Perimästä saatava tieto tehostaa hoitoja ja sairauksien ehkäisyä

Genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon käyttö terveydenhuollossa yleistyy lähivuosina. Tulevaisuudessa terveyden edistäminen ja sairauksien hoito suunnitellaan usein yksilöllisesti genomitiedon avulla.

Samalla, kun yksilön hyvinvointi lisääntyy diagnostiikan ja hoitojen tarkentumisen sekä sairauksien ehkäisyn myötä, yksilöllinen terveydenhuolto saattaa auttaa hillitsemään terveyskuluja. Genomitiedon hyödyntämisen myötä Suomeen voi syntyä paljon uutta tutkimus- ja liiketoimintaa.

Terveysalan kasvustrategian tavoitteena on, että Suomi kehittyy edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi genomitietoa hyödyntävälle terveydenhuollolle, huippututkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. 

Genomikeskus on perusteilla Suomeen

Genomitiedon hyödyntäminen sai vauhtia, kun hallitus päätti huhtikuussa 2016, että Suomeen perustetaan genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus. Lisäksi tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistamalla niiden tehokas yhteistyö genomikeskuksen kanssa.  Hallitus on esittänyt talousarviossaan toimiin yhteensä 17 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.

Genomikeskus

Genomikeskuksen tehtäväksi tulisi vastata kansallisen genomitietokannan luomisesta ja kehittämisestä. Lisäksi tehtäviin kuuluisi varmistaa, että tietokantaa hyödynnetään tehokkaasti potilaiden hoidossa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.

Ennen keskuksen perustamista genomitiedon vastuulliselle käytölle on vahvistettava oikeudelliset periaatteet. Uutta lainsäädäntöäkin tarvitaan: niin genomikeskuksen perustamisesta kuin genomitiedon asianmukaisesta käytöstä on säädettävä lailla.

Kansallinen syöpäkeskus (FICAN)

Kansallisen syöpäkeskuksen tehtävänä olisi koordinoida kansallisesti syöpätutkimusta ja palvelujärjestelmän voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä syövän hoidossa. Tavoitteena on turvata syöpäpotilaille yhdenvertainen hoito asuinpaikasta riippumatta, edistää alan tutkimusta, hoitojen laatua ja kustannusvaikuttavuutta sekä hallita lääkekustannusten kasvua.

Kansallinen syöpäkeskus toimisi verkostona, joka muodostuu, kun yliopistot ja sairaanhoitopiirit perustavat alueelliset syöpäkeskukset. Lisäksi on tarkoitus perustaa kansallinen koordinoiva yksikkö koordinoimaan alueellisten keskusten toimintaa.

Biopankit

Biopankkeja on Suomessa nyt yhdeksän. Biopankkien korkealaatuiset näytekokoelmat sekä mahdollisuus yhdistää niihin rekisteritietoja ovat tehneet Suomesta tavoitellun tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön kumppanin.  Asemaa voi vahvistaa edelleen sopimalla yhtenäisistä toimintamalleista tai perustamalla yhteisen toimijan. Näin kansainvälisten yhteistyökumppanien on helppo toimia suomalaisten biopankkien kanssa. 

Muutokset tarkoittavat yhteistä tietoteknistä infrastruktuuria, yhtenäisiä suostumusmenettelyjä sekä tiedon laadun ja käytettävyyden varmistavia ratkaisuja.

STM valmistelee vuonna 2013 voimaan tulleeseen biopankkilakiin muutoksia.