Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Lintilän puhe Etelä-Savon kauppakamarin yritysrahoituspäivässä

Työ- ja elinkeinoministeriö
13.11.2017 11.00
Puhe

Naarajärvi, 13.11.2017

Hyvät kuulijat,

Taloudessamme on tapahtunut pitkään odotettu käänne. Tänä vuonna kiihdytämme kolmen prosentin tasolle ja kasvu on laaja-alaista. Näkymät ovat positiivisia eri puolella Suomea.

Käänne ei ole syntynyt itsestään. Vaan se on vaatinut määrätietoista politiikkaa ja myös vaikeita päätöksiä.

Uskon, että kilpailukykysopimuksen merkitys on suuri luottamuksen palautumisessa Suomeen maana, jossa kannattaa yrittää, työllistää ja investoida. Kiitos työmarkkinaosapuolille tästä.

Ennusmerkit tuleville vuosille ovat myös lupauksia antavia. Suunta on rohkaiseva. Meidän kaikkien on kuitenkin toimittava sen eteen, että kasvun käyrää saataisiin edelleen jyrkennettyä.

Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen, toinen yritysten uudistumisen ja kasvun tukeminen sekä kolmas on julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle.

Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden saamisessa vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen puolestaan edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän.

Hallitus jatkaa työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön on saanut töitä. Paras tapa vähentää köyhyyttä sekä alueellisia eroja on ihmisten saaminen mukaan työelämään.

Työllisyys ei ole vielä parantunut samaan tahtiin kuin talous kasvaa. Voimakkaampi käänne työllisyydessä on odotettavissa lähikuukausina, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkaansa. Työllisyyden paraneminen on hieman voimistunut, mutta vauhti ei vielä riitä siihen, että hallituksen työllisyystavoite toteutuisi. On jo havaittavissa orastavaa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta eri aloilla. Tästä ei saa muodostua kasvun estettä.

Kehittyneet läntiset taloudet ja yritykset haastetaan nyt monella tavoin. Ilmastonmuutos vaatii niin valtioilta, yrityksiltä kuin kotitalouksilta toimintatapojen muutosta. Digitaalinen teknologia ja tekoälyn käyttö muuttavat yritysten toimintaa ja työelämää merkittävästi lähivuosikymmeninä.

Länsimaiset markkinataloudet ovat tänään suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä olevat investoinnit ja tuottavuus ovat laskeneet vuosia. Lisäksi väestö ikääntyy monissa maissa. Näin olemme ajautumassa kohti hitaan kasvun aikaa samanaikaisesti kuin kohtaamme yhä voimakkaampaa kilpailua nousevien talouksien puolelta.

Hyvät kuulijat,

Teknologian kehitys on vahvistanut samaan aikaan monissa maissa tulo- ja varallisuuserojen repeämistä. Kasvun hedelmät eivät ole jakautuneet yhteiskunnissa riittävän tasaisesti. Talouden kansainvälistymistä johtuviksi koettujen epäkohtien syy on monissa tapauksissa kansallisesti toteutettu politiikka, ei globalisaatio itsessään. Tämän vuoksi läntisissä yhteiskunnissa poliittinen epävakaus nostaa päätään.

Tämä kehitys uhkaa yritysten kannalta tärkeää toimintaympäristön ennakoitavuutta. Suomen kaltaiselle pienelle viennistä riippuvalla maalle on elintärkeää, että muurien pystyttämisen sijaan puretaan esteitä kaupalta ja kanssakäymisestä maiden välillä.

Suomessa nämä edellä kuvaamani ilmiöt näkyvät rakennemuutoksen jatkumisena. Elinkeino- ja yritysrakenteemme on jatkuvan muutoksen kourissa. Tämä vaatii yrittäjiltä ja yritysjohdolta kykyä ja rohkeutta uudistaa ja uudistua.

Uusiutumisen kannalta tärkeät panostukset t&k-toimintaan ovat viime vuosina hiipuneet niin yrityksissä kuin julkisen sektorilla. Viimeisimpien tietojen mukaan suunta on onneksi kääntymässä yksityisellä sektorilla. Samoin julkisia panostuksia ollaan kasvattamassa.

Yhä suurempi joukko yrityksiä ja työntekijöitä tulisi kyetä nostamaan kansainvälisen liiketoiminnan piiriin.  Tätä tavoitellaan, kun ensi vuoden alusta Tekesin ja Finpron toiminnot yhdistetään Business Finlandiksi. Se lisää innovaatiotoiminnan ja vienninedistämisen yhteyksiä.

Hyvät kuulijat,

Suomi on pienten ja keskisuurten yritysten maa. Suurin osa suomalaista on töissä näissä yrityksissä. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-sektorille pieneen joukkoon kasvavia yrityksiä. Tämä edellyttää muun muassa, että kasvun rahoituksen on oltava kunnossa. 

Suurin osa yrityksistä saa hakemansa rahoituksen, mutta hankaluuksia rahoituksen saatavuudessa kohtaavat varsinkin kasvuhakuisimmat yritykset.

Olemme kehittäneet Finnveran rahoitustuotevalikoimaa erityisesti pk-yritysten kasvua tukevaan suuntaan tarjoamalla mahdollisuuden ja välineitä pk- ja midcap -kokoluokan yritysten kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden sekä yritysjärjestelyjen rahoitukseen.

Lisäksi olemme ottaneet käyttöön eurooppalaisia ESIR-rahoitusinstrumentteja, jotka myös helpottavat yritysten kasvun rahoitusta.

Myös kuluvana syksynä perustettu kasvurahasto KRR III tukee pk-yritysten kasvua laittamalla liikkeelle miljardin euron pääomaruiskeen kasvuhakuisiin yrityksiin.

Näen kuitenkin, että meillä on edelleen tehtävää kasvun rahoituksen pullonkaulojen poistamisessa.

Ensimmäiseksi yksityisen pääoman saaminen pääomarahastoihin on kohtalon kysymys. Pääomarahastojen kokoa on kasvatettava, jotta ne voivat osallistua suurempiin yritysten kasvuloikkien rahoittamiseen. Menestystarinoita ei saa päästä karkaamaan liian varhain ulkomaisten jättien hoteisiin.

Yksityisen pääoman, sekä kotimaisen että ulkomaisen, saaminen pääomarahastoihin on erityisen tärkeää, koska julkisen rahan osuus erityisesti venture-rahastojen sijoittajana on nyt jo suuri.

Tämän vuoksi valtiolla on tärkeä rooli mahdollistaa yksityisen pääoman virtaaminen pääomarahastoihin. Odotan tuloksia valtiovarainministeriön työryhmältä, joka miettii miten yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuus sijoittaa pääomarahastoihin voisi tapahtua veroneutraalisti samaan tapaan kuin sijoitukset pörssiin.

Budjettiriihen linjausten pohjalta ollaan käynnistämässä yritysverotuksen tiekartan valmistelua. Sen tavoitteena on luoda yrityksille pidemmän aikavälin näkymä veropolitiikan linjasta. Yritysverotuksessa pidän välttämättömänä, että yrityksen ja sen omistajan verotusta tarkastellaan kokonaisuutena. Samassa yhteydessä on myös syytä tarkastella pääoman verotusta.

Eri rahoitusmuotojen verotuksellista neutraalisuutta on tarpeen lisätä. Myös eri sijoitusinstrumenttien tulisi olla verotuksellisesti neutraaleita, ellei erityisestä syystä - esimerkiksi pitkäaikaissäästämisen edistämiseksi - haluta suosia tiettyä sijoitusmuotoa. 

Työpaikkoja luovalta yrittäjyydestä ei pidä viedä kannusteita. On sallittava, että yrittäjä saa kohtuullisen palkkion kovasta työstä ja ottamastaan riskistä. Veropohjan tulisi olla laaja ja pitävä, mikä mahdollistaisi kohtuulliset veroprosentit niin yritys- kuin pääomatulojenkin verotuksessa. 

On huolehdittava siitä, että meillä on aktiivista ja kasvuhakuista ankkuriomistusta Suomessa. Yritystoiminnan edistämiseksi viimeisimpinä toimina olemme päättäneet muun muassa kohdentaa lisäpanostuksia yritysten omistajanvaihdoshankkeiden edistämiseen.

Arvoisa kauppakamariyleisö,

Olemme onnistuneet Suomessa luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus. Pidetään näistä kiinni niin suomalaiset ja suomalaiset yritykset menestyvät jatkossakin.

Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä ja maakuntauudistus tulee tarjoamaan välineitä ottaa menestyksen avaimia omiin käsiin. Samalla haluan korostaa, että maakuntien Suomea on rakennettavana yhtenä kokonaisuutena.

Sivun alkuun