Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Elinkeinoministeri Rehnin puhe Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen vihkijäisissä

Työ- ja elinkeinoministeriö
14.6.2016 11.26
Puhe

Hyvät juhlavieraat,

Minulla on suuri ilo ja kunnia olla kansanne täällä tänään vihkimässä käyttöön Tammervoiman uutta hyötylämpölaitosta. Olen erityisen tyytyväinen tästä uljaasta laitoksestanne ainakin kolmesta syystä: se on Pirkanmaan suurin maanpäällinen investointi aikana, jolloin Suomi tarvitsee hyviä investointeja; se parantaa kauppatasettamme korvaamalla tuontikaasua kotimaisilla polttoaineilla ja laitos vähentää merkittävästi kasvihuonepäästöjämme.

Lisäksi olen hyvilläni, paitsi omasta, myös kollegani, työministeri Lindströmin puolesta, kun energiakäänteenne on tuonut Pirkanmaalle nelisen sataa uutta työpaikkaa ja välillisesti vielä monin verroin enemmän. Juuri tällaisia, useita kansallisia tavoitteitamme tukevia hankkeita olemme aktivoimassa jatkossakin hallituksen kasvuohjelmien avulla.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Tammervoiman sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos liittyy saumattomasti Suomen kansalliseen ja myös globaaliin energia- ja ilmastopolitiikkaan. Kaukolämpö sekä yhdyskuntia ja teollisuutta palveleva sähkön ja lämmön yhteistuotanto ovat tärkeä osa Suomen energiatalouden ja energiapolitiikan perustaa. Tuotantomuodot ovat hyötysuhteeltaan tehokkaita ja tarjoavat mahdollisuuden bioperäisten ja jätteisiin perustuvien energialähteiden kustannustehokkaaseen käyttöön.

Tampere ja Pirkanmaa näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten kaukolämpötoimintaa ja nyt myös kaukojäähdytystä kehitetään koko energiasysteemin osana - energiavarmuus mielessä ja päästöjä vähentäen. Myös muualla Suomessa kaukolämpöala on vastannut ilmastohaasteeseen. Viime vuonna kaukolämmöstä tuotettiin jo yli 40 prosenttia uusiutuvilla energialähteillä, kun vielä vuonna 2000 uusiutuvien osuus oli 12 prosenttia.

Aikaisemmin sovitut, vuoden 2020 ilmastotavoitteet saavutamme etuajassa jo kuluvan vaalikauden aikana. Hallituksen tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energian käytöstä nousee tulevalla vuosikymmenellä yli 50 prosenttiin.

Lisäksi luovumme hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitamme tuontiöljyn käytön. Samalla nostamme liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden 40 prosenttiin tulevan vuosikymmenen loppuun mennessä. Nämä ovat kovia tavoitteita, mutta määrätietoisella ja tehokkaalla toimeenpanolla saavutettavissa.

Tulevassa strategiassa uusiutuvan energian käytön lisäämisessä metsäpohjaisella bioenergialla on merkittävä rooli. Uusiutuvan energian tavoitetta ja erillistä liikenteen biopolttoaineiden tavoitetta on tarkasteltava yhdessä muun muassa bioenergian raaka-ainepohjan riittävyyden ja koko energiajärjestelmän kannalta.

Vuoden 2030 toimien pohjaksi valmistelemme tänä vuonna työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen energia- ja ilmastostrategian.

Energia- ja ilmastostrategiassa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti energialähteitä, energian tuotantoa ja energiakulutusta ja linjataan toimia joilla hallitusohjelmaan kirjatut energiatavoitteet saavutetaan.  Lähtökohtana on kolme skenaariota vuoteen 2030: nykyisiin päätöksiin nojaava ja tarvittavista uusista poliittisista päätöksistä kumpuava energia- ja ilmastopolitiikka Suomelle seuraavalle vuosikymmenelle.

Kansalaisjärjestöjen toiveen mukaisesti teemme ja laskemme myös kolmantena vaihtoehtona sen, mitä pitää tehdä, jos vuonna 2050 Suomi tuottaisi kaiken energiansa uusiutuvista lähteistä.

Olin iloisen yllättänyt, kun huhtikuussa päättyneellä hakukierroksella saimme 55 investointitukihakemusta uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian hankkeisiin, joiden laskennalliset kokonaisinvestoinnit olisivat yli 3,4 miljardia euroa.

Nyt ensimmäistä kertaa kilpailumuotoisena toteutettavan haun parhaille hankkeille on varattu kahden seuraavan vuoden aikana jaettavaksi investointitukea yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Tämä niin sanottu kärkihanketuki vie Suomea kustannustehokkaasti kohti hiiletöntä, puhdasta ja uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää. Aivan samoin kuin nyt vihittävä Tammervoiman hyötyvoimalaitos toteuttaa Pirkanmaan energiakäännettä hiilineutraaliin ja omavaraisempaan suuntaan.

Myös ilmaisut ”resurssitehokkuus” ja ”teolliset symbioosit” kuvaavat uutta hyvin laitostanne. Tämä on rakennettu ripeästi jätteenkäsittelylaitoksen viereen ja siinä poltetaan myös kaatopaikalta kerättävä metaanikaasu.

Tämäntapaisia integroituja ja energiatehokkaita ratkaisuja, joissa kiertotalous saadaan kestävällä tavalla käytäntöön, tarvitaan joka puolella maapalloamme. Meidän pitää olla ylpeitä osaamisestamme ja hyödyntää sitä entistä paremmin myös vientimme kasvattamisessa.

Ihan kaikkea ei tarvitse tehdä itse, kunhan pystymme rakentamaan osista fiksun ja tehokkaan kokonaisuuden. Lisäämällä järjestelmään älyä ja hyvän käytettävyyden saamme tuotteesta kiinnostavan ja kilpailukykyisen.

Suomessa on vahvaa osaamista bioenergiassa, mikä näkyy myös Suomen energiahuollossa. Vaihtelevan uusiutuvan energia lisääntyminen luo paineita kehittää joustava energiantuotantojärjestelmä, jossa energian kysyntää voidaan älykkäästi ohjata vaihtelevissa tuotantotilanteissa ja energiaa varastoida niinä tunteina, kun edullinen tuotanto ylittää kysynnän.

Tässä uudessa tilanteessa tarvitaan kokonaisjärjestelmäosaamista, jotta energian tuotanto saadaan vastaamaan kysyntää jokaisena vuorokauden tuntina.

Tampereen seudulla on esittelykelpoisia kohteita integroiduista ja tehokkaista energiajärjestelmistä, kuten kattava kaukolämpöverkko, johon on yhdistetty mm. uusinta polttotekniikkaa, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja bioenergiaa.

Myös nopeasti kasvava kaukolämpöverkko, jossa hyödynnetään pian Näsijärven viileyttä tavaratalojen ja toimistojen jäähdytyksessä kelpaa malliksi tehokkaasta ja kestävästä ratkaisusta kasvavan jäähdytystarpeen hoitamiseksi paikallisia resursseja hyödyntäen.

Katson asioita korostetusti Suomen kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Kansallisten energiatavoitteidemme toimeenpano voidaan hyödyntää fiksulla tavalla myös kansainvälisillä markkinoilla. Pariisin ilmastosopimus vauhdittaa entisestään kestävien ja päästöttömien, energiaa säästeliäästi käyttävien ja asiakkaiden tarpeisiin sopeutuvien energiapalvelujen kysyntää.

Meillä on erinomaiset edellytykset hyödyntää tätä eri puolilla kasvavaa kysyntää samalla kun toteutamme omat kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteemme paikalliset ja alueelliset vahvuutemme hyödyntäen.

Toivotan onnea ja menestystä uudelle hyötyvoimalaitokselle sekä Tampereen ja koko Pirkanmaan energiakäänteen toimeenpanolle. Edelläkävijöitä tarvitaan!  

Olli Rehn
Sivun alkuun