Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Olli Rehnin puhe toimialojen rahoitusseminaarissa 11.5.2016

Työ- ja elinkeinoministeriö
11.5.2016 14.53
Puhe

Kolmas tie – valtion rooli markkinataloudessa ja elinkeinopolitiikassa

Arvoisat kuulijat,

Kevään lämpöaalto näyttää lämmittävän myös kansantalouttamme.  Ennusteet näyttävät pitkästä aikaa kasvua, vaikkakin vielä vaatimatonta. Mutta suunta on oikea ja sitä pitää vahvistaa hallituksen ajamilla uudistuksilla ja – toivottavasti – yritysten investoinneilla.

Arvioin tänään maamme taloudellista tilannetta kansainvälisen talouskehityksen ja hallituksen toimenpiteiden valossa.

Euroopan talouskehitys näyttää pitkästä aikaan kohtalaisen valoisalta. Euroalueen taloudellinen elpyminen on hitaasti kiihdyttänyt tahtiaan vuodesta 2013 lähtien. Karvaatkin lääkkeet talouden rakenteiden uudistamiseksi ja julkisten alijäämien leikkaamiseksi näyttävät nyt tuottavan tulosta.

Muun Euroopan kasvu korostaa sitä, että olemme Suomessa jääneet jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaistamme ja luontaisesta viiteryhmämme, muista Pohjoismaista ja Saksasta.  Henkeä kohden laskettu kansantuote on polkenut paikallaan vuodesta 2011 lähtien. 

Suurin kompastuskivemme on ollut kyvyttömyys uudistua. En usko silti, että suomalaiset ovat valmiita loputtomasti alistumaan tällaiseen näivettymistautiin.

Muutoksesta on selviä merkkejä yrityskentässä, clean-techissä, biotaloudessa ja start-up-maailmassa. Hallitus vie muutosta eteenpäin toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia sekä strategisia panostuksia työhön ja talouden elinvoimaisuuteen.

Julkinen sektori ei jatkossa luo kovinkaan montaa uutta pysyvää työpaikkaa. Sen osuus kansantaloudesta on nykyään EU-maiden korkein, lähes 60 prosenttia. Liian suppea yksityinen sektori ei pitemmän päälle kykene kantamaan nykyisen kokoista julkista sektoria. Tämä merkitsee myös raskasta verotaakkaa.

En kuitenkaan usko, että pelkät puhtaaksiviljellyt markkinavoimat loisivat ne osaamisen eväät ja toisivat ne pääomat, joilla Suomen uusteollistaminen ja kasvukykyinen yrittäjyys tulisivat mahdolliseksi. Valtio ei voi heittäytyä passiivisesti taustalle.

Sen sijaan suomalaisessa ja eurooppalaisessakin kolmannen tien yhteiskuntamallissa on nojauduttu siihen ajatukseen, että markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Tätä yhteiskuntamallia kutsutaan Euroopassa yleisesti sosiaaliseksi markkinataloudeksi erityisesti Saksan esikuvan mukaisesti, eikä ainakaan minulla ole mitään sitä vastaan.

Tässä ajattelussa valtiolla on aktiivinen rooli markkinataloudessa. Valtion tehtävänä on luoda kannustava toimintaympäristö ja poistaa esteitä yrittäjyyden tieltä. Valtion tehtävänä on parantaa osaamista ja tuottavuutta etenkin innovaatio- ja tutkimustoiminnalla sekä luoda rahoituksellisia edellytyksiä yritysten investoinneille – sekä aineellisille että aineettomille. Yrityksillä on kyllä luontainen taipumus ryhtyä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään, kunhan olosuhteet ovat niille suotuisat.

Kolmannen tien periaatteeseen nojaa myös Sipilän hallituksen elinkeino- ja talouspolitiikka. Valtion aktiivista roolia heijastaa myös valmisteilla oleva selonteko valtion omistajapolitiikasta - aktiivisesta omistajapolitiikasta, jossa valtion tase pannaan töihin. Yhtä lailla TEM-konsernin toimijat, kuten Finnvera Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Innovaatiokeskus Tekes, ovat keskeinen instrumentti yritys- ja kasvurahoituksen kanavoimiseksi kasvuhakuisille yrityksille, etenkin pk-yrityksille ja start-upeille. Palaan tähän hetken päästä.

Ei ole mikään salaisuus, että Sipilän hallituksen talouspolitiikan kulmakivi on helmikuussa neuvoteltu kilpailukykysopimus, joka parhaillaan odottaa liittokierrosten tulosta. Tavoitteena on parantaa nopeasti ja olennaisesti suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä. Paikallisen sopimisen kehittäminen on keskeisessä asemassa talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sosiaalisen markkinatalouden periaatteisiin kuuluu myös pyrkimys ratkoa ristiriitoja työelämässä ja työmarkkinoilla sopien, ei sanellen. Kukaan ei kiistäne sitä, että työmarkkinoilla on merkittäviä paineita uudistuksiin, jotka voidaan käsitykseni mukaan toteuttaa sopimusyhteiskunnan hengessä. Niin on myös tai oikeastaan etenkin paikallisen sopimisen laita, jonka tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön ja nojautua pikemminkin evoluutioon kuin revoluutioon.

Jos kerran kasvu ja työpaikat syntyvät yrityksissä, mitä hallitus tekee yritysten kehittymisen eteen? Paljonkin – ja koko ajan lisää. Malliksi kelpaa äskettäin päätetty yrittäjyyspaketti. Itse asiassa merkittävä osa sen toimenpiteistä on jo otettu käyttöön tai on valmistelussa.

Hallitus on sitoutunut tekemään verotuksella yrittämisen, omistamisen ja investoimisen nykyistä kannattavammaksi. Vuoden 2017 alusta lähtien otetaan käyttöön henkilöyhtiöille suunnattu yrittäjävähennys. Parhaillaan VM selvittää yrityksen verotettavasta tulosta tehtävää varausta investointien edistämiseksi.

Erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten investointeja ja riskinottokykyä vahvistamaan on luotu yhteensä 600 miljoonan euron kansallinen kasvurahoitus vuosille 2016-18. Tämä on kokonaan "uutta rahaa" eli tulee nykyisin käytettävissä olevien rahoitusvälineiden päälle.

Puolet tästä uudesta kasvurahoituksesta muodostuu Finnveran käynnistämästä 300 miljoonan euron välirahoitusvaltuudesta, joka otettiin käyttöön maaliskuussa. Finnvera rakentaa myös ratkaisuja yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten helpottamiseksi. Kasvurahoituksen toinen puolikas muodostuu alku- ja kasvuvaiheen pääomittamiseen suunnatuista varoista, vientiä ja innovaatioita tukevista kasvuohjelmista sekä uusiutuvan energian investointituesta.

Lisäksi alkuvuodesta vientitakuuvaltuuksia nostettiin 17 miljardista 19 miljardiin euroon. Vientiluottojen rahoitusvaltuuksia, samoin kuin korontasausvaltuuksia, nostettiin 7 miljardista 13 miljardiin euroon. Tällä avitetaan viennin vauhtia aloilla, joilla ilman vientirahoitusta on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, kuten laivanrakennuksessa, verkkoliiketoiminnassa ja metsäteollisuudessa.

Kansallisen kasvurahoituksen rinnalla EU:n strategisten investointien rahasto ESIR on hyödynnettävä maksimaalisesti. Pk-yritysten rahoituksessa pankkien rooli on Suomessa edelleen keskeinen. Pankkien omien pääomien vaatimusten kiristyminen on kuitenkin kaventanut niiden mahdollisuuksia riskirahoitukseen. Tähän pullonkaulaan ESIR-rahoitus tarjoaa merkittävää helpotusta.

Viime vuonna kehitys oli myönteistä, sillä tuoreiden tilastojen mukaan Euroopan investointipankin EIB:n ja sen investointirahaston EIF:n Suomeen myöntämä rahoitus nousi yhdestä miljardista vuonna 2014 kaikkiaan 1,6 miljardiin euroon vuonna 2015. Olen asettanut tavoitteeksi vuositasolla rahoituksen kaksinkertaistamisen lähtötasoon 2014 verrattuna, mikä tarkoittaisi EIB-lähtöisen investointirahoituksen kaksinkertaistumista 2 miljardiin euroon. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia Suomen BKT:sta, mikä olisi tärkeä sykäys kasvun tueksi.

Nykytilanteessa Suomen on kyettävä saamaan liikkeelle kaikki mahdollinen yksityinen ja julkinen, kansallinen ja eurooppalainen investointirahoitus. Tähän tähdäten TEM:n toimesta on käynnistetty palveluneuvonta suomalaisille yrityksille ja julkisyhteisöille. Toivon, että sitä aktiivisesti käytetään.

Tässä yhteydessä on syytä mainita, että keskeinen pk-yritysten pankkirahoittaja OP-ryhmä on ryhtynyt EIB:n edullisen pk-rahoituksen välittäjäorganisaatioiksi Suomessa. OP-ryhmän 150 miljoonan euron lainaohjelma on jo käynnistynyt ja se on suunnattu nimenomaan pk-yrityksille.

Kaiken kaikkiaan yritysrahoituksen tilanne on olennaisesti parantunut Suomessa ja paranee edelleen. EKP:n elvyttävän rahapolitiikan tuomat alhaiset korot, kansallisen kasvurahoituksen vahvistaminen sekä EU:n yritysrahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen auttavat meitä poistamaan rahoituksen pullonkaulat ja saavuttamaan tilanteen, jossa yrityksen kasvu ei ole enää rahoituksesta kiinni. Näin poistuu yksi iso kasvun este.

Suomen talouden menestys on aina perustunut viennin vetoon ja viennin korkeaan osuuteen kansantaloudesta. Vientikykyisen pk-sektorin vahvistaminen on Suomelle strateginen kysymys. Siihen pyritään erityisesti Team Finlandin uudistamisella ja lisäresursseilla.

Jo käynnissä olevista yrittäjyyspaketin toimenpiteistä mainitsen vielä turhan sääntelyn keventämisen. Normien purun saralla iso askel otettiin, kun kauppojen aukiolo vapautui vuoden alusta lähtien. Ylipäänsä avaamme markkinoita kilpailulle ja nopeutamme suurten teollisten hankkeiden lupamenettelyjä.

Työn murroksen yhä kiihtyessä yksinyrittäjyys ja joustavat työnteon muodot tulevat entisestään yleistymään. Alle 250 työntekijän yritykset työllistävät jo nyt kaksi kolmasosaa yritysten työvoimasta. Painopiste yrittäjyyspaketin uusissa, täydentävissä toimissa on siksi – perustellusti - pienyrittäjyyden tukemisessa.

Yksi tärkeimmistä uusista toimenpiteistä on yksinyrittäjälle kohdennettava tuki, jolla madalletaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Tähän käytetään palkkatukea, starttirahaa tai muuta kannustinta. Yrittäjä voisi jatkossa palkata työntekijän myös avoimilta työmarkkinoilta.

Lisäksi teemme selvitystyön pohjalta työttömyysturvaan muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen. Samalla otetaan nykyistä paremmin huomioon erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät palkansaajasta yrittäjäksi – ja päinvastoin.

Korkeaa osaamista hyödyntävää yritystoimintaa tukevat uudet kokeiluhankkeet innovaatiosetelistä ja innovaatiopankista. Innovaatiosetelillä yritykset voivat hankkia tarpeisiinsa sopivaa ulkopuolista osaamista. Innovaatiopankin tarkoitus puolestaan on tuoda yhteen tutkimuslähtöisten ideoiden tuottajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät. Näin hyviä innovaatioita ei jää turhaan pöytälaatikkoon pölyttymään.

Etenkin kasvuhakuiset start-up-yritykset hyötyvät toimista, joilla helpotetaan ulkomaisten erityisosaajien rekrytointia. Myös oleskelulupa voidaan jatkossa myöntää start-up-yrittäjyyden perusteella.

Lopuksi vielä sana pari yhteiskunnallisen ilmapiirin merkityksestä. Ihminen kun ei elä vain leivästä, eikä yhteiskuntakaan. Yhteiskunnan ilmapiiri on valtavan tärkeä tekijä myös talouden nousun kannalta, etenkin kasvun ja työpaikkojen kannalta välttämättömien investointien vauhdittamiseksi. Ja yhteiskunnan ilmapiiriin voimme kaikki vaikuttaa.

Välillä on tuntunut siltä, että meistä suomalaisista on tullut riitaisa valittajien valtakunta. Sille on korkea aika panna jo piste. Suomalaisten kannattaa lopettaa tuhkan ripottelu päälleen ja alkaa päättäväisesti rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Suomi tarvitsee sekä kykyä uudistaa yhteiskuntaa että kykyä joukkuepeliin. Olen varma siitä, että yhteen hiileen puhaltamalla Suomi pystyy parhaiten kohentamaan talouttaan.

Tässä hengessä toivotan hyvää seminaaria ja alkanutta kevättä!

Sivun alkuun