Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Uutta rahoitusta pk-yrityksille ilman byrokratian kuormaa
Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Uusi EU-rahoitteinen takausohjelma pk-yrityksille käynnistyy

Työ- ja elinkeinoministeriö
25.1.2017 10.16
Puhe

Elinkeinoministeri Mika Lintilä pk-yritysaloitteen allekirjoittamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa 24.1.2017.

Arvoisa ylijohtaja Gilibert, arvoisat pankkien ja median edustajat, hyvät kuulijat

Yritysrahoituksen tilanne Suomessa on yleisesti ottaen hyvä. Yleiskuva peittää kuitenkin sen, että monilla kasvuhakuisilla pk-yrityksillä on rahoituksen ongelmia vakuuspulan ja rahoituksen niukkuuden vuoksi.

Nyt käynnistyvä uusi takausohjelma tukee osaltaan maamme liikkeelle lähtenyttä talouden nousua ja työllisyyden parantumista kohdistuessaan  juuri tähän pullonkaulaan. Ohjelma on osa hallituksen päämäärää parantaa yritysten rahoitusasemaa ja siten osa laajempaa kasvurahoituskokonaisuutta.

Puolet pk-yritysten tämän ohjelman pankkilainojen riskistä siirtyy pankeilta takausrahastoon, joka muodostetaan Suomen rakennerahasto-ohjelman, EIP-ryhmän ja EU:n budjettirahoituksen avulla. Riskinjako keventää pankkien tiukkoja oman pääoman vaatimuksia. Näin pankit voivat keventää vakuusvaatimuksiaan ja alentaa rahoituksen hintaa.

Jo viime keväänä käynnistyi vastaava takausohjelma siten, että takausrahastona toimii Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR. OP Ryhmä on käynnistänyt toiminnan välittäjäpankkina ja on myöntänyt lyhyessä ajassa  uusia lainoja innovatiivisille pk-yrityksille. Kyseiseen ESIR-takausohjelmaan odotetaan jatkossa muitakin suomalaisia pankkiryhmiä.

Miksi käynnistämme samanaikaisesti kaksi pk-yritysten takausohjelmaa? Rakennerahasto-ohjelmissa on EU:n laajuisesti jo vuosia pyritty siihen, että suorien yritystukien rinnalla käytetään vipuvaikutukseltaan tehokkaampia instrumentteja, kuten juuri takauksia sekä toisaalta pääomasijoituksia. Euroopan Strategisten Investointien Rahasto ESIR perustuu puolestaan kokonaisuudessaan muihin kuin avustusmuotoisiin tukiin.

Nyt aloitettavan rakennerahastotakauksella toimivan rahoitusohjelman tavoitteena on saada aikaan 400 miljoonan euron edestä uusia riskilainoja pk-yrityksille vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomen vastuut tämän tavoitteen saavuttamisesta on rajoitettu 40 miljoonaan euroon.

40 miljoonan euron takausvastuulla saadaan aikaan 400 miljoonan euron lainasalkku. Elon laskuopin mukaan vipuvaikutus on 10-kertainen eli melkoisen hyvä. Näin suuri vipu saadaan aikaan riskinjaolla, johon osallistuvat Suomen lisäksi EIP-ryhmä sekä EU:n komissio.

Tavoitteena on, että rahoitusarkkitehtuuriin olisi tulossa vielä uusia elementtejä, jotka parantaisivat pk-yrityksiä hieman suurempien yritysten eli MidCap-yritysten rahoitustilannetta ESIR-  takausohjelmalla.

Käynnistyneet ja pian käynnistyvät uudet pk-yritysten rahoitusohjelmat toteuttavat hallitusohjelman linjausta, jossa asetetaan tavoitteeksi EU:n rahoitusmahdollisuuksien käytön selvä lisääntyminen sekä ESIR-rahaston aktiivinen käyttö. Viime viikolla uutisoitiin Euroopan Investointipankin rahoituksen ennätysvuodesta Suomessa, yli 2 miljardin vuosittaisella rahoituksella vuonna 2016.

Haluan lopuksi alleviivata pankkien välityksellä toimivien pk-yritysten rahoitusohjelmien merkittävää ominaisuutta. Se on hallinnollisen byrokratian vähäisyys, jopa olemattomuus rahoituksen saajien kannalta.

Paperityöt tehdään Suomen ja EU:n välisillä sopimuksilla. Euroopan Investointirahasto hoitaa kunkin ohjelman hallinnoinnin ja vastaa EU:n lainsäädännön täyttymisestä. Pankit myöntävät rahoituksen yrityksille ja voivat itsenäisesti päättää rahoituksen saajista. Pk-yritykset käyttävät rahoitusta samalla tavalla kuin mitä tahansa pankkirahoitusta.

Euroopan unionin toimintaa ja rahoitusta moititaan usein ja myös perustellusti byrokratian kuorman raskaudella. Tässä suhteessa olemme luomassa uutta EU-rahoituksen kulttuuria, jota turha byrokratia ei kuormita.

Mika Lintilä
Sivun alkuun