Hyppää sisältöön

Työllisyyden kuntakokeilujen tilastokatsaus heinäkuun 2021 lopulta

24.8.2021 14.47

Työllisyyden kuntakokeiluissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 240 542 työnhakijaa, mikä on 1 % enemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Työnhakijoista 166 603 eli 69 prosenttia oli työttömiä tai lomautettuja. Työttömien työnhakijoiden määrä oli edeltävään kuuhun nähden noussut kokeiluissa 2 prosenttia. Kokeiluihin osallistuneissa kunnissa työttömien osuus työvoimasta oli yhteensä 13 prosenttia, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan keskiarvo (12,3 %). Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta. 

Kuntakokeilujen työnhakija-asiakkaat

Heinäkuun lopussa kuntakokeiluista palvelua sai kaikkiaan 240 542 työnhakijaa, mikä oli noin 38 prosenttia kaikista maan työnhakijoista. Kokeilukunnista palvelua saavista työnhakijoista työttömiä ja lomautettuja oli 166 603. Tämä on 52 prosenttia koko maan työttömistä. Kuntakokeilujen vastuulla olevien työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrä oli noussut edeltävään kuuhun nähden 3124 henkilöllä (2 %). Kuntakokeiluissa olevista työttömistä työnhakijoista oli heinäkuussa kokoaikaisesti lomautettuja 9269, mikä on 980 (-10 %) lomautettua vähemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Työllistymistä edistävissä palveluissa oli 13 669, koulutuksessa 26 051 ja työssä olevia 30 458, joista 19 973 oli töissä yleisillä työmarkkinoilla ja 10 485 työ- ja elinkeinohallinnon ja kuntakokeilun järjestämillä palveluilla työllistettynä. Avoimilla työmarkkinoilla työssä olevien määrä oli kasvanut edeltävään kuukauteen nähden 8,9 prosenttia. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli lisäksi 339. 

Kokeilualuekohtaiset tiedot työnhakijoista

Heinäkuun lopussa asiakasmääriltään suurin kokeilu sisältäen kaikki työnhakijat oli Helsingin kokeilu (48 868 työnhakijaa), toiseksi suurin Pirkanmaan kokeilu (29 836) ja kolmanneksi suurin Vantaa-Keravan kokeilu (22 730). Työttömiä työnhakijoita oli eniten Helsingin kokeilussa (36 571 työtöntä), Pirkanmaan kokeilussa (18 631) ja Vantaa-Keravan kokeilussa (16 431). Edeltävään kuuhun nähden työttömien määrä oli noussut prosentuaalisesti eniten Kokkolan seudun kokeilussa (5 %). Työttömien ja lomautettujen osuus kaikista kokeilualueen työnhakijoista oli heinäkuun lopussa suurin Porvoon kokeilussa (75,9 %) ja toiseksi suurin Helsingin kokeilussa (74,8 %). Keskimäärin kaikissa kokeiluissa työttömien osuus kaikista työnhakijoista oli 69 prosenttia. Koko maassa työttömien osuus kaikista työnhakijoista oli 51 prosenttia.  

Kuntakokeilujen työnhakija-asiakkaiden ikäryhmät, sukupuoli ja kieliryhmät

Heinäkuun lopussa työttöminä oli 92 271 miestä ja 74 332 naista, jotka saivat palvelua kokeilukunnista. Työttömien miesten määrä oli noussut edeltävään kuuhun nähden 387 hengellä ja naisten 2737 hengellä. 
Heinäkuun lopussa kuntakokeilujen asiakkaina oli 86978 alle 30-vuotiasta työnhakijaa. Tämä oli 36,2 prosenttia kaikista kokeilujen piirissä olevista työnhakijoista. Alle 30-vuotiaiden asiakkaiden osuus oli suurin Oulun seudun kokeilussa (46,9 %), Seinäjoen seudun kokeilussa (45,1 %) ja Jyväskylän seudun kokeilussa (45,1 %).  Alle 30-vuotiaista työnhakijoista työttömiä oli 58 459. Heidän lukumääränsä oli noussut edeltävään kuuhun nähden 768 hengellä (1,3 %). 

Yli 50-vuotiaita työnhakijoita oli heinäkuun lopussa kokeiluissa 53 007 eli 22 prosenttia kaikista kokeiluasiakkaista. Yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden osuus oli korkein Raasepori-Hangon kokeilussa (32,3 %) ja Savonlinnan kokeilussa (31,2 %). Yli 50-vuotiaista kokeiluasiakkaista työttömiä oli 40509. Heidän lukumääränsä oli noussut edeltävään kuuhun nähden 706 hengellä (1,8 %)

Vieraskielisiä työnhakijoita oli kokeiluissa heinäkuun lopussa 68 843. Tämä on noin 29 prosenttia kokeilujen kaikista työnhakija-asiakkaista. Vieraskielisten osuus kokeilun työnhakijoista oli suurin Espoon kokeilussa (52 %), Vantaa-Keravan kokeilussa (50 %) ja Helsingin kokeilussa (42 %). Vieraskielisistä työttömiä oli 42 788. Heidän lukumääränsä oli noussut edeltävään kuuhun nähden 1485 hengellä (3,6 %).

Kuntakokeilujen työnhakija-asiakkaiden koulutusalat ja ammattiryhmät

Heinäkuun lopussa työllisyyden kuntakokeilujen piirissä työnhakijoiden yleisin koulutusaste oli jokin toisen asteen tutkinto (49 %). Toiseksi yleisin oli perusasteen tutkinto (24 %). Yleisimmät yksittäiset tutkintonimikkeet olivat peruskoulu, ylioppilastutkinto ja majoitus- ja ravitsemusalan peruskoulutus. 

Heinäkuun lopussa kuntakokeilujen asiakkaiden yleisin ammattiryhmä olivat ammatteihin luokittelemattomat työnhakijat (66 798), palvelu- ja myyntityöntekijät (46 469) ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät (33 441). Yksittäisistä ammattinimikkeistä yleisimmät olivat ilman ammattia olevat tai ammatti ei tiedossa (60 491), myyjät ja kauppiaat (11 682), rakennustyöntekijät (7685), ravintola- ja suurtaloustyöntekijät (7313) ja koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat (6273). Työttömien yleisimmät ammattiryhmät olivat ei ammattia (41941), myyjät ja kauppiaat (7754) ja rakennustyöntekijät (5465). 

Rakenne- ja pitkäaikaistyöttömät kuntakokeiluissa

Heinäkuun lopussa työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaina oli 110 180 rakennetyöttömän kriteerit täyttävää työnhakijaa. Näistä 65 102 oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli kasvanut edeltävältä kuulta 1023 henkilöllä (2 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista kokeilujen työttömistä työnhakijoista oli 39,1 prosenttia. 

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli korkeinta Raasepori-Hangon kokeilussa (50,5 %), Porvoon kokeilussa (48,1 %) ja Lahden seudun kokeilussa (47,1 %). Volyymeiltaan eniten pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingin kuntakokeilussa (16 975). 

Työvoimapalveluiden käyttö kokeiluissa

Heinäkuun lopussa työllisyyden kuntakokeiluissa aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä oli 51 353 henkilöä. Palveluissa olevien määrä oli laskenut edeltävältä kuulta 3086 asiakkaalla. Kuntakokeiluasiakkaiden osalta aktivointiaste oli heinäkuun lopussa 23,6 prosenttia.

Kuntakokeilujen yleisimmät käytetyt palvelut olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (15 767), kuntouttava työtoiminta (10 397) ja palkkatuettu työ  (10397). Omaehtoisen opiskelun käyttäjämäärät olivat suurimmat Helsingin (3670), Pirkanmaan (1931) ja Espoon (1766) kuntakokeiluissa. Palkkatuen käyttäjämäärät olivat suurimmat Helsingin (1449), Pirkanmaan (1410) ja Turun seudun (884) kokeiluissa. Kuntouttavan työtoiminnan käyttäjämäärät olivat suurimmat Pirkanmaan (3430), Jyväskylän seudun (600) ja Helsingin (566) kokeiluissa. Kuntouttava työtoiminta muodosti merkittävimmän osuuden kaikista palveluista Raahen seudun kokeilussa (49 %) ja Raasepori-Hangon kokeilussa (46 %). 

TEM
Sivun alkuun