Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Jakso 10: Koronakriisin välitilinpäätös, tuloerot ja pizza

11.9.2020 8.33

A/M-podcastin jaksossa kymmenen Matti Apunen ja Mika Maliranta tekevät koronakriisin välitilinpäätöksen, keskustelevat tuloeroista ja niiden mittaamisesta sekä muun muassa pizzan muodon merkityksestä.

 

”Puhuimme viime kevään podcastissa yritysten tukemisesta koronakriisin aikana. Muistini ja tulkintani mukaan me ei silläkään kertaa päädytty ihan täydelliseen yhteisymmärrykseen. Olisko nyt videotarkistuksen aika?”, aloittaa Mika Maliranta.

”Samaa mieltä taidettiin olla ainakin siitä, että tilanne on monella tavalla poikkeuksellinen. Ja siitä, että on tärkeää pitää taloudellinen koneisto kunnossa”, Matti Apunen kuittaa.

” Ja siitä taidettiin olla samaa mieltä, että kiire oli kova. Tarpeeton viivyttely saattaa aiheuttaa vakavia peruuttamattomia vaurioita, jotka tulevat kalliiksi”, Maliranta jatkaa.

”Minun ajatukseni oli se, että koronasta tulee valtavia kustannuksia joka tapauksessa, joko tukirahoituksen tai konkurssien ja sosiaaliturvan kautta. On kaikille parempi, jos autetaan yrityksiä kassakriisissä eikä päästetä niitä nurin. Sinä olit sitä mieltä, että tällainen yleistuki on liian summittaista tai haulikolla ampumista ja rahaa valuu huonoihin kohteisiin. No nyt on aikaa kulunut ja nyt meillä alkaa olla numeroita päättelyn tekemisen tueksi”, Apunen vastaa.

”USA:ssa ainakin kaksi tutkijaryhmää on murskannut sikäläisen, massiivisen tuen numeroita. Molemmat tutkijaporukat ovat tosi laajoja”, Maliranta kertoo.

”Podcastimme kotisivuilla on muuten linkit näihin analyyseihin. Kerrotaan nyt tärkeimmät tuliaiset. Mitä tässä opittiin”, Apunen kysyy.

”Nopeasti toteuttavilla suurimittaisilla tukitoimilla voidaan pelastaa yritysten työpaikkoja ja pitää yhteiskunnan talouskoneistoa kunnossa -- ainakin joillakin toimilla joissakin tilanteissa. Varsinkin toinen näistä tutkijajoukoista havaitsi havaittavissa olevia vaikutuksia työllisyydessä”, Maliranta kertoo.

Apunen ja Maliranta keskustelevat tuloksista laajasti ja siirtyvät sitten podcastissa toiseen pääaiheeseen eli tuloeroihin.

”Tuloerot ovat aihe, johon ei kerta kaikkiaan saada selvyyttä. SDP:n ajatuspajalta Kalevi Sorsa -säätiöltä tuli loppukesästä uusi tuloeroraportti ja ekonomistikunnasta mm. professori Matti Tuomala ja Roope Uusitalo sekä vapaa ekonomisti Heikki Pursiainen ovat vaihtaneet liekehtiviä mielipiteitä aiheesta (ei ole muuten ensimmäinen kerta), EVA:n johtaja Emilia Kullas kaatoi Iltalehden kolumnissa biodieseliä liekkeihin”, alustaa Apunen.

”Keskustelussa on ollut paljon hyvää ja kiinnostavaa, mutta myös paljon sellaista mikä saa mielen ankeaksi. Sanoisin että välillä käynnissä on sota, jossa on ollut pahantekoa puolin ja toisin. Arroganssia, vastapuolen vähättelyä, ilkkumista, motiiveilla spekulointia yms. Mutta on kuitenkin ollut ilahduttavaa katsoa, että tuon ankeuden keskellä jotkut ovat pysyneet asiallisena eivätkä ole provosoituneet – suuren Mauno Koiviston neuvoja noudattaen” Maliranta toteaa.

Seuraa perusteellinen keskustelu Gini-kertoimesta, jossa käytetään apuna myös oljenkortta nimeltä ”Kilauta gurulle”. Apunen ja Maliranta soittavat Tukholman yliopiston professori Markus Jäntille, joka on maailmanluokan tuloerojen tutkija.

”Eriarvoisuutta voi katsoa montaa kautta, kuten talouden, terveyden, koulutuksenkautta”, summaa Maliranta.

”Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kirjoitti talvella hyvän kolumnin, jossa hän muistutti, että tutkimus ei ole pystynyt osoittamaan, että tuloerot olisivat yksilötasolla syy-yhteydessä hyvinvointiongelmiin” Apunen huomauttaa.

” Hiilamo sanoo, että eriarvoisuus on kasvanut koulutuksen perusteella. Se näkyy työllistymisessä ja elinajan odotteessa ja jopa lapsettomuudessa. Mutta, hän huomauttaa, vähiten koulutettujen aseman suhteellinen heikentyminen ei välttämättä kerro eriarvoisuuden kasvusta. Päinvastoin se voi kertoa siitä, että yhä useammalla on mahdollista tavoitella parempaa asemaa yhteiskunnassa. Kuulostaa oudolta, mutta on ihan järkeenkäypä juttu”, Apunen jatkaa.

” Aghion ja kumppanit osoittavat, että innovoinnin ja sosiaalisen liikkuvuuden välillä on positiivinen yhteys: mitä enemmän jollakin alueella on innovointia, sitä enemmän siellä on sosiaalista liikkuvuutta. Tämä tarkoittaa, että suurempaa todennäköisyyttä, että alimman tuloviidenneksen lapsia nousee myöhemmin ylimpään viidennekseen”, lisää Maliranta.

Apunen ja Maliranta vetävät Gini-kertoimen päätelmät yhteen ja tulevat ainakin siihen lopputulokseen, että Gini-kertoimen lisäksi tarvitaan kuitenkin täydentäviä mittareita, joiden avulla voidaan katsoa tulojakauman vasemmalle ja oikealle reunalle, siis köyhiä ja rikkaita. Vaikka yleiskuva onkin tärkeä, varotaan liian yleistävää puhetta eriarvoisuudesta.

Podcastin lopussa käydään myös keittiöfilosofinen keskustelu pizzan muodosta.

Materiaalia:

  • Aghion, P., Akcigit, U., Bergeaud, A., Blundell, R. ja Hémous, D. (2019), "Innovation and top income inequality", The Review of Economic Studies, 86(1), 1-45.
  • Aghion, P., Akcigit, U., Hyytinen, A. ja Toivanen, O. (2018). On the Returns to Invention within Firms: Evidence from Finland. Kokouspaperi, AEA Papers and Proceedings.
  • Chetty, R., Friedman, J. N., Hendren, N. ja Stepner, M. (2020), "How did covid-19 and stabilization policies affect spending and employment? a new real-time economic tracker based on private sector data", National Bureau of Economic Research, No. 0898-2937.
  • Autor, D., Cho, D., Crane, L. D., Goldar, M., Lutz, B., Montes, J., et al. (2020), "An Evaluation of the Paycheck Protection Program Using Administrative Payroll Microdata", Working Paper, MIT July.
  • Jones, C. I. ja Kim, J. (2018), "A Schumpeterian model of top income inequality", Journal of Political Economy, 126(5), 1785-1826.
  • Toivanen, O. ja Väänänen, L. (2016), "Education and Invention", The Review of Economics and Statistics, 98(2), 382-396.
  • Sorsa Säätiö
  • Me olemme keskiluokka, EVA-fakta 
Palaa sivun alkuun