Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe Työelämäkumppanuuksien verkoston ajankohtaispäivässä

Työ- ja elinkeinoministeriö
20.11.2018 13.50
Puhe

20.11.2018, Paasitorni

Toimintaympäristön muutos

Hyvä kuulijat, työn murros haastaa meidät kaikki.

Kaikkia toimialoja ja työpaikkoja koosta riippumatta haastetaan kehittymään, jotta sopeutuminen toimintaympäristön muutokseen olisi mahdollista. Vain uudistamalla ja kehittämällä työorganisaatioiden ja siellä työskentelevien toimintatapoja, voidaan vastata haasteisiin, jotka digitalisaatio ja älykäs automaatio eteemme tuovat.

Samalla kun uudet teknologiat muuttavat työelämää pysyvästi ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia tuottavuuden nopeampaan kasvuun. Kasvun kautta voidaan turvata parempi elintaso ja hyvinvointi yhteiskunnassa.

Tässä uudistus- ja kehitystyössä teillä, ammatillisen koulutuksen työelämäpalveluiden parissa työskentelevät, on merkittävä rooli.

Tulevaisuudessa työelämää luonnehtii enenevässä määrin sen hajanaisuus, moninaisuus ja nopeasti muuttuvat osaamistarpeet. Työn murroksessa toimialat ja yritykset muuttuvat ja edellyttävät työntekijöiltä uusia työelämätaitoja ja itsensä johtamisen kykyä.

Osaamisen kehittäminen ja jatkuva uuden oppiminen ovat niitä elementtejä, joiden varaan tulevaisuuden työmahdollisuudet rakentuvat. Koko ajattelutapa siitä, miten työelämää nyt jäsennetään, muuttuu. Tästä syystä kaikilla työpaikoilla tulisikin voida tunnistaa tulevaisuuden työn ja samalla tuottavan ja työelämän laatua samanaikaisesti parantavan työn -merkitys menestykselle.

McKinseyn raportissa on arvioitu, että tekoäly tuhoaisi noin 15% Suomen työpaikoista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämän lisäksi tekoäly muuttaa työtehtäviä ja työn luonnetta huomattavasti laajemmassa määrin. Varovaisen arvion mukaan tämä muutos edellyttää miljoonan suomalaisen uudelleenkouluttamista.

Työpaikkoja ja -tehtäviä katoaa runsaasti, mutta kokonaan uusia osaamisaloja syntyy tilalle. Erilaisten osaamisalojen kysyntä tulee vaihtelemaan. Ilman hallittuja toimenpiteitä se voi aiheuttaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia ja nostaa rakennetyöttömyyttä.

Suomessa korkeasti koulutetun työvoiman osuus nousee arviolta 51%: iin vuoteen 2030 mennessä. Nyt korkeakoulutettuja on työvoimasta 44%. Tämä asettaa haasteita nykyiselle koulutusjärjestelmälle ja työelämäyhteistyölle.

Hallituksen tulevaisuusselonteon mukaisesti yhä harvempi tutkinto mahdollistaa relevanttia työtä yksilölle läpi koko elämän. Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa oppimista tarvitaan koko työelämän ajan. On tarve kehittää entistä joustavammat työmarkkinat ja samalla turvata osaavan työvoiman saanti pitkällä aikajänteellä.

Hyvät kuulijani, osaaminen onkin tulevaisuuden avainkysymys!

Sillä vastataan yritysten kilpailukyvyn edistämiseen. Työelämässä osaamisen tulee olla sillä tasolla, että pystymme sopeutumaan työn murrokseen, ammattirakenteissa tapahtuviin muutoksiin ja tehtävien muuttumiseen - jopa edesauttamaan sitä digitalisoituvassa maailmassa.

Koulutuksen kehittämisessä on otettava aiempaa paremmin huomioon tietoyhteiskunnan edellyttämä osaaminen ja valmius oppia uutta sekä yrittäjyys-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Koulutuksen järjestäjiltä ja korkeakouluilta tämä edellyttää yhä parempaa kykyä tunnistaa organisaatioiden kehittämisen ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä osaamistarpeita ja tarjota näihin parhaiten soveltuvia ratkaisuja.

Jotta yritykset saavat osaavaa työvoimaa, tarvitaan useita erilaisia työ- ja elinkeinopolitiikkaa integroivia toimenpiteitä sekä ratkaisuja, jotka liittyvät mm. rekrytointipalveluihin, työvoiman liikkumiseen, osaamiseen, kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen, työkykyyn ja kannustinloukkuihin.

Elinikäisen, jatkuvan oppimisen merkitystä korostetaan useimmissa työn murrosta käsittelevissä selvityksissä. Siitä tuleekin tehdä Suomen uusi kansallinen vahvuus peruskoulun tapaan.

Otetaan esimerkiksi finanssiala. Se on loistava esimerkki toimialasta, joka katsoo luottavaisesti eteenpäin ja suhtautuu digitalisaation aiheuttamiin muutoksiin mahdollisuuksina. Finanssiala kohtaa työelämähaasteet verkostoyhteistyön avulla.

Vuonna 2016 perustettu Finanssiakatemia on verkosto, joka yhdistää alan työnantajat ja oppilaitokset. Finanssiakatemiassa jaetaan tietoa ja osaamista verkoston sisällä. Tavoitteena on lisätä työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä siten, että työelämän tarpeet huomioidaan opetuksessa. Akatemiassa ovat mukana kaikki koulutusportaat ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoille sekä myös täydennyskouluttajat.

Työelämän kehittyminen perustuu työelämätoimijoiden yhteistyölle ja vuoropuhelulle. Niukkenevien resurssien puitteissa tavoitteellisella verkostoyhteistyöllä on mahdollista saada aikaan laaja-alaista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tulosta. Verkostomaisen toiminnan mahdollisuudet tulevat arvioiduksi osaltaan myös uusissa kasvupalvelupiloteissa, jotka käynnistyvät alkuvuonna 2019.

Osaavan työvoiman saatavuus ei saa muodostua taloudellisen kasvun ja tuottavuuden paranemisen esteeksi.  Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä on kyettävä nostamaan koulutus- ja osaamistasoa ja saatava käyttöön koko työvoima, maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät.

Hallitus on käynnistänyt työttömien aktivointiin ja työttömyysturvaan liittyviä toimenpiteitä, eri koulutusasteita koskevia uudistuksia ja uudistanut ammatillisen koulutuksen rakenteen, rahoituksen ja ohjausjärjestelmän.

Käynnissä oleva kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Uusilla toimintatavoilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on helpottaa osaavan työvoiman saatavuutta alueellisesti ja toimialoittain kohtaantohaasteiden ratkaisemiseksi sekä samanaikaisesti vahvistaa kasvupalvelumarkkinoita.

Näitä tavoitteita kohti lähdetään konkreettisesti jo ensi vuoden alusta, kun alueilla valmistelussa olevat kasvupalvelupilotit käynnistyvät. Pilotteja on yhteensä runsaat 20. Niitä rakennetaan kaikilla alueilla.

Piloteissa testataan niitä toimintamuotoja, joita tulevilla maakunnilla on mahdollisuus ottaa käyttöön. Tarkoituksena on, että maakunnat voivat hyödyntää kasvupalvelupiloteista saatuja kokemuksia, kun ne suunnitteleva omaa palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tapoja.

Piloteissa kokeillaan esimerkiksi palvelujen järjestämisen ja tuottamisen eriyttämistä, vahvistetaan henkilöstön järjestämisosaamista sekä kerrytetään kokemuksia tulosperusteisista hankinnoista. Joissakin piloteissa kokeillaan siirtymistä yksittäisistä palveluostoista kokonaisen palveluprosessien hankintaan.

Valtaosa piloteista kohdistuu henkilöasiakkaiden työllistämispalveluihin. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevat on huomioitu monessa piloteista. Neljällä alueella kokeilu liittyy yrityksille suunnattuihin palveluihin.

Hyvä kuulijat,

kuten olen jo todennut, toimintaympäristön nopea muutos ja työn murros haastaa meidät kaikki.

Hallitus on tehnyt monia toimia ja käynnistänyt uudistuksia tähän haasteeseen vastaamiseen. Mutta se on vain alku. Olennaista on se, miten linjaukset ja uudistuksen pannaan täytäntöön – käytännön toiminnaksi. Ammatillisella koulutuksella ja työelämäpalveluilla on siinä avainrooli.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille antoisaa Työelämäkumppanuuksien verkoston ajankohtaispäivä. Teette arvokasta työtä Suomen kestävän kasvun eteen.

Mika Lintilä
Sivun alkuun