Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Rehn pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden ammattijärjestöjen hallituksen kokouksessa 25.10.2016

Työ- ja elinkeinoministeriö
26.10.2016 15.45
Puhe

Eurooppa 2030 – Brexitin jälkeiset haasteet

Hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden ammattiliittojen hallituksen kokoukseen. Arvostan sitä kovasti, samoin valitsemaanne tärkeää teemaa. Olemmekin olleet tiiviissä yhteistyössä suomalaisten teollisuusliittojen kanssa viimeisen 18kk aikana, kun olemme pyrkineet palauttamaan suomalaisen työelämän ja tuottavuuden kilpailukykyä.

Euroopan unioni on finanssikriisin jälkimainingeissa paininut isojen haasteiden edessä: Näitä on finanssikriisi, joka muuttui euroalueen velkakriisiksi. Kiristynyt geopoliittinen tilanne ja kasvanut epävakaus välittömässä läheisyydessämme, minkä seurauksena on nähty mantereemme suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. EU:n perustavanlaatuisten arvojen kyseenalaistaminen ja huolestuttava oikeusvaltiokehitys joissakin jäsenmaissa – kuten Unkarissa ja Puolassa.

Viime päivinä olemme nähneet, että Vallonian vastarinta uhkaa kaataa Kanadan kanssa neuvoteltavan vapaakauppasopimuksen. Tämä heikentää EU:n kykyä toimia kansainvälisissä taloussuhteissa. Se ei mielestäni ole pienten valtioiden etu.

Näiden haasteiden seurauksena olemme nähneet yhtäältä euroskeptisyyden ja populismin nousun, toisaalta globalisaation kasvavan kritiikin. Brexit-äänestys ja sen tulos on näiden tuntemusten kouriintuntuvimpia seurauksia. Mutta ei sovi unohtaa muutakaan Eurooppaa, kuten esimerkiksi Alankomaissa järjestetty kansanäänestys Ukraina-sopimuksesta osoittaa. Myös tulevat kansalliset vaalit useissa maissa – Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa – tulevat olemaan alttiita näille trendeille.

Kuitenkin juuri nyt olisi ehkä tärkeämpää kuin koskaan muistaa Euroopan unionin perustavat arvot: Rauha ja vakaus. Kestävä kasvu ja parempi työllisyys. Demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet. Nämä päämäärät ja perusteet eivät ole kadonnet minnekään, ja niiden puolesta on jatkettava työtä.

Ehkä jokainen meistä muistaa tunnelman herättyään aikaisin aamulla kesäkuun 23. päivänä katsomaan Britannian kansanäänestyksen tulosta.

Se ei ollut kaikkein paras juhannusaatto.

On kuitenkin turha haikailla enää toisenlaisen tuloksen perään – Suomen ex-pääministeri Johannes Virolaista lainaten ”kansa on puhunut ja pulinat pois”. Tärkein tehtävämme on miettiä mitä tämä kaikki tarkoittaa Euroopan unionin, Pohjolan ja Suomen tulevaisuudelle ja taloudelle.

Euroopan kannalta tässä tilanteessa tärkeintä on turvata EU:n toimintakyky ja yhtenäisyys – emme voi antaa Britannian suistaa EU:ta epävarmuuden tilaan. EU:n toimintaa on kyettävä katsomaan rakentavan kriittisesti ja kehitettävä 27 maan unionia eteenpäin. Unionin ja jäsenvaltioiden on kyettävä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin konkreettisilla ratkaisuilla. Samalla on huolehdittava siitä, että EU hoitaa ne asiat, jotka luontevasti kuuluvat yhteisötasolle ja joissa yhteisötason toimilla on lisäarvo – muut asiat hoidetaan kansallisella tai paikallisella tasolla.

EU:n tulevaisuuspohdinta alkoi Bratislavan epävirallisesta 27 maan päämieskokouksesta ja työ jatkuu tällä erää ensi maaliskuuhun saakka. Pohdinta tulee aivan oikein keskittymään kahden ison teeman eli talouden ja turvallisuuden ympärille.

Käsitykseni mukaan Euroopan isoja kysymyksiä ovat turvallisuus laajasti ymmärrettynä, kestävän kasvun ja työpaikkojen turvaaminen sekä konkreettisten ratkaisujen löytäminen maahanmuuttokysymyksissä.

Muutama sana Brexitistä:

Britannian pääministeri Theresa May tulee jättämään eroilmoituksen ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Sitten edessä on kahden vuoden neuvotteluaika, ja kello alkaa tikittämään.

Emme vielä tiedä, miltä tuleva suhde näyttää. Selvää on kuitenkin, että Britannia haluaa itselleen räätälöidyn ratkaisun, jolloin ETA-maiden kaltaiset ratkaisut eivät ilmeisesti tule kyseeseen. Britannialla on isot intressit – suuntautuuhan maan kaupasta karkeasti katsoen puolet EU:n alueelle. Lisäksi maan rahoitus- ja pankkisektorille niin sanottu passioikeus on elinehto. Ei ole kuitenkaan mitenkään selvää, että Britannia voisi säilyttää passioikeutensa.

Britannia tulee aloittamaan neuvotteluissa kolme rinnakkaista prosessia. Ensinnäkin avioeroneuvottelut EU:n kanssa, toiseksi neuvottelut tulevasta EU-suhteesta ja kolmantena kauppapoliittiset ratkaisut kolmansien maiden kanssa. Siitä, miten neuvotteluprosessi tullaan viemään läpi, ei ole vielä Lontoossa selvää näkemystä.

Vastaavasti EU:n näkökulmasta on tärkeää pitää kiinni sisämarkkinoiden yhtenäisyydestä eli siitä, että neljä vapautta (ihmiset, palvelut, tavarakauppa ja pääomat) muodostavat toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Tämän myös 27 maan päämiehet totesivat selkästi kesäkuussa. Sisämarkkinoiden neljällä ulottuvuudella on yhdessä suurempi vaikutus talouden dynamiikkaan kuin kullakin erikseen – niiden yhteisvaikutus on siten suurempi kuin niiden summa.

Sisämarkkinat ovat muovautuneet vuosikymmenten kuluessa. Niiden muodostaman kokonaisuuden takana on jäsenvaltioiden poliittinen ja historiallinen yhteisymmärrys, eikä tämän tasapainon horjuttaminen onnistuisi ilman vastarintaa. Senkin vuoksi mm. ihmisten ja työvoiman vapaa liikkuvuus on yhteydessä siihen, voivatko Britannian rahoituspalvelujen passioikeudet säilyä tai ei säilyä jatkossa.

Sanomattakin on selvää, että lasken myös EU:n työelämää ja ympäristöä koskettavan lainsäädännön osaksi sisämarkkinoiden kokonaisuutta. Sosiaalinen ulottuvuus kuuluu Eurooppaan ja sisämarkkinoihin.

Asiat ovat isoja. Oletan silti, että EU jälleen kerran pystyy näyttämään kykynsä löytää ratkaisuja kriittisimmillä hetkillä – olen tämän kokenut henkilökohtaisesti monta kertaa toimiessani komission varapuheenjohtajana.

Molempien neuvottelujen osapuolten on oltava rakentavia. Britannia tulee jatkossakin olemaan tärkeä kumppani Euroopan unionille, ei vähiten Pohjolalle.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa talouden ja työvoiman liikkuvuuden kannalta?

Euroopan talous palasi kasvu-uralle vuonna 2013. Kasvu on jatkunut, vaikka se onkin ollut haurasta johtuen muun muassa maailmantalouden epävarmuuksista. Näissä oloissa Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on ollut tärkeä osatekijä talouskasvun tukemisessa.

Brexit-tuloksen jälkeen Euroopan talous näyttää vastustuskykyisemmältä kuin mitä etukäteen oli ennakoitu. Esimerkiksi EU:n komissio on laskenut vain hienoisesti kasvuennusteitaan vuosille 2016 ja 2017.

Onkin oletettavaa, että Brexitin taloudelliset vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, etenkin Britanniassa. Toisaalta investointeihin epävarmuus vaikuttanee jo lyhyemmällä sihdillä.

Samalla on selvää, että myös Euroalueen kehittämistä on jatkettava. Tällä hetkellä uudistustyö jatkuu pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta. Myös EMU:n tulevaisuuteen palattaneen jossain vaiheessa Ranskan ja Saksan vaalien jälkeen – vaikka juuri nyt huomio on toisaalla eikä halua perussopimusten muutoksille ole. Tässä yhteydessä myös EMU:n sosiaalinen ulottuvuus nousee esille.

Toisaalta huomiomme ei voi olla ainoastaan eikä edes ensi sijassa institutionaalisissa kysymyksissä. Meidän tulee keskittyä reaalitalouden hauraan kasvun tukemiseen. Talousreformit ovat oleellisia tässä suhteessa – kuten Suomenkin esimerkki osoittaa.

Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusvapauksista. Sen avulla voidaan myös parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Myös lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi helpottaa työmarkkinojen kohtaanto-ongelmia.

Suomi tukee lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin kohdennettua uudistamista. Sen tavoitteena on sosiaalisen polkumyynnin torjuminen yritysten tarjotessa palvelujaan toisessa jäsenvaltiossa. Oletan: olemme samalla aaltopituudella.

Lopuksi toteaisin vielä, että Suomen hallitus on aloittanut oman työnsä Brexitin seurauksien pohtimiseksi. Virallisia kantoja ei luonnollisestikaan ole vielä tässä vaiheessa, koska työ on vasta alussa, emmekä tiedä, mitä Britannia tulee esittämään. Mitään esineuvotteluja ei myöskään käydä, vaan pallo on nyt Britannialla.

Sen verran voin kuitenkin jo sanoa, että Suomi tulee jatkossa pitämään entistä enemmän esillä meille tärkeitä asioita ja keskittymään olennaiseen eli: lähtien pohjoismaisista oikeusvaltion ja demokratian arvoista aina sisämarkkinoiden kehittämiseen sekä työllisyyden ja kestävän kasvun korostamiseen.

Kiitos!

Olli Rehn
Sivun alkuun