Salassapitovelvollisuus ja seuraamukset

Työntekijän, joka on työntekijöiden neuvotteluryhmän jäsen, yhteistoimintamenettelyyn osallistuvan työntekijöiden edustajan sekä työntekijöiden edustajia avustavien asiantuntijoiden on pidettävä salassa yhteistoimintamenettelyn yhteydessä saadut:

  • yritysryhmän tai yrityksen liike- ja ammattisalaisuutta koskevat tiedot
  • yritysryhmän tai yrityksen taloudellista tilaa koskevat tiedot, jotka eivät ole muun lainsäädännön mukaan julkisia ja joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritysryhmää tai yritystä tai niiden liike- ja sopimuskumppania
  • yritysryhmän tai yrityksen yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan yritysryhmää tai yritystä tai niiden liike- ja sopimuskumppania.

Salassapitovelvollisuuden edellytyksenä on, että:

  • yritysryhmän tai yrityksen johto on osoittanut salassapitovelvollisille, mitkä tiedot kuuluvat liike- ja ammattisalaisuuden piiriin tai ovat muuten salassa pidettäviä ja on myös ilmoittanut salassapitovelvollisuudesta

Salassapitovelvollisuus ei estä salassapitovelvollista ilmaisemasta tietoja muille em. työntekijöille, työntekijöiden edustajille ja heitä avustaville asiantuntijoille, jos tietojen käsittely on tarpeellista yhteistoimintatehtävien hoitamisen kannalta.

Salassapitovelvollisuus jatkuu salassapitovelvollisen työntekijän ja edustajan koko työsuhteen voimassaoloajan ja asiantuntijalla asiantuntijatehtävän päättymisen jälkeen.

Valvonta ja seuraamukset

Yhteistoimintalain noudattamista valvovat yhteistoiminta-asiamies ja ne työmarkkinajärjestöt, joiden tekemää kollektiivisopimusta yrityksessä on noudatettava.

Työnantaja, joka jättää noudattamatta säännöksiä:

  • vuokratyövoiman käytön käsittelemisestä,
  • erilaisten suunnitelmien käsittelystä,
  • henkilöstöryhmien edustajille annettavista tiedoista,
  • yhteistoimintaneuvottelujen käymisestä,
  • henkilöstön päätösvaltaan kuuluvista asioista,
  • henkilöstöryhmien edustajille tiedottamisesta,
  • oikeudesta käyttää asiantuntijoita,
  • vapautuksesta työstä ja korvauksista tai
  • lain pitämisestä nähtävänä

voidaan tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon.

Yhteistoimintalain salassapitosäännösten rikkomisesta tuomitaan sakkoon. Yhteistoiminta-asiamies voi ilmoittaa edellä mainitun lain rikkomuksen poliisin tutkittavaksi.

Hyvitys työntekijälle

Neuvotteluvelvoitteen laiminlyömisestä voidaan tuomita maksettavaksi hyvitys työntekijälle jos:

  • työnantaja on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän ja
  • jättänyt noudattamatta, mitä yhteistoimintamenettelystä työvoiman käyttöä vähennettäessä on säädetty
  • laiminlyönti on tahallinen tai johtuu huolimattomuudesta.

Kaikkien kolmen edellytyksen tulee täyttyä, jotta hyvitys voitaisiin tuomita.

Hyvityksen enimmäismäärä on 34 140 euroa, ja se on säädetty verovapaaksi.

Hyvitystä koskeva kanne on työsuhteen aikana nostettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Tuomioistuin voi uhkasakon uhalla velvoittaa yrityksen antamaan henkilöstölle yhteistoimintalainlain 3 luvun mukaiset tiedot ja laatimaan yhteistoimintalain 4 luvun mukaiset suunnitelmat. Yhteistoiminta-asiamies voi vaatia uhkasakon asettamista.

Lisätietoja: yhteistoiminta-asiamies