Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2027
Orpon hallitus: Talous kasvaa, ja hallitus vauhdittaa kasvua täsmätoimilla

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on 1.9.2026 päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2027 ja vie määrätietoisesti eteenpäin kehysriihessä sopimaansa työlistaa. Työlistalla on muun muassa 100 miljoonan euron panostukset rakentamiseen sekä lukuisia liikenneinvestointeja. Hallituksen täsmätoimet tukevat talouskasvua.

”Talouskasvu lisää luottamusta tulevaisuuteen. Toivottavasti se näkyy jo tämän vuoden puolella myös niin, että yhä useampi suomalainen saa työtä. Olemme tällä vaalikaudella tehneet merkittävän määrän päätöksiä, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä sekä yrittämisen, investoimisen ja kasvun edellytyksiä. Teimme keväällä itsellemme vielä uuden työlistan ja sen me nyt toteutamme”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Suomen talous ja tuotanto kasvavat ja yritysten sekä kotitalouksien näkymät taloudesta ovat kirkastuneet.
Suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko vaalikauden ajan. Kotimaista kysyntää piristää ensi vuonna työn verotuksen keveneminen 230 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisille.

Kevään kehysriihessä päätetty ja tänä vuonna takautuvasti voimaan tuleva kotitalousvähennyksen korotus jatkuu vuonna 2027. Se rohkaisee suomalaisia käyttämään muun muassa arkea helpottavaa siivous- ja hoiva-apua.

Yrittäjyyttä ja kasvua tukeva yhteisöveron kevennys 18 prosenttiin tulee voimaan ensi vuoden alusta. Startup- ja kasvuyritysten kyky houkutella ja sitouttaa osaajia paranee, kun työsuhdeoptioiden verotus muuttuu ensi vuoden alusta. Elinkeinotoiminnan tappion vähennysaikaa pidennetään nykyisestä 10 vuodesta 25 vuoteen.

Hallitus antaa eduskunnalle kiireellisenä esityksen yrittäjien eläkelain uudistamisesta kehysriihessä sovitun valinnanvapausmallin mukaisesti. Uudistus parantaa yrittämisen edellytyksiä ja helpottaa erityisesti pieni- ja keskituloisten sekä yksinyrittäjien asemaa.

YEL-uudistuksen jatkoksi hallitus käynnistää valmistelun, jonka tavoitteena on tuoda kaikki yrittäjät tulorekisterin ja positiivisen luottorekisterin piiriin. Tällä vahvistetaan yrittäjien yhdenvertaisuutta ja mahdollistetaan reaaliaikainen ansiotulojen seuranta myös yrittäjien eläkejärjestelmässä.

Vakaa ja ennustettava talouspolitiikka tukee kasvua

Hallitus pitää kiinni sovituista säästöistä. Vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon. Velkaantumista taittavia päätöksiä pannaan ensi vuonna toimeen lähes 1 miljardin euron edestä. Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon.

Valtiontalouden alijäämä vuodelle 2027 on 12,4 miljardia euroa. Alijäämää kasvattavat erityisesti velan korkomenot sekä välttämättömät panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen.

Hallitus keskusteli budjettiriihessä myös sikaruttotilanteesta Kaakkois-Suomessa ja on varautunut sen torjuntaan uusilla toimilla ja lisärahoituksella lisätalousarviossa.

Aiemmin linjattuja sopeutustoimia viedään budjettiin

Hallitus päätti kevään kehysriihessä noin 540 miljoonan euron säästöistä vuoteen 2030 mennessä. Säästöt korvaavat yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Julkisen talouden säästötoimilla myös rahoitetaan kehysriihessä päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Kehysriihessä päätetyt säästöt ovat noin 390 miljoonaa euroa vuonna 2027.  

Keväällä päätetyistä säästöistä 60 miljoonaa euroa on valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia lisäsäästöjä vuonna 2027. Nämä on nyt kokonaisuudessaan kohdennettu ministeriöiden ehdotusten ja hallituksen linjausten mukaisesti. Lisäksi on kohdennettu syksyllä 2025 päätetty 25 miljoonan euron lisäsäästö. Kokonaisuudessaan valtionhallinnon toimintamenosäästöt ovat noin 593 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Budjettiin viedään useita muitakin syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdätään julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta eläkemenojen katteeksi tehtävää siirtoa kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla.

Tärkeitä liikennehankkeita rahoitetaan investointiohjelmasta

Kevään kehysriihessä hallitus sopi määräaikaisen investointiohjelman laajentamisesta noin 0,2 miljardilla eurolla noin 4,7 miljardiin euroon. Hallitus sopi myös useiden hankkeiden lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta.

Talousarvioesitykseen ehdotetaan rahoitusta seuraaville investointiohjelman hankkeille, joista on pääosin linjattu kevään kehysriihessä:

• Karjalan radan kehittämiseen ehdotetaan valtuuden korotusta 59 miljoonalla eurolla (90 miljoonasta eurosta 149 miljoonaan euroon), sekä valtuuden korotukseen liittyen 17 miljoonan euron määrärahaa.
• Valtatien 2 parantamiseen Humppilan kohdalla ehdotetaan 8 miljoonaa euroa.
• Valtatien 8 leventämiseen välillä Bäckliden—Brännbacken ehdotetaan 19 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa. 
• Valtatien 9 parantamiseen Ylämyllyn kohdalla ehdotetaan 49 miljoonan euron valtuutta.
• Valtatien 9 liittymäjärjestelyihin Suonenjoen keskustan kohdalla ehdotetaan 7,3 miljoonan euron määrärahaa. 
• Valtatien 13 parantamiseen välillä Savitaipale—Lemi ehdotetaan 14,5 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.
• Valtatien 19 Tepon risteyksen ja Penttilän sillan parannukseen ehdotetaan 6 miljoonaa euroa.
• Valtatien 22:lla liittymäratkaisuihin ja junaradan alitukseen ehdotetaan Muhoksen kohdalla 4 miljoonaa euroa.
• Valtatie 23 Rantala—Lajunlahti, Heinävesi -hankkeelle ehdotetaan 4,8 miljoonan euron määrärahaa.
• Kantatie 51 Kelan risteys -hankkeelle ehdotetaan 6 miljoonan euron määrärahaa.
• Maantien 506 parantamiseen Karjalankadun liittymässä, Juuassa, ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa.
• Kupittaan joukkoliikennekansi -hankkeelle ehdotetaan 6,75 miljoonan euron valtuutta ja 0,9 miljoonan euron määrärahaa.
• Helsingin juna- ja metroasemien peruskorjaukseen ehdotetaan 14,3 miljoonan euron valtuutta ja 8 miljoonan euron määrärahaa.
• Loviisan meriväylän syventämiseen ehdotetaan 18 miljoonan euron valtuutta ja 6 miljoonan euron määrärahaa.
• Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden suunnitteluun ehdotetaan 7,04 miljoonan euron määrärahaa.
• Eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyksien suunnitteluhankkeen laajentamiseen ehdotetaan 46 miljoonan euron valtuutta ja 0,5 miljoonan euron määrärahaa.
• Norvajärven varalaskupaikan kiertotie -hankkeelle ehdotetaan 3,6 miljoonan euron määrärahaa.
• Liikuntapaikkojen korjausvelan purkuun ja segregoituneiden asuinalueiden yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämiseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa
• Nousu- ja Helmi-ohjelmiin ehdotetaan 2 miljoonan euron lisäystä kohdistettuna vaelluskalaesteiden poistoon.

Kaikkiaan investointiohjelman määrärahoja ehdotetaan vuodelle 2027 yhteensä 878 miljoonaa euroa.

Investointiohjelman tulevien vuosien menot eivät lisää valtion velkaantumista vaalikauden jälkeisenä aikana. 

Veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen

Hallitus on tukenut työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Hallitus on myös vahvistanut julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta ja siirtänyt verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.

Vuoden 2027 budjettiesityksellä

• kevennetään pieni- ja keskituloisten työn verotusta yhteensä 230 miljoonalla eurolla
• tehdään ansiotuloveroperusteisiin indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla
• siirretään työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen
• laajennetaan ja kasvatetaan lahjoitusvähennystä
• korotetaan yrittäjävähennystä. 

Lisäksi vuoden 2026 aikana tulee voimaan muutoksia, jotka vaikuttavat vuoden 2027 verotuksessa. Parannukset tulevat voimaan takautuvasti vuoden 2026 alusta: 

• Kotitalousvähennystä kasvatetaan vuosille 2026 ja 2027. 
• Liikunta- ja kulttuurisetelin soveltamisalaa laajennetaan ja verovapaan edun enimmäismäärää korotetaan vuodesta 2026 alkaen. 
• Matkakuluvähennyksen omavastuun korotus verovuodelle 2026 pienentää vuoden 2027 kassakertymää.

Yhteisöverokantaa alennetaan kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Verotuottoja pienentää myös korkovähennysrajoituksen poikkeus huoltovarmuuskriittisille infrastruktuurihankkeille. 

Lisäksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiverokomponenttia ja ajoneuvoveron perusveroa alennetaan.

Tupakkaveron asteittaiset korotukset ovat hallitusohjelmassa, ja alkoholiveron indeksoinnista päätettiin puoliväliriihessä. Myös rahapelijärjestelmän uudistuksen yhteydessä tapahtuva Veikkauksen yhteisöverovapauden poisto sekä arpajaisverokannan nosto lisäävät verotuloja.

Hallitus on päättänyt, että datakeskuksille suunnitellusta verotuesta luovutaan.

Hallitus ei toteuta suunniteltua jäteveron laajennusta, koska pääosalle veron piiriin ehdotetuille, yksittäisten yritysten tuottamille jätejakeille ei voitu osoittaa riittävästi käyttökohteita.

Hallitus jatkaa kiinteistöverouudistuksen selvittämistä, mutta uudistusta ei viedä eteenpäin tällä vaalikaudella. Aikataulu ei mahdollista kiinteistönomistajille riittävää aikaa perehtyä ja varautua muutosten vaikutuksiin. Selvitystyö jää seuraavan hallituksen hyödynnettäväksi.

Puolustukseen ja turvallisuuteen lisäpanostuksia 

Venäjän aloittama hyökkäyssota on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Lisäksi Nato-jäsenyys vaikuttaa puolustuksen kehittämistarpeisiin.

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan 618 miljoonan euron lisäystä vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Talousarvioesitys sisältää lisäksi 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta.

Ukrainan tukeen ehdotetaan puolustusministeriön hallinnonalalle 200 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 3 miljoonaa euroa Ukrainan kuljetuskustannuksiin ja hankintoihin.

Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen hankintoihin sekä toiminnan ylläpitoon ehdotetaan noin 67 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle.

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 10 miljoonaa euroa miehittämättömien valvontajärjestelmien hankinnan ja käyttöönoton hankkeeseen (UXV30-hanke). Hanke on lähes kokonaan EU:n rahoittama.

Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus

Hallitus pitää edelleen kiinni valtion T&K-rahoituksen nostamisesta 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä 2025 tehdyn päätöksen mukaisesti rahoituslakia kuitenkin muutetaan siten, että tavoitteen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain uusimman ennusteen mukaiseksi.

Talousarvioesityksen mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on vuonna 2027 yhteensä noin 3,40 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 230 miljoonan euron kasvua vuoteen 2026 verrattuna. Suurimmat lisäykset kohdistuvat Business Finlandin T&K-toiminnan valtuuteen sekä Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen.

Poimintoja talousarvioesityksestä

• Lainkäyttöhenkilöstön resurssien turvaamiseen esitetään lisämäärärahoja tuomioistuimille 3 miljoonaa euroa ja Syyttäjälaitokselle 1 miljoonaa euroa.
• Päiväsakon vähimmäismäärään tehdään elinkustannusindeksiin perustuva inflaatiotarkistus. Muutoksen myötä vankipaikkatarpeen arvioidaan lisääntyvän ja täytäntöönpanoon esitetään Rikosseuraamuslaitokselle 3,45 miljoonaa euroa ja vankiterveydenhuoltoon 227 000 euroa. Rahoituksessa on huomioitu päihdekuntouksen lisääminen Rikosseuraamuslaitoksessa. Sakkotulojen arvioidaan kasvavan noin 3,9 miljoonaa euroa. 
• Lisätään rahoitusta 1 miljoona euroa poliisille ja 1 miljoona euroa Maahanmuuttovirastolle palautusten toimeenpanon tehostamiseen. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan 1 miljoona euroa vastaamaan vankimäärän kasvuun.
• Asuinrakennusten energiatehokkuutta edistäviin avustuksiin esitetään 50 miljoonaa euroa.
• Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin koordinoimiin, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa toteutettaviin määräaikaisiin kehittämishankkeisiin esitetään 25 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan alueelliseen sote-järjestötoimintaan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseen.
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen määräaikaisiin kehittämishankkeisiin esitetään 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle muun muassa hoidon jatkuvuuden, omaishoidon, omalääkärimallien sekä lasten, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien palvelujen kehittämiseen.
• Kaksiportaisen psykoterapiakoulutuksen valtionkorvauksiin yliopistoille esitetään 10 miljoonaa euroa.
• Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (Metso-ohjelma) toimeenpanoon ehdotetaan lisärahoitusta yhteensä 5 miljoonaa euroa, josta 4 miljoonaa euroa kohdentuu ympäristöministeriön hallinnonalalle ja 1 miljoona euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
• Turvakotitoiminnan rahoitukseen esitetään noin 2,68 miljoonan euron lisäystä paikkamäärien kasvattamiseksi.
• Lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavien sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden uusiin tehtäviin esitetään noin 2,7 miljoonaa euron lisäystä. 
• Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kustannusten korvaamiseen esitetään 1,1 miljoonaa euroa valtion erilliskorvauksena Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
• UKK-instituutin rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 0,8 miljoonaa euroa.
• Teollisuuden lupaprosessien etusijamenettelyyn ehdotetaan kertaluonteisesti 2 miljoonaa euroa.
• Taidetestaajien toimintaa rahoitetaan 3,5 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2027–2028.
• Paikallisten yhteisöjen varautumiseen (kylävara) osoitetaan 1 miljoona euroa ja kyläkauppatukeen 0,2 miljoonaa euroa.
• Saamelaisten psykososiaalisen tuen järjestämiseen osoitetaan 0,5 miljoonaa euroa.
• Vaasan yliopiston tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen osoitetaan 1 miljoonaa euroa ja Vaasan seudun infrahankkeisiin 1 miljoonaa euroa.
• Hevostalouden siirtymävaiheen siltarahoitukseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa rahapeliuudistuksen siirtymisen vuoksi.
• Maantie 5640 välillä Niskakylä-Kattaalankylä peruskorjaukseen ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa.
• Tänä vuonna käyttämättä jääneet 4 miljoonaa euroa sosiaalityön tutkimuksen rahoitusta osoitetaan Suomen Akatemialle vuoden 2026 lisätalousarviossa.
• Hallitus suhtautuu vakavasti Suomessa 30.7.2026 todettuun sikaruttoon ja varaa riittävät resurssit taudin torjumiseksi ja hallintaan saamiseksi. Resursseja tarkastellaan vuoden 2026 kolmannessa lisätalousarviossa ja täydentävässä talousarviossa 2027. Hallitus korottaa villisikojen metsästyspalkkiota 500 euroon vuoden 2026 loppuun saakka.  
• Hallitus varautuu myös sikaruton vaikutuksiin alueen elinkeinoille ja aluetaloudelle. Vaikutuksia arvioidaan vuoden 2027 täydentävässä talousarviossa sekä ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Suomen talousnäkymät ovat kohentuneet

Suomen talouden kasvu on ollut alkuvuonna selvästi odotettua nopeampaa. Tuotanto on kasvanut ripeästi jo kolme vuosineljännestä. Sekä yritysten että kotitalouksien näkymät taloudesta ovat kirkastuneet. Energiasiirtymään, tekoälyyn ja puolustuksen liittyvät hankkeet lisäävät investointeja ja vienti kasvaa maailmantalouden riskeistä huolimatta.

Tuotannon kasvun pitäisi kääntää myös työllisyys kasvuun loppuvuoden aikana. Myös asuntomarkkinat ovat edelleen alamaissa, mutta patoutunutta kysyntää on paljon ja asuntojen ylitarjonta on helpottamassa.

Epävarmuus jarruttaa edelleen kotitalouksien kulutusta. Kuluttajien luottamuksen parantuminen, kohtuullinen palkkakehitys ja veronalennukset ovat kuitenkin piristämässä yksityistä kulutusta. Kotitalouksien säästämisaste on kasvanut ja kotitalouksilla olisi keskimäärin varaa myös kulutuksen nopeaan nousuun.

Budjetin keskeiset luvut

Vuoden 2027 talousarvioesityksen loppusumma on 92,5 miljardia euroa. Se on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2026 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Hallituksen tekemien säästöpäätösten budjetin menotasoa alentava vaikutus voimistuu edelleen vuonna 2027.

Menoja kasvattavat etenkin laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,4 miljardia euroa, mikä on 1,2 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio).

Talousarvioesitys on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämäarvio on 0,9 miljardia pienempi kuin mitä vuodelle 2026 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Vuoden 2026 tuloista on poistettu Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta aiheutuva kertaluonteinen noin 2,3 miljardin euron tuloutus, jolla ei ole vaikutusta velanottoon.

Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on pienentynyt 0,7 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,8 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden kohentumista selittävät muun muassa ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen. Korkomenojen sen sijaan arvioidaan kasvavan 0,3 miljardilla eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

Valtion budjetti vaikuttaa myös hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitukseen

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 27,6 miljardia euroa, mikä on noin 0,36 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.  Kasvu selittyy pääosin vuoden 2027 indeksikorotuksella (2,71 prosenttia), joka on noin 718 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidun vuosikasvun vaikutus on noin 248 miljoonaa euroa, mutta vuodesta 2027 lähtien kasvusta otetaan huomioon kuitenkin vain 60 prosenttia, mikä vähentää rahoitusta noin 61 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden vuoden 2025 tilinpäätöksiin perustuva rahoituksen jälkikäteistarkistus vähentää rahoitusta noin 395 miljoonaa euroa.

Rahoituksessa on huomioitu myös tehtävälainsäädännön ja asiakasmaksusäädösten muutokset, joiden nettovaikutus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 185 miljoonaa euroa. Suurin vähennys aiheutuu asiakasmaksujen muutoksista (-87,8 miljoonaa euroa). Lisäyksinä on huomioitu muun muassa vammaispalvelulain muutokseen perustuva rahoituksen kasvu 6,1 miljoonaa euroa.

Kuntatalous

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,4 miljardia euroa, mikä on noin 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden määrää alentavat muun muassa kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden kasvu, mikä vähentää määrärahan tasoa noin 121 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 verrattuna, sekä vuoden 2027 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta noin 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,5 prosenttia, joka kasvattaa valtion osuutta noin 114 miljoonaa euroa. Yhteisöverokannan alentamisen vaikutukset kompensoidaan kunnille muuttamalla yhteisöveron jako-osuutta.

Hallituksen kevään kehysriihessä päättämä indeksijarrun korotus 1 prosenttiyksiköstä 2,8 prosenttiyksikköön vähentää valtionosuutta noin 91 miljoonalla eurolla vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuutta korottaa muun muassa kotoutumispalveluiden uudistus, jossa rahoitus kootaan yhteen peruspalvelujen valtionosuusmomentille. Tämä lisää valtionosuutta noin 28 miljoonalla eurolla. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuutta korottaa 9,6 miljoonalla eurolla työvoimapoliittisen avustuksen käyttöönotto, josta linjattiin osana kehysriihen työllisyystoimia, sekä 7,3 miljoonalla eurolla kotoutumistuen takuuajan säätämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen. Yhteensä uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät peruspalvelujen valtionosuutta noin 41 miljoonalla eurolla, josta noin 31 miljoonaa euroa siirretään muilta momenteilta.

Kokonaisuudessaan hallituskauden aikaiset päätökset vahvistavat kuntataloutta noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Vuoden 2027 talousarvioesityksen käsittely jatkuu

Vuoden 2027 talousarvioesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa 21. syyskuuta ja julkaistaan sen jälkeen osoitteessa budjetti.vm.fi. Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste julkaistaan myös 21. syyskuuta.

Talousarvioesitys sisältää myös valtioneuvoston arvion EU:n ja kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen noudattamisesta. Talouspolitiikan arviointineuvosto teki ensimmäisen lakisääteisen arvionsa hallituksen toimista Suomen EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä saamien suositusten perusteella 5. elokuuta 2026. Valtioneuvosto raportoi EU:lle liiallisen alijäämän korjaamiseksi tehdyistä toimista seuraavan kerran 1. lokakuuta hyväksyttävässä alustavassa talousarviosuunnitelmassa.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Matias Pajula, p. 0295 161 731, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514, opetusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Laura Ollila, p. 0295 160 288, maa- ja metsätalousministerin talouspoliittinen erityisavustaja Sonja Falk p. 0295 162 024

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].

1.9. klo 21.05 korjaus kappaleessa Vakaa ja ennustettava talouspolitiikka tukee kasvua: kehysriihessä muotoon budjettiriihessä (muutos lihavoitu)