Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Väylät ja liikenne –tapahtumassa

Työ- ja elinkeinoministeriö
5.9.2018 15.13
Puhe

Tampere-talo, 5.9.2018

Arvoisat tie- ja liikennealan asiantuntijat, hyvät ystävät,

Kiitän lämpimästi Suomen Tieyhdistystä kutsusta Väylät ja liikenne -tapahtumaan, sekä mahdollisuudesta esittää tilaisuuden aluksi valtiovallan tervehdys.

Tänään ja huomenna täällä Tampere-talossa on koolla eturivin joukko tie- ja liikennealan avainhenkilöitä ympäri maata. Käsillä on erinomainen tilaisuus päivittää osaamista, käydä mielenkiintoisia keskusteluja sekä luonnollisesti myös vahvistaa omaa kontaktiverkostoa. Ajatustenvaihto ja uudet raikkaat näkemykset vievät kaikkea kehitystä eteenpäin.

Hyvät kuulijat,

Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Ympäröivän maailman jatkuvasti kehittyessä myös tie- ja liikenneala joutuu sopeutumaan jatkuviin murroksiin. Mutta vaikka talous, yhteiskunta ja sen pelisäännöt muuttuvatkin, liikkumisen, liikuttamisen ja kommunikoinnin tarve ei poistu. Toimivat liikenne- ja viestintäverkot ovat elinkeinoelämän, työllisyyden ja koko elämänmenomme perusedellytys.

Suomi on laaja ja monimuotoinen maa, jonka kaikissa osissa on aineellisia ja aineettomia voimavaroja, elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. Hyvinvointimme edellyttää alueiden vahvuuksien tasapainoista hyödyntämistä. Kasvua ja uusia työpaikkoja syntyy sinne, missä yhteydet lähelle ja kauas pelittävät ongelmitta.

Väyläverkkoa ei pidä kehittää tyhjiössä, vaan yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Meidän on entistä ennakoivammin kyettävä tukemaan elinkeinoelämän ja kansalaisten hyvinvointia tarjoamalla yhteyksiä sinne, missä niille on kasvavaa tilausta. Tulevaisuudessa erityisesti kaupunkien väliset kasvuvyöhykkeet korostuvat entisestään.

Digitalisaatio, automaatio ja älyliikenteen kehittyminen ovat valtavia mahdollisuuksia pitkien etäisyyksien Suomessa. Syrjäinen sijainti ei enää ole este, eikä edes hidaste, menestyvän kansainvälisen yritystoiminnan pyörittämiselle. Kun etäisyydet menettävät merkitystään, fyysisen liikenneverkon rinnalla yhä tärkeämmiksi nousevat kattavat ja ajanmukaiset viestintäyhteydet.

Hyvät kuulijat,

Pelkät bitit eivät kuitenkaan riitä. Edelleen tarvitaan myös bitumia teille ja kiskoja radoille. Tiestön korjausvelkaa onkin tällä hallituskaudella vihdoin alettu lyhentämään. Väylän kunnostamiseen on osoitettu lisärahoitusta yhteensä 600 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämishankkeista siirretään väylien kunnossapitoon yli 360 miljoonaa euroa.

Samaan hengenvetoon on kehuttava myös viimeviikkoisen budjettiriihen hyviä päätöksiä. Tiestön talvikunnossapitoon ja kelirikon hoitamiseen koottiin ministeri Bernerin johdolla merkittävä potti. Myös liikenneturvallisuuteen ja yksityisteihin löytyi lisärahaa. Liikennepaketin suuruus on kaikkineen 49 miljoonaa euroa.

Kaikkea vuosikymmenien saatossa kertynyttä korjausvelkaa ei yhden hallituksen aikana voi kuitata, mutta alku on hyvä ja viesti selkeä; hyväkuntoiset liikenneväylät ovat alueiden elinvoimaisuuden edellytyksistä tärkeimpiä. Pääväylien lisäksi panostuksia tarvitaan myös sorateille. Alemman tieverkon merkitys kasvaa muun muassa metsä- ja biotalouden kasvun myötä.

Monet isommat hankkeet vaativat vuosien valmistelun. Uusien rahoitusmallien kehittäminen on välttämättömyys, sillä rahoitus on nykyisin sidottu vaalikausiin ja kulloiseenkin budjettiin. On selvää, että julkinen budjettirahoitus tulee jatkossakin säilymään merkittävänä ja oleellisena liikennehankkeiden mahdollistajana. Samalla tarvitsemme kuitenkin myös uusien rahoitus- ja toimintamallien kehittämistä.

Liikennehankkeet tulisi nähdä myös yhteiskunnallisina investointeina eikä pelkkinä valtion menoerinä. Väyläverkon kunnolla ja ajanmukaisuudella on suuri merkitys tehokkaiden kuljetusten, tienkäyttäjien turvallisuuden ja liikenteen automaation kehittymisen kannalta. Satsaukset liikenneverkkoon ovat satsauksia tulevaisuuteen.

Hyvät ystävät,

Myös liikenneala elää yrityslainsäädännön ja kilpailuympäristön puitteissa. Yrittäjyyden edellytysten turvaaminen on yksi edustamani ministeriön keskeisimmistä tehtävistä. Julkisen vallan vastuulla on luoda sellaiset olosuhteet, jossa yritykset haluavat investoida ja kasvaa.

Tämän hallituksen ansiolista yrittäjyyden edistämisen saralla on pitkä ja monipuolinen. Yrittäjyyspolitiikka onkin erinomainen esimerkki horisontaalisesta ajattelusta. Esimerkiksi yrittäjyysvähennys, innovaatioseteli tai ulkomaisten osaajien palkkaamisen helpottaminen palvelevat kaikki samaa tarkoitusta.

Vaikka iso nippu hyviä toimenpiteitä on jo saatu maaliin, liima niiden väliltä puuttuu. Tämän takia olen keväällä asettanut selvityshenkilöt valmistelemaan Suomelle ensimmäistä omaa yrittäjyysstrategiaa. Meillä on oltava pitkäjänteinen, yli hallituskauden ja hallinnonrajojen ulottuva näkemys yrittäjyyden edistämiseen Suomessa.

Selvitystyön on määrä valmistua aivan lähiaikoina, ja toivon että sen myötä saamme uusia aineksia yrittäjyysympäristön parantamiseen myös liikennealalla.

Hyvät kuulijat,

Toimivaa liikenneverkkoa tarvitaan jatkossakin koko maassa. Liikenne- ja viestintäverkot ovat yhteiskunnan verisuonisto, jota ilman happi ei kulje eikä sydän lyö. Liikenneverkko on yhteiskunnan infrastruktuurin peruselementti. Sen turvaamisen ja kehittämisen on oltava korkealla sijalla myös tulevien hallitusten työlistalla.  

Näillä saatesanoilla toivotan teille kaikille antoisaa tapahtumaa, monia mielenkiintoisia keskusteluja ja innostunutta otetta liikennealan kehittämisen tärkeiden kysymysten parissa! Kiitos.

Mika Lintilä
Sivun alkuun