Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Ministeri Rehn: Suomi edelläkävijänä kohti kestävää energiatulevaisuutta

Työ- ja elinkeinoministeriö
14.3.2016 11.07
Puhe

Elinkeinoministeri Olli Rehnin puhe Vaasan energiaviikon seminaarissa 14.3.2016 otsikolla "Finland as frontrunner towards sustainable energy future"

Arvoisat kuulijat,

Kiitos kutsusta ja mahdollisuudesta tulla kertomaan toimista, jotka ovat tehneet ja tekevät meistä myös jatkossa yhden edelläkävijämaista kun etenemme kohti kestävää energiatulevaisuutta

Suomi on uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian edelläkävijä

Suomi on yksi EU:n edelläkävijämaista uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian suhteen. Tuoreimpien Eurostatin tilastojen mukaan Suomi on EU:ssa uusiutuvan energian osuudessa jaetulla kakkossijalla.

Liikenteen uusiutuvan energian osuudessa olemme ohittaneet Ruotsin ja nousseet ykkössijalle. Suomi on saavuttanut sille EU-tasolla asetetut uusiutuvan energian tavoitteet etuajassa.

Suomessa on myös onnistuttu luomaan poikkeuksellisen hyvin hajautettu ja monipuolinen energiajärjestelmä. Samalla maahamme on syntynyt vahva energiateknologian keskittymä eli energiaklusteri, jonka merkitys kasvaa edelleen. Suomen energiapääkaupunki Vaasa toimii tässä merkittävänä veturina.

Kestävä energiatulevaisuus

Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Myös Vaasa on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olla maan ensimmäinen hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Tehtävää riittää - erityisen paljon energia-alalla. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia.

Ilmaston ja ympäristön ohella meidän pitää huolehtia toimitusvarmuudesta kaikissa olosuhteissa eikä Suomen kilpailukykyä pidä unohtaa tässäkään kohtaa. 

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaa keskeisen kehikon kansalliselle politiikalle

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka muodostaakin keskeisen kehikon kansallisille politiikoille.

Jäsenmaat sopivat lokakuussa 2014 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa yhteisistä tavoitteista energia- ja ilmastopolitiikassa. Nämä ovat energiatehokkuudelle EU:n yhteinen indikatiivinen 27 prosentin tavoite, sitova 27 prosentin uusiutuvan energian tavoite ja sitova 40 prosentin päästövähennystavoite.

EU:n komissio antaa tämän vuoden aikana nipun ehdotuksia ja aloitteita, jotka määrittävät vuoden 2020 jälkeisen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan yksityiskohdat.

Suomelle tärkeitä ovat ehdotukset, joissa tullaan käsittelemään maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta osana EU:n ilmastopolitiikkaa, ilmastotavoitteiden taakanjakoa jäsenmaiden kesken sekä uusiutuvaa energiaa ja bioenergian kestävyyttä.

Suomen kannalta merkittävä on myös liikenteen dekarbonisaatiota, hiilettömyyttä koskeva tiedonanto.

Uusiutuvan energian ja bioenergian nykyiset edistämistoimet

Valtiovalta luo tietysti omilla toimillaan mahdollisimman hyvän ja toimivan raamin uusiutuvan energian ja bioenergian lisäämiselle. Kuten muun muassa kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille sekä julkiset panostukset, kuten investointi- ja tuotantotuet, uuden liiketoiminnan luomiseen.

Valtiovallan rooliin kuuluu myös huolehtia luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja erilaisten intressien yhteensovittamisesta. 

Suomessa oleellinen osa puun monipuolista ja resurssitehokasta käyttöä on myös puun kestävä energiakäyttö. Suurin osa Suomen metsäpohjaisesta energiasta tuotetaan metsäteollisuudessa joko osana selluntekoprosessia tai ja puunkäytön sivuvirroista.

Metsäteollisuuden uusilla, energiatehokkailla investoinneilla voidaan vieläkin lisätä merkittävästi ja kustannustehokkaasti uusiutuvan energian osuutta energian loppukulutuksesta.

Viimeaikaiset investoinnit ja uudet, toivottavasti toteutumassa olevat, lisäävät merkittävästi erityisesti kuitupuun kysyntää. Hakkuiden lisäys parantaa samalla metsähakkeen raaka-aineen saatavuutta, kun markkinoille tulee lisää hakkuutähteitä ja muuta metsäpolttoaineiden valmistukseen soveltuvaa puuraaka-ainetta. Näiden raaka-aineiden käytössä on kasvupotentiaalia.  

Metsäteollisuuden puunkäytön sivuvirtojen lisäksi metsähakkeen käyttö on kasvanut merkittävästi (vuonna 2005 metsähaketta käytettiin noin kolme miljoonaa kuutiometriä, vuonna 2014 jo 8,2 miljoonaa kuutiometriä).

Metsähakkeen käyttöä lämmön ja sähköntuotannossa edistetään monin keinoin: metsähakkeen verottomuudella lämmöntuotannossa, uusiutuvan sähkön tuotantotuella ja päästökaupan 0-päästöisyydellä (polton päästöistä ei tarvitse palauttaa päästöoikeuksia). Lisäksi metsähakelämpökeskuksille voidaan myöntää investointitukea.

Eduskunta hyväksyi keväällä 2015 turpeen veron alentamista ja metsähakesähkön tukijärjestelmää koskevat lakimuutokset. Muutokset parantavat kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä kivihiileen nähden. Lakimuutos on tullut voimaan 1.3.2016.

Metsähakesähkön tukea alennetaan 60 prosenttiin, jos sähkön tuotannossa käytetty metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran 1.1.2019 lukien tuotettuun sähköön. Suurin osa metsähakkeella tuotetusta sähköstä saisi edelleen täysimääräisen tuen eli 18 euroa megawattitunnilta, johon siis tehtiin nyt yli kaksi euroa megawattitunnilta.

Uusiutuvan energian käyttöä edistetään EU:ssa myös yhteisellä, sitovalla tavoitteella, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus liikenteen energiankulutuksesta tulee nostaa 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa liikenteen tavoite on tuplattu ns. jakeluvelvoitelailla.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousee tasaisesti ja on 20 prosenttia vuonna 2020. Tämän lain tarkoituksena on edistää biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä.

Ilmasto- ja energiastrategia, uusiutuvan energian uusi tukijärjestelmä sekä biopolttoaineiden edistäminen

Biotalous ja bioenergia ovat Suomelle suuria mahdollisuuksia. Metsät ovat Suomen keskeinen ja suurin kaupallisesti hyödynnettävissä oleva, uusiutuva luonnonvara. Puuta kasvaa huomattavasti enemmän kuin sitä tällä hetkellä hyödynnetään.

Hallituksen tavoitteena on, että puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan edelleen.

Hallitusohjelman energiapolitiikkalinjausten mukaisesti on asetettu päätavoitteeksi, että päästöttömän, uusiutuvan energian osuus kasvaa 2020-luvulla puoleen koko energiantuotannosta samalla, kun kivihiilen energiakäytöstä luovutaan kokonaan ja tuontiöljyn käyttö puolitetaan.

Näiden tavoitteiden lisäksi 2020-luvulla mm. energiaomavaraisuus nostetaan yli 55 %:iin ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan 40 %:iin.

Edellä mainitut, ja muitakin tavoitteita on kirjattu hallitusohjelman kärkihankkeen – hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti – alle ja valmisteilla olevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tullaan määrittämän keinot, joilla toteutetaan hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet.

Strategian valmistelu on hyvässä vauhdissa. Se valmistuu vuoden 2016 aikana ja annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle.

Energiatalouden rakenteen muuttaminen tulee vaatimaan myös jatkossa tukijärjestelmiä. Muutoksen keskeisenä haasteena on varmistaa se, että energiajärjestelmämme on koko siirtymäajan toimitusvarma, kilpailukykyinen ja kestävä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää. Toinen niistä tarkastelee ja arvioi uusiutuvan energian uutta tukijärjestelmää, ja toinen valmistelee lainsäädäntöä, joka on tarpeen liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja biopolttoaineita koskevan EU-lainsäädännön täytäntöön panemiseksi. Molemmista asiakokonaisuuksista on tarkoitus antaa erilliset hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2017 aikana.

Uuden uusiutuvan energian tukijärjestelmän tavoitteena on lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian osuutta teollisen mittakaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä sähkön erillistuotannossa kestävästi, teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaammin, ottaen huomioon myös omavaraisuutta koskeva tavoite.

Tukijärjestelmän tulisi myös varmistaa edellytykset uusien teknologiaratkaisujen kehittämiseen, samoin uusiutuvan energian hankkeiden pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Uuden tukijärjestelmän tulee olla myös EU:n valtiontukisäätelyn ja muun EU-lainsäädännön mukainen.

Olemme päässet jo aika hyvään tulokseen uusiutuvan energian ja bioenergian lisäämisessä – Suomi on EU:ssa edelläkävijämaiden joukossa. Valmisteilla olevassa energia- ja ilmastostrategiassa tullaan linjaamaan niistä politiikkatoimista, joilla saavutetaan kansallisesti ja EU-tasolla asetettuja energia- ja ilmastotavoitteita vuoden 2020 jälkeen.    

Suomi valvoo aktiivisesti etujaan uusiutuvaan energiaan ja erityisesti bioenergiaan - sekä laajemmin biotalouteen - vaikuttavissa asioissa.

Kerromme EU:ssa osaamisestamme ja hyvistä ratkaisuistamme. Tavoitteenamme on, että myös EU-tason toimilla edistetään biotaloutta ja bioenergiaa kestävästi ja että niillä ei rajoiteta ainakaan kohtuuttomasti metsäbiomassan tai muiden biomassojen hyödyntämistä.

Toimitaan ja tehdään asioita yhteistyössä, jotta voimme vaikuttaa myös EU:ssa Suomen puolesta kaikin voimin niin, että biotalous ja bioenergia luovat myös jatkossa kasvua ja hyvinvointia Suomeen. – Kiitos!

Sivun alkuun