Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson: Maahanmuutosta kasvua ja elinvoimaa

Työ- ja elinkeinoministeriö
20.1.2017 11.05
Puhe

Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjan avajaistilaisuus 20.1.2017

Hyvää huomenta kaikille,

Tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta, että vietämme tänä vuonna: kotimaamme Suomi ja me kaikki suomalaiset, juhlavuotta. Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Voimme hyvin eläytyä siihen intoon ja toiveikkaaseen tunnelmaan, joka siivitti itsenäisyytemme ensimmäisiä vuosia. Oli halu rakentaa itsenäinen, osaava ja menestyvä maa.

Sama innostus meillä suomalaisilla on edelleen, sata vuotta myöhemmin. Olemme onnistuneet tekemään maastamme yhden maailman hyvinvoivimmista valtioista, joka on tutkitusti maailman kärkeä, oli sitten kyseessä turvallisuus, koulutus, yhteiskunnan toimivuus tai innovaatiot.

Silti on huomattava, että taloutemme on muutosvaiheessa. Meiltä vaaditaan enemmän. Muutokseen meitä ajaa koko ajan kiihtyvällä tahdilla maailmantalous, muuttuvat olosuhteet, valtasuhteet maailmassa ja nousevat taloudet. Osaan muutoksista voimme itse vaikuttaa, toiset kehityssuunnat eivät ole hallittavissamme.

Suomi on pieni maa ja tulee aina olemaan taloudessaan riippuvainen muista maailman maista. Olemme vientiin ja kansainvälisyyteen taloudessamme nojaava valtio, jossa kasvu syntyy innovatiivisesta uudistumisesta. Meillä ei ole varaa käpertyä sisäänpäin, tai lukkiutua puolustusasentoon. Osaaminen ja taito ovat menestyksessämme avainasemassa. Muuttuva toimintaympäristö haastaa meidät jatkuvasti uudistamaan ja monipuolistamaan osaamistamme.

Viime vuonna saimme Maahanmuuttoviraston tällä viikolla julkaiseman tilaston mukaan vajaat 10 000 uutta Suomen kansalaista. Vaikka turvapaikanhakijoiden saapuminen on toistaiseksi vähentynyt toissavuotisesta, maahanmuutto Suomeen on kaiken kaikkiaan kasvanut viime vuosina merkittävästi. Saamme koko ajan maatamme rakentamaan uusia suomalaisia. Pääasialliset muuttosyyt Suomeen ovat perheside, työ ja opiskelu.

Tällä hetkellä Suomessa asuu noin 220 000 ulkomaan kansalaista ja tilastokeskuksen ennusteen Suomessa asuu 2030 mennessä yli puoli miljoonaa ulkomaan kansalaista. Määrän odotetaan siis kaksinkertaistuvan reilussa kymmenessä vuodessa. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan oman osaamisensa, verkostonsa ja kielitaitonsa.

Maahanmuutto muodostaa Suomelle resurssin, joka voi tarjota ratkaisuja huoltosuhteen heikkenemiseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Väestömme vanhenee. Ilman riittävää maahanmuuttoa työikäisen väestön koko ja siten työvoiman saatavuus ja pidemmällä aikavälillä myös työllisyys laskevat olennaisesti.

Meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vastata työmarkkinoiden haasteisiin maahanmuutolla, jos meille tulleet ihmiset eivät löydä koulutukseen, työllisty tai pääse joustavasti yrittäjiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime syksynä ’Kasvua kansainvälisistä osaajista – agendan’ edistämään kansainvälisten osaajien hyödyntämistä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen ajureina.

Hallituksen tavoitteena on ohjata maahanmuuttajien työpanosta erityisesti työvoiman kapeikkoaloille ja yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen tueksi. Myös kotoutumiskoulutusta kehitetään entistä työelämälähtöisemmäksi. Korkeakoulutetut maahanmuuttajat pyritään saamaan entistä tehokkaammin elinkeinoelämän palvelukseen.

Meillä on parannettavaa siinä, että tunnistaisimme paremmin maahamme tulevien ihmisten osaamisen. Maahanmuuttajissa on myös paljon potentiaalia yrittämiseen, heillä on verkostoja ja maatuntemusta suomalaisen elinkeinoelämän käyttöön.

On hyvä muistaa, että useat tunnetuimmista vanhoista, kunniakkaista yrityksistämme on perustanut maahanmuuttaja, tällaisia ovat esimerkiksi perheyritys Finlayson tai pörssiyhtiö Stockmann, Fazerin perustaja puolestaan oli toisen polven maahanmuuttaja. Tällä hetkellä jopa joka kolmas pääkaupunkiseudun uusi yritys on maahanmuuttajan perustama.

Yhä useampi suomalainen yritys ottaa kansainvälisyyden lähtökohdakseen kaikessa toiminnassaan jo alusta alkaen. Jos ajatellaan useimpia start up –yrityksiä, ne lähtevät alun perin hakemaan globaalia markkinaa, usein ulkomaalaisen osaamisen vahvistamana.

Nuoret suomalaiset ovat kasvaneet globaalissa maailmassa, jossa etäisyydet ovat pienet ja kanssakäyminen kansainvälisesti on luontevaa ja itsestään selvä osa elämää. Nuorten toiveet ja odotukset työelämälle ohjaavat myös elinkeinoelämää kansainvälisempään suuntaan. Monimuotoinen työyhteisö on menestyvälle yritykselle kilpailutekijä.

Mitä monikulttuurisuus sitten merkitsee yritysten menestykselle?

Kuten kohta kuulemme tarkemmin, Helsingin seudun kauppakamarin tuoreen selvityksen mukaan vieraskielisten rekrytoiminen lisää yrityksen kielitaitopohjaa, antaa uusia näkökulmia yrityksen toimintaan ja tuotteisiin, tuo uusia kontakteja ja kasvattaa kohdemarkkinatuntemusta.

Lisäksi Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan jo yhden prosenttiyksikön lisäys yrityksen henkilöstön monimuotoisuusasteessa johtaa keskimäärin 9 % kasvuun viennissä ja 12 % kasvuun tuonnissa. Se, että yritys on palkannut tietystä maasta kotoisin olevan osaajan, on johtanut 2,5 % nousuun vientituloissa kyseiseen maahan.

Jo näiden selvitysten perusteella uskallan sanoa, että elinkeinoelämä voi hyötyä merkittävästi kansainvälisten osaajien verkostoista ja asiantuntemuksesta. Monipuolinen osaaminen on edellytys yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä ulkomaisten investointien saamiselle Suomeen.

Yritykset sijoittuvat sinne, missä on tarjolla monipuolista osaamista ja myös pysyvät siellä.

Yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuudella ja syrjimättömyydellä on ratkaiseva merkitys Suomen houkuttelevuudelle osaavan työvoiman ja kansainvälisten opiskelijoiden kohdemaana.

Jos työelämämme on kansainvälinen, meidän on helpompi houkutella korkeasti koulutettuja opiskelijoita jäämään Suomeen. Tämä koskee niin suomalaisia, kuin Suomessa tutkinnon suorittaneita nuoria osaajia.

Yritykset, joissa ymmärretään monimuotoisuuden arvo, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Osallistumalla Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjaan, työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kannustaa yrityksiä kehittämään rohkeasti monikulttuurista yrityskulttuuria.

Hyvät kuulijat,

Haluan kiittää ja toivottaa Menestyvä monikulttuurinen yritys – kampanjalle parasta mahdollista menestystä.

Sivun alkuun