Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Pohjolan Voiman 75-vuotisjuhlassa 6.9.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö
7.9.2018 14.19
Puhe

Finlandia-talo, 6.9.2018

Sähkön merkitys yhteiskunnan kehittymisessä

Arvoisat kutsuvieraat, juhlaväki

Sähkö on keskeinen osa elämäämme eikä nykyisenkaltainen yhteiskunta pärjää ilman keskeytyksetöntä sähkönsaantia. Sähkö on myös yksi keskeinen tuotannontekijä suomalaiselle teollisuudelle. Voisi jopa sanoa, että keskeisin, sillä ilman sitä yksikään tehdas ei kävisi. Tämä on varmasti selvää kaikille salissa olijoille. Energia-ala on suuren murroksen äärellä, tai paremminkin sen keskellä, mikä näkyy ja kuuluu monessa paikassa.

Muutoksen taustalla on tavoitteet hillitä ilmastonmuutosta, mistä johtuen myös energiantuotannon päästöjä pitää vähentää – ja paljon. Energiantuotannon päästöjen vähentäminen vaatii lisää uusiutuvaa, sään mukaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimaa sähköjärjestelmään. Alentuneiden investointikustannusten myötä yksittäiset kotitaloudet voivat tuottaa sähkön itse. 

Suunta on hyvä ja kannatettava. Kuluttajan energiaomavaraisuuden rakentaminen lisää liiketoimintamahdollisuuksia niin laitteiden asennukseen ja ylläpitoon kuin tuotannon ja kulutuksen hallintaan ja optimointiin.

Tällä hetkellä puhutaan paljon loppukuluttajien saamisesta mukaan luomaan uudenlaista joustokykyä sähkömarkkinoille. Sähkönkäyttäjien aktivoiminen vaatii uusia liiketoimintamalleja ja kiinnostavia palveluita asiakkaille. Tällä saralla on kysyntää ja tilaa uusille innovaatioille.

Joustavuutta saadaan myös tavanomaisin keinoin. Ennen kaikkea vesivoima on erinomainen lähde joustavuudelle. Vesivoiman käyttö pitää varmistaa jatkossakin, jotta uusiutuvan energian käytön kovat tavoitteet voidaan saavuttaa.

Euroopan unionin komissio on syksyllä 2016 linjannut vahvasti uusiutuvan energian roolista, energiatehokkuudesta ja asiakkaiden roolista energiantuottajina. Mittava lainsäädäntöpaketti putkahtaa pika pikaa ulos Brysselin lainsäädäntömyllystä ja muuttua oikeiksi pykäliksi ja noudatettavaksi lainsäädännöksi. - Ensi vuosi, 2019, tulee olemaan työntäyteinen, tältäkin osin, uusia säädöksiä toimeenpantaessa.

Valmistelemme parhaillaan komissiolle kansallista integroitua energia- ja ilmastosuunnitelmaa, joka perustuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan.

Suomen hallituksen tavoitteena on lähettää suunnitelmaluonnos komissiolle nyt lokakuussa ja lopullinen suunnitelma keväällä 2019 ennen eduskuntavaaleja. Lopullisen suunnitelman lähettämisen edellytyksenä on, että saamme komission kommentit luonnokseen ajoissa ennen vaaleja.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuoteen 2050 ulottuvat tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiselle ja maankäyttösektorin nielujen kehitykselle.

Kollegani Kimmo Tiilikainen pyysi keväällä Suomen ilmastopaneelin näkemystä seikkoihin, joihin poliitikkojen pitäisi kiinnittää huomiota pitkän aikavälin päästövähennystavoitteita määriteltäessä. Keskeisin kysymys oli, mikä olisi riittävän kunnianhimoinen tavoite päästövähennyksille vuonna 2050, kun Pariisin sopimus ja Suomen muut pitkän aikavälin sitoumukset otetaan huomioon.

Ilmastopaneelin mukaan Suomessa on vähennettävä päästöjä 85–100 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, jotta Suomi saavuttaa Pariisin ilmastokokouksessa sovitut globaalit tavoitteet.

Hallitus ottaa kantaa pitkän aikavälin tavoitteisiin syksyn mittaan. Hallituksen tavoitteena on lähettää myös vähäpäästöisyysstrategia komissiolle ennen kevään eduskuntavaaleja.

Yksi hallituksen linjauksista tulee vaikuttamaan keskeisesti myös PVO:n toimintaan. Kivihiilen käytön kieltäminen energiatuotannossa vuoteen 2029 - tai joidenkin aloitteiden mukaan vieläkin nopeammin - on tämän hallituksen tärkein energiapoliittinen toimenpide. Hallituksen esitysluonnos on juuri ollut lausunnolla.

Päätös kieltää hiilen käyttö lailla on nostanut alalla runsaasti tunteita, ymmärrettävästikin. Päätöksellämme tulemme nopeuttamaan fossiilisesta hiilestä luopumista. Katsoimme hallituksessa, että on tärkeää näyttää esimerkkiä muille maille, miten tällainen merkittävä siirtymä voidaan tehdä.

Hyvät kuulijat,

Energiapolitiikka on tasapainoilua kolmen kärjen varassa: toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden. Painotukseen vaikuttaa - hallituspohjan lisäksi - kunkin hetken tilanne.

Valtion näkökulmasta energia-alan innovaatiot ovat tärkeitä useista eri syistä. Uusien ratkaisuiden avulla energiaa voidaan tuottaa aiempaa kustannustehokkaammin, joka takaa energiateollisuuden asiakkaille, kuten valmistavalle teollisuudelle, toimintaedellytykset Suomessa. Kustannustehokkuus on totta kai tärkeä myös energia-alan itsensä kannalta, unohtamatta myöskään osakkeenomistajien, kuten valtion, etua.

Nyt kun tuli mainittua tuo ”valtio” tässä yhteydessä, saanen käyttää hetkisen myös omistajaohjausministerin ääntä.

Kuulen aika ajoin moitiskelevaa puhetta siitä, että valtio liiaksi asti omistaa energia-alan yrityksiä. Sanotaan, että valtion salkku on siltä osin ”liian painava”.

Haluan nyt vastata näihin puheisiin. Ensinnäkin: on hyvä huomioida, että valtion omistusosuus painottuu vahvasti yhteiskunnan kannalta keskeisimpiin energiasektorin osiin. Esimerkiksi energian siirtoverkot ovat sellaista omaisuutta, joiden päätyminen vieraan valtion määräysvaltaan tulee estää. Suomessa onkin toimittu aktiivisesti tämän suhteen ja hankittu määräysvalta valtiolle sekä kaasun että sähkön siirtoverkkoyhtiöihin.

Energiamarkkinoiden toimiessa energia-alan yritysten omistamista voidaan pääsääntöisesti tarkastella puhtaasti liiketoiminnallisin näkökulmin ja tästä näkökulmasta valtio myös omistuksiaan hoitaa.

Valtion tulee kuitenkin varautua myös poikkeuksellisiin tilanteisiin, jolloin tietty strateginen omistus energiantoimituksen koko ketjussa on syytä pitää valtiolla. Vakaa valtio-omistus edesauttaa osaltaan myös pitkäjänteistä panostusta energia-alan muutokseen ja vähähiilisiin teknologioihin.

Veronmaksajien, siis suomalaisten omistajien kannalta valtion energiaomistukset ovat loistavia sijoituksia. Yhtiöt kehittävät esimerkillisesti liiketoimintaansa, panostavat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan ja pärjäävät tälläkin sektorilla energiayhtiöiden maailman cup:issa kaikilla mittareilla mitattuna hyvin.

-Toki me teemme harkittuja yhtiökohtaisia liikkeitä omistuksissamme, mutta emme ole missään nimessä luopumassa jonkin kokonaisen toimialan, kuten energiayritysten omistuksista. –Ei ainakaan minun ministeriaikanani, se on selvä!

Hyvät kuulijat,

Kiristyvät ilmastotavoitteet, käytännössä päästöjen vähentäminen, sujuu sitä nopeammin ja vähemmin kustannuksin mitä tehokkaampia puhtaiden energian ratkaisuja saadaan käyttöön. Viime aikoina kehitys on ollut pääosin hyvää ja esimerkiksi tuulivoimahankkeita ollaan jo käynnistelemässä markkinaehtoisesti. Tämä kehitys ei olisi ollut mahdollista ilman valtion ja yritysten aktiivista yhteistyötä energia- ja innovaatiopolitiikan saralla. 

Tarvitsemme siis kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Useat vientiorientoituneet pk-yritykset toimivat energia-alan ja digitalisaation liittymäkohdissa. Näitä bisnesmalleja pitää kehittää vaikkapa Aasian nopeasti kasvaville energiamarkkinoille. - Valtio on mieluusti avuksi omassa roolissaan kehitettäessä energia-alan vientiä.

Arvoisat juhlavieraat,

Suomi keksii ja kehittää siis innovoi, ja vie maailmalle yhä useammin palveluita - myös energia-alalla. 75-vuotias PVO on hyvissä asemissa ja kykenevä vastaamaan energia-alan kohtalonkysymykseen: ilmastohaasteeseen.

Uskon ja tiedän, että PVO pystyy näyttämään suuntaa myös muille ja hakemaan vastauksia siihen, miten tätä menossa olevaa murrosta voi hyödyntää uudessa liiketoiminnassa ja miten luodaan uusia, vientimarkkinoilla pärjääviä palveluita.

Nämä aatokset jätän mielelläni nuorekkaan PVO:n osaavan henkilökunnan pohdittavaksi. Juhlitaan loistavia pohdintojen tuloksia viimeistään PVO:n 100-vuotisjuhlilla.

Onneksi olkoon, ja uusiutuvaa energistä huomista 75-vuotiaalle PVO:lle!

Kiitos!

Mika Lintilä
Sivun alkuun