Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Rehn kasvupalvelu- ja aluekehittämispäivässä: Maakunnat kestävää kasvua ja elinvoimaa luomassa

Työ- ja elinkeinoministeriö
1.11.2016 12.12
Puhe

Kasvupalvelu- ja aluekehittämispäivä: Suomi 2019 - Kasvukipuja Finlandia-talo 1.11.2016

Arvoisat kuulijat,

Tämän tilaisuuden tarkoitus on jakaa tietoa maakuntauudistuksen etenemisestä. Syvennymme erityisesti (1) kasvupalveluiden kehittämiseen sekä (2) aluekehittämisjärjestelmän uudistamiseen. Toivon, että tuotte aktiivisesti esiin uudistuksen kasvukipuja, mutta myös niitä mahdollisuuksia, joita uudistuksessa näette.

Maakuntauudistuksessa kyse on paitsi hallintohimmeleiden purkamisesta, myös alueellisen kasvun ja elinvoiman mahdollistamisesta. Tarvitsemme koko maan potentiaalin käyttöön Suomen kuntoon saamiseksi.

Vaikka isoja haasteita riittää, Suomen taloudessa on käänne käynnissä elpymisen ja kasvun uralle. Tuoreen ”Alueelliset kehitysnäkymät” -julkaisun mukaan alueet ennakoivat, että positiiviseen suuntaan kääntynyt talouskehitys jatkuu.  Yksikään alue ei enää usko talouskehityksen heikkenevän. Myös työttömyys jatkaa laskusuunnassa ja työpaikkoja avautuu aiempaa enemmän.

Vire on hyvä ja suunta oikea. Tarvitsemme kuitenkin lisää työpaikkoja ja parempia edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta voimme rakentaa elinvoimaista alueelliseen tasapainoon nojaavaa hyvinvointi-Suomea. Näiden edellytysten luominen on meidän kaikkien vastuulla.

Lienemme yhtä mieltä siitä, että viime kädessä kasvu syntyy yrityksissä itsessään. Julkisten toimijoiden roolina on silloin tarjota kasvulle suotuisat olosuhteet; sellaiset toiminnalliset ja säädökselliset puitteet, jotka tukevat yrittäjyyttä ja työntekoa.

Juuri tätä tavoittelemme maakuntauudistuksessa sekä siihen tiiviisti kytkeytyvässä kasvupalvelu-uudistuksessa.

Kasvupalveluissa TE- ja yrityspalvelut kootaan saman katon alle maakuntiin, jotta paras hyöty alueen työllisyyttä, yrittäjyyttä ja kasvua tukevista palveluista saadaan irti. Samalla palvelutuotantoa avataan nykyistä laajemmin kunnille, yksityisille yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Kasvupalveluissa, kuten kasvun politiikassa laajemminkin, lähtökohtana on oltava kansalaisten ja yritysten parempi palveleminen.  Kasvupalvelu tukee ihmisiä uran eri vaiheissa; uuden työn hakemisessa tai oman yrityksen perustamisessa. Laajempaa ja syvempää työllistymisen tukea tarvitseville rakennetaan toimiva linkki maakunnallisiin sote-palveluihin.

Kasvupalvelut toimivat monituottajamallilla taloudellisin ehdoin. Tuottajat ovat siis kilpailullisesti tasa-arvoisessa asemassa, jotta kaikki pääsevät samalta viivalta mukaan tuottamaan julkisrahoitteisia palveluita. Maakuntauudistus synnyttää siten myös uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.

On toki selvää, että yritysten ja kansalaisten yhdenveroinen kohtelu ei saa uudistuksen myötä vaarantua. Osa maakunnille osoitettavista tehtävistä on sellaisia, että ne on hoidettava viranomaispäätöksinä ilman poliittista harkintavaltaa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset yritystukiin, yksittäisen ihmisen työllistämisen tukeen tai taloudellisiin etuuksiin liittyvät päätökset.

Maakunnan järjestämisvastuu kasvupalveluissa on perusteltu. Työssäkäyntialueet ja yritysten toimintakentät ovat usein laajemmat kuin yhden kunnan alue. Maakuntien vastuulle siirtyvät myös yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Lisäksi EU:n rakennerahastotoiminnan malli järjestetään maakuntamalliin sopivaksi. Hallituksen linjauksen mukaisesti jokaisesta maakunnasta tulee rakennerahastojen välittävä toimielin.

Kunnilla tulee maakuntauudistuksen jälkeenkin olemaan keskeinen rooli elinvoiman, yritystoiminnan ja työllisyyden edistämisessä yleisen toimivaltansa puitteissa. Kyvykkäät ja halukkaat kunnat voivat myös toimia kasvupalveluiden tuottajina.

Etenkin suurten kaupunkien asema kilpailukyvyn edistämisessä on kiistaton. En näe ristiriitaa alueiden elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä kaupunkikeskusten tukemisessa esimerkiksi infraan ja asuntopulaan liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Päinvastoin, nämä tarpeet tulee väestömäärän edelleen kasvaessa jatkossakin huomioida. Kaupunkien ja valtion kasvusopimus- ja MAL-sopimusmenettelyistä on saatu hyviä kokemuksia ja niitä tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa.

Hallitus on ilmoittanut valmiutensa neuvotella pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa mahdollisesta erillisratkaisusta kasvupalveluissa, joihin kuuluvat myös kotouttamisen ja maahanmuuttajien palvelut.

Erillisratkaisussa pidetään kiinni siitä, että palvelujen järjestäminen ja tuottaminen pidetään erillään ja että työssäkäyntialueita ei keinotekoisesti rikota. Olemme kasvupalvelulla luomassa markkinoita, joita ei vielä ole. On selvää, että ne eivät synny hetkessä, eivätkä samanlaisina koko maassa. Siksi järjestämisen ja tuottamisen pitäminen erillään on erityisen tärkeää juuri pääkaupunkiseudulla, jossa edellytykset markkinoiden syntymiseen ovat pisimmällä.

Maakuntauudistus tuo muutoksia myös aluekehittämisjärjestelmään. Kasvu, elinvoima ja ihmisten sujuva arki edellyttävät valtion ja maakuntien uudenlaista kumppanuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön rooli on koordinoida valtion ja maakuntien vuoropuhelua ja toisaalta sovittaa yhteen eri hallinnonalojen tavoitteita. Edelleen on olemassa ilmiöitä ja tavoitteita, jotka edellyttävät kokoavaa, horisontaalista näkökulmaa. 

Jatkossa valtio ja alueet muodostavat yhdessä kokoavan näkemyksen alueiden kehittämisen strategisista painopisteistä aina hallituskaudeksi kerrallaan. Maakunnan vastuulle jää painopisteiden konkretisointi ja toteutus. Näistä linjattaisiin tarkemmin maakunta­strategiassa ja maakunta­ohjelmassa.

Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen ohella hallitus edistää muillakin keinoin alueellista elinvoimaa ja kilpailukykyä. Osana hallitusohjelmaa viedään eteenpäin yrittäjyyspakettia, johon sisältyvillä toimenpiteillä parannetaan yrittäjyyden ja työllistymisen edellytyksiä koko maassa.

Hallitusohjelman yhteydessä päätetyistä alkuperäisistä yrittäjyyspaketin toimenpiteistä valtaosa on jo maalissa. Esimerkiksi kasvurahoitukseen olemme jo koonneet yhteensä 600 M€ lisärahoitusta aiemman päälle.

Normien purun saralla iso askel otettiin, kun kauppojen aukiolo vapautui vuoden alusta lähtien. Tämän syksyn aikana etenevät liikennekaari ja alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus ovat nekin erittäin tärkeitä norminpurkutoimenpiteitä, joilla on suora vaikutus työllisyyteen ja yritysten kilpailukykyyn.

Keväällä päivitimme yrittäjyyspakettia liudalla uusia toimenpiteitä, jotka tietoisesti kohdistettiin kasvun kannalta tärkeisiin mikro- ja pieniin yrityksiin.

Näistä tuoreimmista tapauksista mainittakoon esimerkiksi lokakuun alussa käyttöön otetun innovaatioseteli. Sen avulla eri alojen pk-yritykset voivat hankkia tarpeisiinsa sopivaa ulkopuolista osaamista ja sparrausta yhteistyössä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. 

Vuoden loppuun mennessä saamme lisäksi selvitystyön tulokset siitä, kuinka parhaiten madallamme ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnystä sekä kannustamme itsensä työllistämiseen tekemällä tarvittavat muutokset työttömyysturvaan.

Myös budjettiriihen tärkeät verotusuudistukset, kuten yrittäjävähennys, helpottavat yrittäjän arkea sekä vahvistavat yritysten mahdollisuuksia kerryttää omaa pääomaa uusia investointeja varten. Lisäksi pienyritysten maksuvalmiutta lisätään siirtymällä maksuperusteiseen tilitykseen arvonlisäverotuksessa. 

Putkessa on siis iso määrä hyviä ja tärkeitä uudistuksia. Yrittäjyyspaketin kansia pidetään jatkuvasti auki, jotta toimenpiteitä voidaan kehittää ja päivittää yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Lopuksi kannustaisin teitä – hyvät maakuntauudistuksen tekijät – miettimään sitä, miten yhdessä parhaiten edistämme kohta 100-vuotiaan Suomen ja suomalaisten menestymistä. Kestäviä ratkaisuja syntyy, kun tulevaisuuden haasteet kohdataan yhteistyössä, neuvotellen ja muutosta halliten.

Parhaat tulokset voimme saavuttaa vain yhteen hiileen puhaltamalla niin kunnissa, maakunnissa kuin valtiollisellakin tasolla. Tämä sopii erityisen hyvin ohjenuoraksi etenkin näin itsenäisyyden juhlavuoden aattona.

Olli Rehn aluehallintouudistus alueuudistus-arkisto
Sivun alkuun