Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Rehnin puhe Kauhavan Kaukolämpö Oy:n uuden lämpölaitoksen vihkiäisissä

Työ- ja elinkeinoministeriö
13.6.2016 11.17
Puhe

Arvoisat kuulijat, kauhavalaiset,

Minulla on suuri ilo ja kunnia vihkiä käyttöön Kauhavan Kaukolämpö Oy:n uusi lämpölaitos. Olen vakuuttunut, että laitos tulee palvelemaan kauhavalaisia uljaasti vuosikymmenten ajan. Kuten todetaan jo Isontalon Antin ja Rannanjärven sanoissa, Kauhavan rauta ei tunnetusti ruostu!

Kauhavan kaukolämmöstä 90 % on jo aiemmin tuotettu kotimaisella puupolttoaineella. Uuden 10 MW:n lämpölaitoksen myötä vanhempia kattiloita poistuu käytöstä tai jää varalle, ja uusiutuvien polttoaineiden osuus kasvaa entisestään. Samalla vähenevät lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt.

Kauhavan Kaukolämpö on myös toiminut edelläkävijänä uuden teknologian ja toimintamallin pilotoimisessa. Hankkeen uutuusarvo on erityisesti ”kannolta-kattilaan” kuumaketjussa. Sillä nopeutetaan hakkeen toimitusta lämpölaitokselle ja vähennetään  hakkeen välivarastoinnin tarvetta. Tuore, märkä hake asettaa tiukat vaatimukset KPA-Uniconin toimittamalle kattilalle. Hanke toimii siten hyvänä referenssinä heidän ulkomaanmarkkinoille suuntautuvassa myyntityössään.

Rohkeaa edelläkävijän asennetta tarvitaan Suomessa yleisemminkin. Etelä-Pohjanmaalla kärjessä kulkemisen sanotaan kuuluvan geeniperimään. Eteenpäin katsomista ja päättäväisyyttä nyt joka tapauksessa tarvitaan. Niiden avulla Suomi voi 2020-luvulla nousta myös johtavaksi osaajaksi energiataloudessa, tehokkuudessa, uusiutuvassa energiassa ja biotaloudessa. Paitsi määrätietoista asennetta, tarvitaan vankkaa osaamista ja sujuvaa yhteistyötä kuntien, yritysmaailman ja valtiovallan välillä.

Toivon, että kaupunkien ja energiayhtiöiden päättäjät jakavat pioneeriasenteen laajemminkin. Edelläkävijän työ voi tuoda menestystä, mutta se ei ole itsestään selvää. Riskinottoon kuuluu myös epäonnistumisen mahdollisuus.

Hallituksella ja ministeriölläni on onneksi omat mahdollisuutensa tämän riskin pienentämiseksi. Uuden energiateknologian osalta riskiä on jo vuosia jaettu työ- ja elinkeinoministeriön energiatuella. Sitä jaetaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Energiapoliittisten päämäärien ohella tarkoituksena on vauhdittaa uuden teknologian markkinoille tuloa kaupallistumista. Nyt käyttöön vihittävä laitos onkin hyvä esimerkki energiatuen vaikuttavuudesta. Tätä hanketta on tuettu noin miljoonalla eurolla.

Vakiintuneen energiatuen lisäksi hallituskaudeksi on varattu sata miljoonaa euroa uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointitukeen. Tämä niin sanottu kärkihanketuki vie Suomea kustannustehokkaasti kohti hiiletöntä, puhdasta ja uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää.

Sadan miljoonan euron kärkihanketuesta on jo vuoden alussa jaettu viidennes muun muassa biokaasuhankkeisiin. Pääosa on tarkoitus jakaa kahdella 40 miljoonan euron suuruisella kilpailutuskierroksella. Näistä ensimmäisellä kierroksella, nyt keväällä, jätettiin 55 hakemusta hankkeiksi, joiden laskennalliset kokonaisinvestoinnit olisivat yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on vankka osoitus siitä potentiaalista, joka Suomesta löytyy etsittäessä innovatiivisia uuden energiateknologian ratkaisuja. 

Hakemusten runsas määrä on myös merkki siitä, että uudenlainen kilpailumuotoinen hakumenettely, joka asettaa hankkeet samalle lähtöviivalle, on tervetullut uusi tapa etsittäessä parhaita ja toteuttamiskelpoisia tulevaisuuden energiaratkaisuja.

Uuden energiateknologian lisäksi tarvitsemme myös muita toimia. Pariisin ilmastoneuvotteluissa saavutettiin historiallinen sopu päästöjen vähentämisestä. Lisäksi EU:n jo valmiiksi tiukka ilmastopolitiikan ruuvi tulee 2020-luvulla kiristymään entisestään. Yhä tiukkeneva ilmastopolitiikka luo myös uusia mahdollisuuksia, sillä cleantech-ratkaisuille on kasvavaa maailmanlaajuista kysyntää.

Hallitus haluaa pitää Suomen energiamuutoksen aallonharjalla. Hallituksen ohjelmassa asetetaan päätavoitteeksi, että päästöttömän, uusiutuvan energian osuus kasvaa 2020-luvulla puoleen koko energiantuotannosta samalla, kun kivihiilen käytöstä energialähteenä kokonaan luovutaan ja tuontiöljyn käyttö puolitetaan.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus valmistelee nopeutetulla aikataululla uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Vaikka energia- ja ilmastosektorimme kehitys on jo hyvällä polulla, on meidän löydettävä yhä uusia toimia.

Jo nyt on selvää, että puun käyttö ja jalostaminen tulevat strategiassa olemaan ratkaisevan tärkeässä roolissa. Selvitysten mukaan liikenteestä löytyvät kustannustehokkaimmat tavat leikata päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjä erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden avulla. Puun energiakäytön lisääminen on yhtä lailla oleellista. Ensisijaista on kaikissa tapauksissa kasvua luovan biotalouden edistäminen. Tästä hieno esimerkki on nyt täällä teillä käyttöön vihittävä ja yhteisesti toteutettu lämpölaitos.

Kauhavan Kaukolämmön uusi lämpölaitos onkin omalta osaltaan lisäämässä Suomen energiaomavaraisuutta ja kasvattamassa uusiutuvan energian käyttöä. Samalla laitoksessa pilotoidaan uuden teknologian ratkaisuja ja edistetään kärkijoukossa kulkemisen meininkiä!

Haluan kiittää ja onnitella Kauhavan Kaukolämpöä, joka on omalla esimerkillisellä toiminnallaan ollut rakentamassa Suomesta kestävien ratkaisujen yhteiskuntaa. Säilyttäkää sama ennakkoluuloton asenne myös jatkossa!

Olli Rehn
Sivun alkuun