Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Rehn Maaseudun Tulevaisuus 100-vuotisjuhla -tilaisuudessa

Työ- ja elinkeinoministeriö
26.10.2016 18.25
Puhe

Elinkeinoministeri Olli Rehnin puhe Finlandia-talossa 26.10.2016

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat,

Haluan Suomen tasavallan puolesta onnitella sata vuotta täyttävää Maaseudun Tulevaisuutta. Onneksi olkoon! Itsenäinen Suomi seuraa toisen itsellisen perässä ensi vuonna!

Mielelläni annan onnittelujen lisäksi suuren tunnustuksen myös lehden perustajille ja siitä vuosikymmenten kuluessa vastanneille lehden tekijöille paitsi yleisesti myös erityisesti yhdestä asiasta: onneksi ehdotukset muuttaa lehden alun perin hyvää nimeä eivät ole menneet läpi. 

Maaseudun Tulevaisuus on ollut tärkeä kanava ja viestinviejä silloin, kun suomalaisen maaseudun maisema on ollut vaihtelevasti joko harmaa tai ukkosen musta. On tarvittu lehteä, joka paitsi jakaa tietoa myös organisoi toimintaa sekä valistaa tulevaisuuden puolesta.

Käyttökelpoinen nimi on kertonut ja vahvistanut uskoa siihen, että maaseudulla on aina Suomessa tulevaisuus, jota lehti yhdessä lukijoidensa kanssa rakentaa ja vie eteenpäin.

Hyvät ystävät,

Maaseudulla on tulevaisuus.

Tätä näkymää tukee kaksi voimistuvaa kehityssuuntaa.

Ensinäkin ilmastonmuutoksen vaatimana ja kansainvälisten sopimusten velvoittamana me rakennamme siirtymistä kokonaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan kestävään energiatalouteen. Tämä nojaa Suomessa maa- ja metsätalouden perusteisiin, vihreän kasvun kestävään hyödyntämiseen. Biotalous on keskeinen osa uutta energiataloutta, maaseutu on vastaavasti biotalouden ydin.

Valmisteilla olevaan selontekoon ja energiastrategiaan vuodelle 2030 linjataan toimintaohjelma, joka toimii kantavana siltana sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan perustuvaan energiatalouteen vuonna 2050.

On päivänselvää, että Suomessa, tässä vihreän kullan maassa, puuta käytetään energianlähteenä jatkossakin. Ne, jotka haluaisivat lopettaa puun ja biomassan käytön energiantuotannossa, unohtavat yhden perimmäisen tosiasian: bioenergiaa pystytään tuottamaan kuluttajan töpseliin ja patteriin silloinkin kun on pimeää, kylmää ja tyyntä!

Toinen iso trendi on kuluttajien arvojen ja käyttäytymisen muutos. Kuluttajat ovat yhä vaativampia. Kuluttaja haluaa tietoa elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantomenetelmistä, ympäristövastuusta ja yleensä koko laatuketjusta, pellolta ruokapöytään.

Tämä lähi- ja luomuruokaa ja kotimaista tuotantoa arvostava sekä yhteisöllisyyttä korostava ruokatrendi kannattaneekin huomioida entistä vahvemmin myös kotimaisessa elintarviketeollisuudessa ja kaupassa.

Arvoisa juhlaväki, hyvät lehden tekijät,

Minulla on, kuten olette ehkä saattanut lehdestä huomatakin, henkilökohtainen side Maaseudun Tulevaisuuteen vieraskolumnien muodossa. On siten mieluisaa onnitella henkilökohtaisestikin lehteä, jonka tekemiseen olen pikkuisen siivun verran saanut osallistua. 

Uskon, että lehden tekijöille on päivittäisessä työssä palkitsevaa, että sillä on Suomessa lukijamäärältään merkittävälle sanomalehdelle niin harvinainen ominaisuus: valtakunnallisuus. Tämä pitää väkisin riman kunnianhimoisella korkeudella.

Koko maan kattaminen velvoittaa lehteä nostamaan säännönmukaisesti esiin kaikkien maakuntien kannalta olennaisia aiheita. Tämä taas edellyttää ammattitaitoa ja laaja-alaista asioiden hallintaa.

Lehden on oltava kirjoituksissaan uskottava niin maa- ja metsätalouden, kuin koko kansantalouden asioissa, samoin kuin energian ja liikenteen, ympäristön ja luonnonvarojen, kaupan ja julkisten palveluiden, metsästyksen, kalastuksen ja henkisten harrastusten eri puolista ja vivahteista ympäri laajan Suomen maan.

On yhtä lailla selvää, että Maaseudun Tulevaisuudella on iso intressi seurata Euroopan unionin politiikkaa tarkasti ja jatkuvasti.

Näissä kaikissa toimissaan nyt juhlittava lehti on mielestäni myös onnistunut ja siksi se on myös menestyvä - tästä eteenpäinkin.

Saattaa olla, että lehden toimituksessa on eri aikoina löydetty työn tekemiseen iloa ja motivaatiota siitäkin, että lehteä on luettu tarkasti niin Espoon Histassa kuin Raision Hintsassakin, niin Pakilassa kuin Simossakin. Lukijapalaute on aina arvokasta, joidenkin lukijoiden palaute myös huomattavan arvo- ja vaikutusvaltaista.

Hyvät satavuotiaan ystävät,

Satavuotiaiden määrä on nousussa. Pitkäikäisyys on paljolti geeneissä, mutta elinvuosien määrään voi vaikuttaa myös omilla elämäntavoillaan.

Kun Maaseudun Tulevaisuus syntyi, elinajanodote oli lyhyt. Elettiin maailmanpalon keskellä ja vakava elintarvikekriisi odotti nurkan takana. Kotimaan sadot olivat sen ajan mittapuulla kohtalaisen hyvät, mutta varastot vähenivät. Vuonna 1917 Venäjän sekasorto lopetti viljan tuonnin maahamme lähes kokonaan. Ruuasta syntyi puute ja puutteesta levottomuuksia, sittemmin sisällissota.

Vuonna 1944 presidentti Risto Ryti puolestaan joutui panemaan nimensä ikävään paperiin – Ribbentrop-sopimukseen – paitsi panssarinyrkkien myös leipäviljan saamiseksi maahamme.

Nämäkin historialliset kokemukset korostavat kotimaisen elintarviketuotannon ylläpitämisen merkitystä kansallisen riippumattomuutemme kannalta. Huoltovarmuudesta on pidettävä huoli, niin ruoan kuin energian suhteen.

Kun juhlitaan satavuotiasta, on tapana myös katsoa kuinka elämänkaari on kulkenut ja – jos mahdollista – myös arvioida kuinka kaari vastaa niitä odotuksia joita juhlan kohteelle on asetettu.

Maaseudun Tulevaisuus sai pitkäikäisyyden geenit. Kun lehden perustamista pohdittiin, kansallisen identiteettimme rakentaminen oli pitkällä. Maaseudun taloudellista hyvinvointia rakennettiin Hannes Gebhardin innoittamana osuustoiminnan hengessä.

Gebhard halusi henkisen viljelyn saralle uuden lehden, jonka tulisi ”kohottaa maanviljelijäin johtomiesten yleissivistystä ja maaseudun sivistyneiden yhteiskunnallista sivistystä ja harrastusta sekä samalla kaikkien harrastusta osuustoiminnan aatteelliseen puoleen”. Lehden ei pitäisi sisältää lainkaan ammattikirjoituksia, mutta sen tulisi kuitenkin ”ruoskia jokaista puoluetta ja puoluelehteä, joka asettuisi osuustoimintaa vastustamaan.”

Lehtiyhtiön hallitukseen nimettiin mm. tuleva presidentti Lauri Kristian Relander. Silti alkutaival oli vaikea: levikki ei lähtenyt odotettuun nousuun, ja ristiriidat hallinnon ja toimituksen välillä yhdessä taloudellisesti ja poliittisesti vaikeiden aikojen kanssa olivat lopettaa lehden alkuunsa. Mutta henkeä ylläpitävät voimat olivat vaikeita olosuhteita vahvemmat.

Parissa vuodessa alkuperäinen ajatus osuustoimintaa puolustavasta kulttuurilehdestä muuttui etujärjestölehdeksi.  Roolissaan se on myös toteuttanut osuustoiminnan vastustajille varattua ruoskintaa laajemminkin pitäessään yllä Suomen maatalousministerin toimen mainetta maailman mahdottomimpien tehtävien joukossa. Ei käy Kimmoakaan kateeksi.

Mutta ajatus kulttuurilehdestä on säilynyt ja myös näkyy. Sen osoittavat mm. vahvat nimet jotka ovat toimineet lehden kirjallisuusavustajina. Jatkoromaani on suonut kiireisille emännille ja isännille kosketuksen kaunokirjallisuuden maailmaan normaalien arjen askareiden lomassa.

Mutta ne elämäntavat. Niitä on leimannut journalistiikan vahvat periaatteet. Toimituksellinen itsenäisyys on ollut vahva ja sitä on myös puolustettu. ”Kirjoita kuten parhaaksi näet” on ollut päätoimittajan ohje useassa tilanteessa, jossa toimituksen itsenäisyyttä on koeteltu.

Lehden toinen päätoimittaja K.N. Rauhala heittäytyi vahvasti tasavaltalaisena kuningastaisteluun, mutta joutui sittemmin eroamaan – sen jälkeen moista ei ole tapahtunut. Järjestö on sen sijaan joutunut aika ajoin selittämään lehden kantoja.

Tunnen Maaseudun Tulevaisuuden lehtenä, jossa faktat ovat kohdallaan ja erratum-osio poikkeus. – Sillä linjalla on hyvä jatkaa.

Näillä sanoilla toivotan Maaseudun Tulevaisuudelle, lehden tekijöille ja lukijoille menestystä, terveyttä ja pitkää ikää!

Olli Rehn
Sivun alkuun