Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Ponssen tehtaan laajennusosan avajaisissa 24.8.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö
24.8.2018 14.01
Puhe

Vieremä

Hyvät juhlavieraat,

On miellyttävää olla täällä Vieremällä todistamassa yhtäältä suomalaisen elinkeinoelämän uudistumistahtoa kuin myös vahvaa alueellista elinvoimaa. Ponsse on mielestäni osoitus siitä, mitä saadaan aikaan vahvalla osaamisella, rohkeudella uudistua ja innolla yrittää. Näin saadaan aikaan menestyksen ja kasvun positiivinen kierre, joka on vienyt yritystä eteenpäin askel askeleelta maailmanmarkkinoille ja pörssiin asti.

Tämä positiivinen kierre on viimein saatu tarttumaan myös koko maan talouteen. Se ei ole yksin maailmantalouden vedon ansiota, vaan kotimaisilla ratkaisuilla ja uudistuksilla on ollut merkitystä luottamuksen ilmapiirin vahvistamiseen. Kaikkein tärkein indikaattori talouden tilasta on se, että yrityksiin syntyy työpaikkoja ja työllisyys kasvaa näin maan eri osissa. Ilman korkeaa työllisyyttä emme kykene rahoittamaan kestävästi julkisia palveluita ja etuuksia sekä julkisia investointeja kasvun edellytyksiin.

Talouskasvu on tällä hetkellä vakaalla pohjalla, vaikka hieman hidastuu huipustaan. Tämä näkymä rohkaisee jatkamaan yrittäjyyttä ja työllisyyttä vahvistavia toimia. Hallituksella on vastuu siitä, että talouden puitetekijät ovat kunnossa siten, että yritykset ovat valmiita investoimaan ja työllistämään ja että työnhakijat ja työntekijät voivat luottaa mahdollisuuksiinsa työllistyä ja kehittää osaamistaan.

Kehittyneet läntiset taloudet ja yritykset haastetaan nyt monella tavoin. Ilmastonmuutos vaatii niin valtioilta, yrityksiltä kuin kotitalouksilta toimintatapojen muutosta. Digitaalinen teknologia ja tekoälyn käyttö muuttavat yritysten toimintaa ja työelämää merkittävästi lähivuosikymmeninä.

Länsimaiset markkinataloudet ovat tänään suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä olevat investoinnit ja tuottavuus ovat laskeneet vuosia. Lisäksi väestö ikääntyy monissa maissa. Näin olemme ajautumassa kohti hitaan kasvun aikaa samanaikaisesti kuin kohtaamme yhä voimakkaampaa kilpailua nousevien talouksien puolelta.

Hyvät kuulijat,

Nyt käyttöön vihittävällä Ponssen tehdaslaajennuksella on myös laajempia vaikutuksia. Todistamme näin seuraavaa isoa muutosta, kun robotiikka valtaa alaa teollisuudessa. 

Robotit puskevat markkinoille tällä hetkellä voimakkaasti ja tässä kehityksessä on pakko pysyä mukana, mikäli haluaa olla kilpailukykyinen. Robotit ja niihin liittyvä tekoäly vapauttavat inhimillistä luovuutta entistä haastavampiin kohteisiin. Robotti on uusi työtoveri, ei uhka.

Inhimillisen osaamisen muutos onkin keskeinen haaste tulevaisuudelle. Ponsse on edelläkävijä myös koulutuksen uusien ratkaisuiden kehittäjänä. Niin kutsuttu Ponsse-Akatemia sijaitsee tällä tehtaalla ja sitoo oppimisen vahvasti työn tekemiseen ja samalla myös uusiin työntekemisen muotoihin. Oppilaitosyhteistyö on laajaa ammattikouluista korkeakouluihin. Ponsse-polku vie nuorta eteenpäin ja samalla yritys varmistaa osaamisen saatavuuden myös tulevaisuudessa.

Tänään käyttöön vihittävä laajennusosa on esimerkki tulevaisuudenuskosta, joka on leimannut Ponssea koko sen kehityksen ajan. Maan hallitus on tehnyt parhaansa luodakseen edellytykset elinkeinoelämän investoinneille ja investointien taso nousikin huippuunsa viime vuonna.  Jotta yrityksemme pärjäisivät kilpailussa ja kykenevät ylläpitämään kasvua, on investoitava uuteen.  Kapasiteetti on monessa yrityksessä jo korkeassa käytössä ja teknologian kehityksen eturintama liikkuu nyt nopeasti.

Vahva huoleni koskee tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kääntyivät viime vuonna pitkän laskukauden jälkeen kasvuun ja tänä vuonna tämä sama taso säilynee lähes muuttumattomana. Yritykset käyttivät rahaa t&k-toimintaan viime vuonna 3,4 miljardia euroa. Se on kaksi miljardia vähemmän kuin vuonna 2008. Positiivista on kuitenkin se, että viime vuosina t&k:ta kattavampaa innovaatio­toimintaa yritykset ovat tehneet aiempaa enemmän.

Jotta suomalaiset yritykset kykenevät jatkossakin tuottamaan maailman luokan tuotteita ja palveluita, on julkisen vallan ja yritysten yhteinen vastuu lisätä TKI-panoksiaan. Soveltavan tutkimukseen panostaminen on yhteinen intressi ja tehtävä. Toivon, että Ponssen esimerkki kannustaa muitakin yrityksiä panostamaan uuteen.

Talouden poutaa varjostaa myös se, että elinkeinoelämän keskusliiton tekemän investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit Suomeen tulevat laskemaan kuluvana vuonna. Investointien taso on kuitenkin edelleen hyvä 2000-luvun alun kokonaistilanteeseen verrattuna. Investointiasteemme on kuitenkin hieman muun Länsi-Euroopan keskitasoa matalammalla. Investointeihin kohdistuu myös positiivisen yllätyksen mahdollisuus, jos suunnitteilla olevat teollisuusinvestoinnit toteutuvat merkittäviltä osin.

Tuotannollista pohjaamme vahvistavat ja laajentavat niin kiinteät kuin aineettomat investoinnit auttavat talouttamme kestämään paremmin mahdolliset kansainvälisen talouden häiriöt ja suhdannevaihtelut. Vahva, itsellinen talous on kansakunnan palovakuutus.

Hyvät kuulijat,

Ponssen kaltaisen vientiyrityksen kannalta investointien kannattavuuteen vaikuttaa myös kansainvälisen kaupan kehitys. Protektionismi on viime aikoina saanut uutta tuulta siipiensä alle ja oman teollisuuden kilpailukyvyttömyyttä yritetään paikata kaupan rajoituksilla. Muurien rakentamiseen sijaan, meidän on jatkettava esteiden purkamista vapaalta kaupalta.

Suomi on aina edistänyt vapaata kauppaa ja perustaa kilpailukykynsä suomalaisten yritysten korkeaan osaamiseen tasoon. Tulleihin ja muihin kaupanrajoitteisiin perustava toimintaympäristö ei luo todellisia kehityksen edellytyksiä, vaan ainoastaan vapaa kilpailu. Suomi on pitkälti riippuvainen viennin toimivuudesta. Meidän on siis pidettävä huolta kilpailukyvystämme maailmassa, jossa pelisäännöt muuttuvat. Sopeutumiskykyä muutoksiin on haettava jatkuvasti.

Tästä näkökulmasta onkin hyvä palata itse aiheeseen. Olemme tänään vihkimässä käyttöön Ponssen tehdaslaajennusta, jossa otetaan merkittävässä määrin käyttöön uutta osaamista. Toista hehtaaria robotiikkaa, 3D-mallinnusta ja etäohjelmointia nostavat Ponssen kilpailukykyä taas seuraavalle tasolle. Prosessien jatkuva kehitys, maailman parhaat metsäkoneet ja paras laatu asiakkaalle kuulostavat erinomaisilta tavoitteilta. Mutta olen varma, että Ponssen todellinen menetys perustuu vahvoihin arvoihin ja reiluun meininkiin. Sillä pärjää aina.

Saanko sakset, kiitos!

Mika Lintilä
Sivun alkuun