle sijoitettiin 300 turvapaikanhakijaa syksyllä 2015. Tammikuussa 2016 kaupunki päätti tarjota kuntapaikkaa 25 oleskeluluvan saaneelle pakolaiselle. Päätös syntyi yhdessä alueen vastaanottokeskuksen ja naapurikuntien kanssa. Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusasen mukaan tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä on avain kotouttamisen alkuun.

-Tähän vajaaseen vuoteen on mahtunut sekä onnistumisia että haasteita. Muutama konfliktitapaus on ollut, mutta niistä on selvitty aktiivisella puuttumisella ja viestinnällä. Kaupunki on järjestänyt nopeasti tiedotustilaisuuksia, joissa on kerrottu toimenpiteiden etenemisestä. Avoimuus on nähty meillä tärkeänä.

Onnistuneet kohtaamiset helpottavat vuorovaikutusta

Vaikeuksista selviytymistä ovat helpottaneet myös monet onnistuneet kohtaamiset kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä. Esimerkiksi vastaanottokeskuksessa järjestetty Ravintolapäivän pop up -ravintola yllätti kaikki suosiollaan. Ammattikokkien laittamaa ruokaa jonotti niin moni, että tarjoilut loppuivat kesken. Kaupungin toimijoiden messutapahtumassa turvapaikanhakijat liikuttivat yleisöä laulamalla suomeksi kappaleen Sininen ja valkoinen.

- Kaikki tällainen toiminta tuo ihmisiä yhteen ja helpottaa vuorovaikutusta.

Kunnan oma historia auttaa ymmärtämään sotaa paenneita
Rusasen mukaan Saarijärven historia on osaltaan vaikuttanut kaupunkilaisten asenteisiin pakolaisia kohtaan. Paikkakunnalla on pitkät perinteet erilaisuuden ymmärtämisessä.

- Henkistä valmiutta oli enemmän kuin osasin odottaa. Meille on tullut talvi- ja jatkosodan evakoita aika paljon sotien aikana, mikä on luonut tietynlaisen kokemuspohjan erilaisuudesta. Täällä on ollut sellaista henkeä, että me olemme joskus olleet kuin he.

Uusista asukkaista potkua elinkeinoelämään

Rusasen mukaan tärkein oivallus on ollut se, että turvapaikanhakijoiden joukko on taustoiltaan äärimmäisen moninainen. Turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistaminen on johtanut yhteistyöhön alueen elinkeinoelämän kanssa. Kaupunki kärsii yli 20 prosentin työttömyydestä, mutta uusia tulijoita ei silti nähdä uhkana. Elinkeinoelämä ja työskentelyluvan saaneet turvapaikanhakijat etsivät paikallisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia arabiankielisistä maista.

- Kaupungin palveluyrittäjät ja muut ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti, koska meillä on väki vähentynyt. Esimerkiksi kaupoissa 300 tulijan ryhmä näkyi hyvin nopeasti. Jokainen on voinut todeta, että myynti on lähtenyt kasvuun ja siitä on ollut myönteisiä lehtijuttuja.

Rusanen kannustaa muita kuntia suhtautumaan pakolaisiin tulevaisuuden voimavarana.

-Tämä on kansallinen haaste. Näen tässä valtavasti mahdollisuuksia. Turvapaikanhakijoiden monipuolisuuteen liittyy valtava potentiaali: kaikki uusi kulttuurinen osaaminen ja tieto voi siirtyä kunnan hyväksi esimerkiksi uusina yrityksinä.