Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Rehnin puhe Etelä-Pohjanmaan korkeakoulufoorumissa

Työ- ja elinkeinoministeriö
13.6.2016 11.22
Puhe

Yrittäjyys, korkeakoulut ja Suomen talouden uusi nousu

Arvoisat korkeakoulufoorumin osallistujat, hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta tämänvuotiseen korkeakoulufoorumiin. On hienoa että etelä-savolainen on päästetty puhumaan Etelä-Pohjanmaalle, ja osaan arvostaa tätä mahdollisuutta poikkeuksellisena huomionosoituksena. 

Pohjalaiset ovat tunnetusti sisukasta kansaa ja kuuluisia yrittäjämyönteisestä asenteestaan. Asenteen taustaa voi hakea Anders Chydeniuksen elinkeino- ja painovapauden ajatuksista. Mikäs siis sen parempi paikka päivän teeman – akateemisen yrittäjyyden – pohtimiseen kuin Seinäjoen komia kampusalue.

Vaikka Etelä-Pohjanmaalla ei ole omaa yliopistoa, on pitkäjänteisellä ja määrätietoisella yhteistyöllä rakennettu yliopistokeskus, jossa työskentelee tutkijoita viidestä eri yliopistosta.

Yliopistokeskuksen tutkimuksen painopisteet tukevat erinomaisesti maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteitä, agrobiotaloutta ja elintarvikkeiden kehitystä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu puolestaan kuuluu niin sanottuihin yrittäjämäisiin ammattikorkeakouluihin, joissa yrittäjyys on keskeinen osa ammattikorkeakoulun strategiaa.

Suomen menestyksen perusta on nyt ja tulevaisuudessa korkeatasoisen osaamisen varaan rakentuvassa yritystoiminnassa. Korkeakouluissamme tehdään useilla aloilla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jolla on liiketaloudellista potentiaalia. Meidän tulee pitää huolta siitä, että pystymme myös jatkossa käyttämään tätä vahvuutta voimavaranamme.

Akateeminen yrittäjyys on tulevaisuuteen katsova nouseva trendi. Jo nyt kolmasosalla aloittavista yrittäjistä on korkeakoulututkinto takataskussaan. Startup Sauna, Business Kitchen, Polar Bear Pitching ja SLUSH ovat erinomaisia esimerkkejä yrittäjyyttä kohtaan tunnetusta kiinnostuksesta.

Korkeakoulujen rooli yrittäjyyskasvattajina ja yrittäjyyden edistäjinä on keskeinen. Lähivuosina noin 70 000 pk-yrittäjää on jäämässä eläkkeelle. Heidän työlleen tarvitaan jatkajia, jotta työpaikat maassamme säilyisivät.

Korkeakoulut ovatkin aktivoituneet yrittäjyyden edistämisessä. Keväällä 2015 tehdyn kyselyn perusteella ammattikorkeakoulut näyttäisivät olevan selvästi yliopistoja edellä yrittäjyyden tukemisessa. Yrittäjyysteema on myös vahvasti esillä parhaillaan käytävissä korkeakoulujen tulosneuvotteluissa, joissa korkeakoulut linjaavat strategioitaan vuosille 2017 - 2020.  

Joku saattaa seuraavaksi kysyä, mikä tässä yhtälössä sitten on valtion rooli? Hyvinkin keskeinen. Valtion tehtävänä on luoda yrittämiseen kannustava toimintaympäristö ja poistaa esteitä yrittäjyyden tieltä. Tehtäviin kuuluu myös kehittää osaamista ja tuottavuutta etenkin innovaatio- ja tutkimustoimintaa edistämällä. Erityisesti akateeminen yrittäjyys perustuu korkealuokkaiseen osaamiseen.

Tähän tarpeeseen on rakennettu hallituksen vastikään päättämä yrittäjyyspaketti. Sen alle on koottu laaja skaala toimenpiteitä, joilla kehitetään yritysten rahoitusta, kansainvälistymistä, tuotekehitystä ja yleistä toimintaympäristöä.

Kun hallitusta muodostettiin, yritysten rahoitus tunnistettiin kasvun pullonkaulaksi.  Tämä koskee etenkin nopeasti kasvavia, uusia yrityksiä. Siksi osaksi yrittäjyyspakettia ja erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten investointien ja riskinottokyvyn vahvistamiseksi on luotu 600 miljoonan euron kansallinen kasvurahoitus vuosille 2016-18. Tämä on kokonaan "uutta rahaa" eli tulee nykyisin käytettävissä olevan julkisen yritysrahoituksen päälle.

Myös kasvu- ja vientihakuisia yrityksiä tukevan Team Finlandin kotimaan palvelumalli organisoitiin viime syksynä uudelleen yhden luukun periaatteen mukaisesti. Samalla uusia asiantuntijoita palkattiin Suomen vientipotentiaalin kannalta keskeisimpiin maihin.

Nostettakoon vielä esille jo käynnissä olevista yrittäjyyspaketin toimenpiteistä turhan sääntelyn keventämisen. Normienpurun saralla iso askel otettiin, kun kauppojen aukiolo vapautui vuoden alusta lähtien. Ylipäänsä avaamme markkinoita kilpailulle ja nopeutamme suurten teollisten hankkeiden lupamenettelyjä, Antti Chydeniuksen ja hänen viime vuonna kaksi ja puoli vuosisataa täyttäneen pääteoksensa ”Kansallinen voitto” hengessä.

Työn murroksen yhä kiihtyessä yksinyrittäjyys ja joustavat työnteon muodot yleistyvät. Tämän vuoksi yrittäjyyspaketin uusissa toimissa huomiota suunnataan erityisesti mikro- ja pienyritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Yksi tärkeimmistä uusista toimenpiteistä on yksinyrittäjälle kohdennettava tuki, jolla madalletaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi. Tähän käytetään palkkatukea, starttirahaa tai muuta kannustinta. Keskeinen muutos nykytilaan on, että yrittäjä voi jatkossa palkata työntekijän myös avoimilta työmarkkinoilta.

Lisäksi teemme selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään tarvittavat muutokset, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen. Tavoitteena on, että ihmiset voivat joustavasti siirtyä palkkatyöstä yrittäjäksi – ja päinvastoin.

Osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa edistävät myös uudet kokeiluhankkeet innovaatiosetelistä ja innovaatiopankista.  Innovaatiosetelillä yritykset voisivat hankkia liiketoimintansa kehittämiseen ulkopuolista osaamista ja sparrausta esimerkiksi korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta. Innovaatiopankin tarkoitus puolestaan on tuoda yhteen tutkimuslähtöisten ideoiden tuottajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät.

Juuri tällä tavoin akateeminen osaaminen, tutkimus ja yrittäjyys parhaimmillaan tukevat toisiaan. Monet innovatiiviset start-upit ovatkin alkujaan lähtöisin tutkimuskentästä.

Viimeisenä esimerkkinä mainitsen vielä ulkomaisten osaajien rekrytoinnin, jonka pullonkauloja selvitetään parhaillaan sisäministeriön käynnistämässä hankkeessa. Tavoitteena on sujuvoittaa ja selkeyttää yritysten tarvitsemien huippuosaajien oleskelulupajärjestelmää. Asia on tärkeä etenkin monille teknologisen alan uusille yrityksille.

Yliopistoissa tuotettujen tutkimustulosten kaupallistaminen on kehittymässä hyvään suuntaan. Uusia yrityksiä ja liiketoimintaa on syntymässä muun muassa lääkekehityksen ja terveysteknologian alalle.

Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna eniten digitaalisen terveyden start-up -yrityksiä maailmassa.  Terveysteknologia on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin kasvavista vientialoistamme.  Alan liiton mukaan viimeisten 20 vuoden aikana suomalaisen terveysteknologian vienti on viisinkertaistunut ja kauppataseen ylijäämä kymmenkertaistunut. Terveysteknologia on Suomen suurin korkean teknologian vientiala.

Nämä tulokset eivät ole sattumaa vaan tulosta vuosikymmenten työstä. Terveysteknologia ja lääkekehitys ovat myös yksi tämän hallituksen strategisista painopistealueista.

Tutkimusideoiden hyödyntämisen tueksi hallitus on käynnistänyt kärkihankekokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Lisäksi hallitus myönsi kehysriihessä 17 miljoonaa euroa kansallisen syöpäkeskuksen ja genomikeskuksen perustamiseen sekä biopankkien yhteistoiminnan kehittämiseen. Tällä vauhditetaan Suomen kehittymistä genomi- eli perimätietoa hyödyntävän terveydenhuollon, huippututkimuksen ja liiketoiminnan edelläkävijämaaksi.

Korkealaatuisinkaan tieteellinen tutkimustulos ei automaattisesti ole kaupallisesti kiinnostava. Tässäkin kohtaa voi viitata Anders Chydeniukseen. Hänen Turun Akatemiassa tarkastetun väitöskirjan nimi oli ”Amerikkalaisista tuohiveneistä”.

Tavoitteena oli siirtää Pohjois-Amerikan tuohiveneteknologia Suomen talouselämää hyödyttämään. Nykykielellä kyse oli siis teknologisesta diffuusiosta.  Yleensä idean tai keksinnön siirtäminen liiketoimintaan vaatii vielä paljon kehittämistä, ammattimaista osaamista, markkinoiden hyvää tuntemusta, ripausta riskinottoa ja myös onnea. Aina nämä eivät osu yhteen ja siksi epäonnistumisillekin on annettava tilaa.

Tutkijoiden päätehtävänä on tuottaa uutta tietoa ja välittää sitä yhteiskuntaan. Parhaimmillaan tutkimus ja yrittäjyys toimivatkin toisiaan tukien ja yhdessä uutta luoden. Akateeminen yrittäjyys on kuitenkin taito- ja tahtolaji, joka ei sovi kaikille.

Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 %:iin. Se edellyttää noin 110 000 uuden työpaikan syntymistä vuoteen 2019 mennessä.  Tavoite on vaativa ja tarvitsee toteutuakseen koko yhteiskunnan tuen. Korkeakouluilla on tärkeä rooli kouluttaessaan yrittäjävalmiuksin varustettuja osaajia sekä tuottaessaan tutkimukseen perustuvaa tietoa yritysten tarpeisiin. Toivotan edelleen menestystä tässä yhteisessä haasteessa.

Olli Rehn
Sivun alkuun