Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Ministeri Rehn Kauppa 2017-tapahtumassa: Kannattava kauppa ja kestävä kasvu Suomen taloudessa

Työ- ja elinkeinoministeriö
11.10.2016 9.51
Puhe

Elinkeinoministeri Olli Rehnin puhe Helsingin Messukeskuksessa 11.10.2016

Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,

Kiitos kutsusta ja tilaisuudesta käyttää avauspuheenvuoro tässä Kauppa 2017 –tapahtumassa. Olen sikäli sopiva avaaja, että omaan vuosien mittaista työkokemusta kaupan ja myynnin parissa, varaosamyyjänä. Isäni oli pienyrittäjä, jolla muuten oli kaupankäynnin kannattavuuteen yleispätevä filosofia: ”Kun markalla ostaa ja kahdella myy, saa prosentin voiton – sillä pärjätään.” Varaosa- ja autoliikkeemme pyörikin tuolla filosofialla kohtuullisen kannattavana muutaman vuosikymmenen ajan, ja sillä pyöritettiin myös yhtä merkittävää jalkapallojoukkuetta.

Kansantalouden pyörittämiseen tarvitaan kenties hieman monipuolisempia oppeja, vaikka valtiontalous toki tuolla tavalla tasapainossa pysyisikin. Kauppa on tärkeä osa Suomen kansantaloutta. Tarkastelen tänään kaupan vuorovaikutusta koko kansantalouden kanssa sekä kilpailun merkitystä ja digitalisaation vaikutusta.

Tukku- ja vähittäiskaupan osuus bruttomääräisestä arvonlisäyksestä oli Tilastokeskuksen mukaan lähes 10 prosenttia (tarkasti 9,3%) vuonna 2015. Kaupan palveluksessa on noin 300 000 työntekijää joista viidennes (21 %) oli v. 2015 alle 25-vuotiaita.

Luvut kertovat kansantalouden ja kaupan välisistä siteistä. Kauppa käy ja kannattaa, kun kansantaloudella menee hyvin ja ostovoima paranee. Kansantaloudella menee puolestaan hyvin, kun työllisyystilanne paranee. Työllisyysasteen nosto on siten myös kaupan alan kannalta, etenkin kotimaisen kysynnän vahvistumisen kautta, keskeinen kysymys.

Toisaalta myös takaisinkytkentä on selkeä: kaupalla, sen tehokkuudella ja osaamisella, on suuri merkitys kansantalouden kilpailukyvylle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Esimerkiksi teknisellä tukkukaupalla on merkittävä rooli vientiteollisuutemme tarvitsemien tuontipanosten välittäjänä ja investointeihin tarvittavien materiaalien toimittajana.

Senkin tähden on myönteistä, että viime aikojen tilastotiedot kertovat kansantalouden tilanteen paranemisesta. Vaikka isoja haasteita riittää, Suomen taloudessa on käänne käynnissä elpymisen ja kasvun uralle. Viime vuonna päästiin niukasti plussalle ja tämän vuoden ja lähivuosien ennuste on myös reilun prosentin kasvun tasolla.

Myös kuukausi sitten julkaistu pk-yritysbarometri kertoo parantuneista suhdannenäkymistä. Tämä näkyy myös kaupan alalla. Liikevaihdon kasvua odottaa seuraavan vuoden aikana 49 % runsaasta tuhannesta kaupan alan vastanneesta. Kannattavuusodotuksissa kaupan sektori on vähitellen saavuttamassa muut toimialat. Investointien osalta kaupan sektori poikkeaa muista sektoreista, mutta henkilöstön määrän kasvun osalta on kuitenkin lievää toiveikkuutta.

Suomen talouden kasvu perustuu yhä yksityisen kulutuksen ja kasvukeskusten rakennusinvestointien vetoon. Runsaan neljänneksen (27 %) kokonaiskysynnästämme muodostavat vientimarkkinat osoittavat onneksi viriämisen merkkejä, joskin viestit ovat osin ristiriitaisia.

Viiden vuoden taloustaantuman ja vientilaman jälkeen onkin selvää, että suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn korjaaminen on hallituksen päällimmäinen tavoite ja pysyvä tehtävä.

Kesällä maaliin saatu kilpailukykysopimus parantaa suomalaisen työn ja tuotannon hintakilpailukykyä. Siinä missä Suomi sai eilen teoreettista kunniaa ja mainetta sopimusteorian johtavan tutkijan, professori Bengt Holmströmin Nobel-palkinnon ansiosta, kilpailukykysopimus puolestaan pitää yllä mainettamme käytännön sopimusyhteiskuntana, minkä taas kansainväliset luottoluokituslaitokset ovat tunnustaneet merkittäväksi perusteeksi ja taustatekijäksi korkealle luottoluokituksellemme.

VM:n arvion mukaan se auttaa synnyttämään noin 40.000 työpaikkaa lähivuosina. Mikäänhän ei nykyään ole niin viisas kuin suomalainen ekonomisti, joten tätä arviota ei sovi eppäillä. Kilpailukykysopimuksen myötä saavutamme työvoimakustannuksissa Ruotsin vuoteen 2018 ja Saksan vuoteen 2020 mennessä. Sopimukseen liittyvät veronkevennykset puolestaan tukevat kotimaista kulutusta ja kaupan kysyntää. Viimeisimmät uutiset vientirintamalta antavat uskoa siihen, että myös ulkomaisesta kysynnästä saamme vetoapua suhdanneongelmaan.

Toisaalta nämäkään trendit ja päätökset eivät vielä riitä hallitusohjelman mukaisen tavoitteen, 72% työllisyysasteen ja 110.000 uuden työpaikan saavuttamiseen. Sen vuoksi hallitus nyt valmistelee työttömyysturvan kannustimien ja aktivoinnin parantamista ja vie eteenpäin yrittäjyyspaketin yhteydessä sovittuja toimia, kuten yrittäjävähennyksen toteuttaminen henkilöyhtiöille ja innovaatiosetelin käyttöönotto.

Parempi sääntely on keskeinen osa hallituksen yrittäjyyspakettia.  Kaupan liitto teki vaalien alla ”Parempaa sääntelyä kaupan alalle” - asiakirjan. Se on linjassa Sipilän hallituksen ohjelman kanssa, jonka myötä käynnistettiin norminpurkutalkoot ja kevennetään sääntelyä.

Vaikka merkittävä osa säännöksistä helpottaa ja turvaa arkipäiväistä elämäämme, maassamme on edelleen arkea ja tervettä kilpailua koskevia säännöksiä ja rajoituksia, joiden syy on poistunut tai joista aika on ajanut ohi – tai joita ei olisi alun perinkään pitänyt säätää. 

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen tämän vuoden alusta oli systeeminmuutos, josta oli keskusteltu joitakin vuosikymmeniä ja nyt päätettiin toteuttaa. Se on saanut myönteisen vastaanoton niin kauppiaiden, asiakkaiden kuin pääosin työntekijöidenkin keskuudessa. Elinkeinovapaus on väkevä voima taloudellisen kehityksen moottorina.

Lakiluonnos maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on puolestaan ollut lausuntokierroksella. Luonnoksessa vähittäiskaupan suuryksikön pinta-alaraja kaksinkertaistetaan. Kuntien mahdollisuutta päättää alueiden käytöstä ja rakentamisesta lisätään ja samalla viranomaisten keskinäistä valitusoikeutta rajataan. Tällä tähdätään tietysti myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen tulevien vuosien aikana.

Hyvät kuulijat,

Kuluttajien muuttuvista arvostuksista kertovat sekä voimistuva lähiruokatrendi että Reilun kaupan tuotteiden myynnin kuuden prosentin kasvu viime vuonna. Kaupassa ja kilpailussa vaikuttavat yhä enemmän yritysten arvot ja kestävän kehityksen linjaukset.

Kuluttajan haasteena on tunnistaa monipolvinen ja usein kansainvälinen tuotantoketju ja varmistaa sen eettinen ja ekologinen toiminta. Tässä suhteessa Suomessa on tehty arvokasta työtä, mistä Keskon valinta World Economic Forumin yhteydessä maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi on oiva todiste.  

Elintarvikkeiden jäljitettävyys läpi ketjun on maassamme poikkeuksellisen hyvä. Sille toki soisin nykyistä suurempaa arvostusta.

Ruoka on nyt IN. Kuluttajat ovat vaativia. Yhä useampi kuluttaja ei enää halua olla vain passiivinen markkinoinnin kohde, vaan hankkii aktiivisesti tietoa koko ruokajärjestelmän toiminnasta. Kuluttaja haluaa tietoa elintarvikkeiden alkuperästä, tuotantomenetelmistä, ympäristövastuusta ja yleensä koko laatuketjusta, pellolta kuluttajan ruokapöytään. Ekologisesti tuotettu ruoka on myös myyntivaltti.

Tämä kotimaista tuotantoa arvostava ja yhteisöllisyyttä korostava ruokatrendi kannattaneekin huomioida entistä vahvemmin myös kotimaisessa elintarviketeollisuudessa ja kaupassa.

Ainakin omalta osaltani arvostan kauppoja, joista voi ostaa paikallisia elintarvikkeita ja muita tuotteita. Paikallisuus myös pienentää hiilijalanjälkeä vähentämällä kuljetustarvetta ja hävikkiä.

Energiataloudesta vastaavana ministerinä en voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että kauppojen poisheitetyn ruuan hiilijalanjälki vastaa noin 50 000 auton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Kotitalouksissa määrä on kaksinkertainen. Tässä meillä kaikilla on tekemistä – ja toisaalta mahdollisuuksia.

Toinen megatrendi on digitalisaatio. Muutoksen syvyyttä osoittaa, että Yhdysvalloissa kuluvana vuonna digitaalinen markkinointi on ensi kertaa ohittanut tv-markkinoinnin panostukset.

Arvioiden mukaan kaupan alalla suomalaiset yritykset jäävät vielä kauas Ruotsin taakse digitaalisuuden hyödyntämisessä. Ulkomaisten toimijoiden päätökset keskittää verkkokauppansa päätoiminnot ja perustaa tutkimus- ja kehitystyöhön keskittyvä tekniikkakeskus Suomeen ovat kuitenkin osoitus maamme osaamisen ja infrastruktuurin tasosta.

Digitaalista markkinointia ovat jatkuvasti päivitettävät online-verkkosivut, uutiskirjeiden tehokas hyödyntäminen ja monipuoliset maksumahdollisuudet. Jakelun osalta liikennekaari antaa mahdollisuudet uusien, entistä tehokkaampien kotimaan toimintamallien kokeiluun.

Verkkokauppa sallii nopean ja edullisen markkinoiden laajentamisen, mikä on sekä mahdollisuus että uhka. Samalla tavoin kuin suomalaiset yrityksen voivat myydä tuotteitaan muiden maiden markkinoilla, niin myös tänne tulee koko ajan uusia nettipalveluja hyödyntäviä yrityksiä.

Tässä kilpailussa voittaminen edellyttää hyvää ostokokemusta, johon liittyy molemminpuolinen luottamus. Fake-kauppiaat ja laskuhuijaukset kärjistyvät rajojen yli menevässä verkkokaupassa.

Kun verkkokauppaan tuodaan mukaan ratkaisut, joissa valmistus käynnistyy automaattisesti ja toimitukset lähtevät ilman ihmistyövoimaa, on tietoturvan oltava kunnossa. Olisiko tässä suomalaisten alan yritysten ja kaupan alan syvemmän yhteistyön paikka? Voisiko kaupan tieto- eli kyberturvallisuus olla osa uusvientiämme?

Hyvät kuulijat,

Kun eilen valmistelin tätä puhetta, huomasin Kaupan liiton nettisivuilla muutaman vuoden takaisen kiteytyksen ”verot, verkko ja vastuu.”

Huomaan käsitelleeni kaikkia näitä kolmea aihetta, jotka ovat tänäänkin mitä ajankohtaisimpia.

Normien purku ei mahtunt kolmikkoon, mutta samaan joukkoon se kyllä kuuluu, kun kaupankäynnin ja yrittämisen edellytyksiä vahvistetaan.

Kauppa se on se joka kannattaa, ja luo osaltaan kestävää kasvua Suomeen. Jatketaan yhteisiä ponnisteluja sen eteen.

Näillä sanoilla toivotan kaikille antoisaa Kauppa 2017 –tapahtumaa!

Sivun alkuun