Suomalainen pakolaispolitiikka

Pakolaisuus ei ole Suomessa uusi ilmiö, mutta Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on ollut humanitaaristen syiden sijaan useammin työ, opiskelu tai perhe. Suomi aktivoitui pakolaispolitiikassa 1980-luvulla, kun se sitoutui UNHCR:n uudelleensijoittamisohjelmaan. Maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta Suomessa vastaa sisäministeriö ja kotouttamiseen liittyvien asioiden valmistelusta työ- ja elinkeinoministeriö.

Eduskunta päättää vuosittaisen pakolaiskiintiön koon talousarvion yhteydessä. Sisäminiteriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö tekevät valtioneuvostolle esityksen siitä, mitä kansalaisuuksia kiintiössä valitaan ja miltä alueilta kiintiöpakolaiset otetaan. Kiintiöön määritellään myös painotukset kuten haavoittuvien ryhmien ensisijaisuus. Lisäksi Suomeen saapuu itsenäisesti turvapaikanhakijoita.

Suomalaisessa pakolaispolitiikassa on avainasemassa valtion ja kuntien yhteistyö sekä vastaanoton järjestämisessä että kuntaan ohjaamisessa ja kuntalaiseksi asettumisessa. Myös kansalaisyhteiskunnan rooli on pakolaisten vastaanotossa ja kotouttamisessa erittäin tärkeä.

Lue lisää pakolaisten vastaanotosta (kotouttaminen.fi).