Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe tekoälyn etiikan yrityshaasteen julkistustilaisuudessa

Työ- ja elinkeinoministeriö
5.10.2018 15.00 | Julkaistu suomeksi 17.10.2018 klo 10.12
Puhe

5.10.2018, OP:n pääkonttori

Tekoälyn etiikka Suomessa

Hyvät etiikkahaasteeseen tarttuneet, hyvät kuulijat,

Teitä on saapunut tänne Vallilaan paljon. Kun tekoälyn etiikkahaaste yrityksille käynnistettiin, tavoitteena oli, että tänään haasteen olisi ottanut vastaan 30 yritystä ja muuta organisaatiota. Teitä on kuitenkin jo 37, ja tavoitteena on kasvattaa joukkonne 300:aan vuoden loppuun mennessä.

Tältä kai se sitten näyttää, kun moraalifilosofian kurssi kohtaa Slushin.

Suomen tekoälyohjelma haastaa yritykset sitoutumaan tekoälyn eettiseen hyödyntämiseen. Kannustamme yrityksiä laatimaan tekoälyn eettisiä periaatteita, jotka linjaisivat, kuinka tekoälyä sovelletaan ja kehitetään yrityksissä reilulla ja luottamusta rakentavalla tavalla.

Tekoälyn soveltaminen herättää useita eettisiä kysymyksiä. Keskeistä on esimerkiksi, että tekoälyn tekemät päätökset eivät syrji ketään tai uhkaa kenenkään turvallisuutta. Tärkeää on myös, että tekoälyn opetuksessa käytetty data on tasapuolista.

Tekoälyohjelma pyrkii nostamaan tekoälyn suomalaisyritysten menestystekijäksi. Tekoälyn eettinen soveltaminen on vastuullisen yrityksen kilpailuvaltti, sillä se vähentää liiketoiminnan riskejä ja haitallisia seurauksia. Yritykseen, joka on ottanut tekoälyn tuomat muutokset vakavasti ja pystyy toimeenpanemaan ratkaisunsa varmasti asiakkaidensa parhaaksi, luotetaan laajalti. Tällainen yritys voi olla edellä niin riskien- kuin mahdollisuuksienhallinnassa.

Tekoälyn eettisessä soveltamisessa liiketoiminnassa on kyse monesta asiasta. Niistä ehkä tärkein on teidän yrityksien suhde ihmisiin. Suhteenne asiakkaisiinne, työntekijöihinne, sidosryhmiinne ja muihin. Suhde tekoälyyn ja sen sovelluksiin ei voi tulla ennen ihmisiä. Kyse on myös siitä, miten näette palvelevanne näiden ihmisten välisiä suhteita, ja millaisessa teknologian muovaamassa tekoälyajassa näette näiden ihmisten elävän.

Eettiset kysymykset ovat kimurantteja, mutta loppujen lopuksi kyse on oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, ja tässä kuviossa ihmiset ovat keskiössä ja tulevat olemaan sitä tulevaisuudessakin.

Ja keskiössähän me ihmiset haluamme itsemme nähdä. Jos hiekkaan laitetaan vierekkäin kaksi kiveä ja niiden alle vaakatasoon oksa, silmämme näkevät maassa helposti kasvot. Kuten monessa muussakin paikassa, jossa ne haluamme nähdä. Mielemme haluaa nähdä ympärillämme läheisiä ja ymmärrettäviä asioita. Haluamme ajatella, että asioilla on jokin tarkoitus, tai että ihmisillä on hyviä tai pahoja aikeita, tai että ylipäätään joku ihminen tai yksittäinen teko on jonkin asian takana. Tämänkaltainen ajattelu on ihmiselle ominaista.

Tekoälyn kohdalla meidän tulee kuitenkin vastustaa kiusausta inhimillistää sitä, vaikka tekoälysovellukset on joskus rakennettu ihmismäisiksi ja ne sopeutuvat ihmisten käytökseen. Täten ne eivät tee itsessään moraalisia valintoja. Ei se algoritmi ole paha, kuten ei myöskään sen käyttämä data, eikä välttämättä edes algoritmin käyttötarkoitus. Mutta niin se algoritmi vaan saattaa tuottaa tuloksia, joiden vaikutuksia pidämme eettisesti väärinä ja huonoina. Tekoälyn eettisissä kysymyksissä meidän tulisikin katsoa laajemmalle kuin pelkästään eri tekoälysovelluksiin ja siihen, miten ne toimivat moraalisessa mielessä.

Tarmokas tekoälyn eettisiin kysymyksiin paneutuminen on nostanut joissain myös huolia. Pelätään, että tämä työ johtaa vain moraalisten kysymysten loputtomaan vatvomiseen, ylivarovaisuuteen ja liialliseen uhkien näkemiseen samalla, kun muut ottavat täyden hyödyn irti tekoälyn mahdollisuuksista. Näkisin, että tässä kritiikissä sekä on perää että ei ole perää.

Ensinnäkin mitä tulee eettiseen keskusteluun, niin on totta, että se voi olla hidasta. Keskustelu monimutkaisista asioista laajalti yhteiskunnassa on hidasta. Tällaisessa murroskohdassa demokraattinen yhteiskunta kuitenkin tarvitsee kipeästi moniäänistä ja syvällistä keskustelua. Se on eri asia kuin vatvominen, jota emme halua edistää.

Keskustelu tekoälyn etiikasta tulee jatkumaan varmaan elinaikamme, aivan kuten keskustelemme jatkuvasti muistakin ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä. Samalla kuitenkin tehdään moraalisia ratkaisuja ja kehitetään vastauksia eettisiin kysymyksiin.

Olemme käynnistäneet tämän etiikkahaasteen, koska uskomme, että tällä tavalla ja tällä joukolla kanssanne pystymme sekä keskustelemaan että toimimaan. Yrityksissä ja muissa organisaatioissa kohdataan uuteen teknologiaan liittyvät kysymykset käytännössä. Siellä tehdään osaltaan myös lainsäädännön rajoissa päätöksiä siitä, miten uusissa tilanteissa toimitaan ja miten ongelmat ratkaistaan.

Entä johtaako tekoälyn eettisiin kysymyksiin paneutuminen ylivarovaisuuteen ja liialliseen uhkien näkemiseen? Aivan varmasti johtaa, jos se tehdään väärällä tavalla ja huonosti. Samoin tekoälyn eettisten kysymysten sivuuttaminen johtaa aivan varmasti piittaamattomuuteen, liialliseen riskinottoon ja huonoihin lopputulemiin.

Tärkeää onkin löytää tasapaino uhkien ja mahdollisuuksien näkemisessä. Kun paneudumme näihin kysymyksiin ja mietimme, millaisen tekoälyajan yhteiskunnan haluamme ja mikä on se hyvä, jota haluamme tuottaa, meille alkaa muodostua positiivinen visio, joka auttaa niin uhkiin vastaamisessa kuin mahdollisuuksiin tarttumisessa.

Tämä on työtä, johon Suomella on annettavaa niin Euroopan- kuin maailmanlaajuisesti. Toisaalta meillä on käytännönläheinen suhtautuminen teknologiaan ja pyrimme välttämään sääntelyä, joka perusteettomasti haittaa uuden teknologian hyödyntämistä tai pyrkii jarruttamaan yhteiskunnan uudistumista. Puhumme uskottavasti tekoälyn mahdollisuuksista ja meitä kuunnellaan. Samoin olemme uskottavia puhuessamme tekoälyn riskeistä ja haitoista.

Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin tunnettu yhteiskuntamallistaan, ihmisten korkeasta elämänlaadusta ja oikeusvaltiostaan. Kun puhumme tekoälyn riskeistä ja vaaroista, kuulijat voivat luottaa siihen, että olemme ihmisten ja heidän hyvinvointinsa puolella ja että valtio ottaa osaltaan vastuuta heistä.

Tämä keskustelu tekoälystä jatkuu maanantaina AI Forum 2018 –ministerikonferenssissa Espoossa. Siellä käymme eurooppalaisten ministereiden ja tekoälyasiantuntijoiden kanssa keskustelua Euroopan kilpailukyvystä tekoälyn aikakaudella. Koen, että Euroopan vahvuus on luottamuksen rakentaminen. Luottamusta ei voi vain ohjelmoida rahantekokoneen koodiin, vaan se rakentuu laajan pohjan päälle.

Euroopassa mahdollistava sääntely, yrityskulttuurit, kansalaisia turvaava lainsäädäntö ja vastuulliset ja turvalliset toimintatavat luovat ympäristön toteuttaa ratkaisuja, joita ei muualla voida toteuttaa samanlaisina. Eurooppalaisten yritysten on löydettävät lokerikkonsa, joissa niillä on kilpailuetu maailmanmarkkinoilla ja kuluttajien keskuudessa.

Yhdessä yritysten kanssa voimme tehdä Suomesta kansainvälisen mallimaan tekoälyn eettisessä soveltamisessa. Haluankin viedä tämän tilaisuuden osallistujilta konferenssiin viestejä siitä, mitä tämä tarkoittaa ja mitä meidän tulisi tehdä. Konferenssi on keskustelullinen ja tekoälyn eettinen puoli on pidettävä mielessä tapahtuman eri osioissa.

Konferenssi alkaa maanantaina, mutta tänään polkaisemme käyntiin tekoälyn etiikkahaasteen. Kiitän kaikkia haasteeseen tarttuneita yrityksiä, ja erityisesti K-ryhmää, OP Ryhmää ja Stora Ensoa, jotka ovat ideoineet haasteen yhdessä tekoälyohjelman kanssa. Te kaikki mukaan lähteneet olette edelläkävijöitä. Toivon, että te kehitätte monimuotoisia ja erilaisia tekoälyn eettisiä periaatteita.

Ennen kaikkea toivon, että haasteen työ auttaa teitä tekemään oikeita ja hyviä asioita, joista on hyötyä sekä teille itsellenne että muille. Tekoälyn etiikkaan tarttuminen on myös tapa tarttua kahteen laajempaan asiaan: sekä oman toiminnan etiikkaan kokonaisuudessaan että yleisesti digitalisaatioon. Kun näihin kahteen asiaan löytää hyviä ratkaisuja, on jo hyvässä vauhdissa.

Mika Lintilä
Sivun alkuun