Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Työministeri LIndströmin puhe FCG:n ja Suomen kuntaliiton infotilaisuudessa 16.1.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö
16.1.2018 9.30
Puhe

Hallituksen kasvupalvelu -uudistuksen linjaukset

Arvoisat kuulijat,

Kuten varmasti kaikki ovat huomanneet, lähes vuosikymmen heikon ajanjakson jälkeen Suomen talous ja työmarkkinat ovat vihdoin kääntyneet kunnon kasvuasentoon. Kasvu on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta vasta viime vuoden kevätpuolella se alkoi näkyä aiempaa voimakkaampana työllisyyden kasvuna. Koska talouden ja työmarkkinoiden välillä on viivettä, on työllisyyden paraneminen kuitenkin juuri tänä vuonna voimakasta. TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa arvioidaan työllisyyden kasvavan kuluvana vuonna 25 000 hengellä. Nyt näyttää siltä, että hallituskaudella päästään jo tehdyillä päätöksillä noin 70 000 hengen työllisyyden kasvuun.

Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut viimeisen vuoden aikana hurjaa vauhtia, nyt ollaan oltu elokuun 2017 jälkeen jo selvästi yli 50 000 henkeä vuoden takaista paremmassa tilanteessa.  Se on valtava määrä. Erityisen ilahduttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden nopea lasku. Kyse ei ole kokonaan työvoiman kysynnän kasvusta, vaan myös taantumavuosien jälkeinen työttömien tehokkaampi haastattelurytmi ja palvelujen tarjonta on tarkentanut tilastoja. Työnhaku näyttää myös olevan aktiivisempaa kuin ennen, esimerkiksi piilotyöttömyys on ollut laskussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa. On tärkeää, että myös työttömyyden kustannuksia saadaan painettua alas, jotta voimavaroja riittää uuden työn luomiseen. 

Tilanne on siis muuttunut melko ripeästi selvästi parempaan suuntaan, mutta liikaan tyytyväisyyteen ei silti ole aihetta. 110 000 hengen työllisyystavoite ei ole vielä ilman lisätoimia täyttymässä ja sekin on vain välitavoite. Meidän tulisi päästä pohjoismaiselle tasolle työllisyydessä, sillä muuten ei ikääntyvän väestön kanssa näillä tulonsiirroilla ja palveluilla tulla toimeen.

Onkin hyvä muistaa, että vähänkään pitemmällä aikavälillä ongelmana on väestön ja sitä kautta työvoiman määrän niukkuus. Uusista maakunnista väestö kasvaa vain kolmessa: Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Ja kun koko Suomessa luonnollinen väestönlisäys oli jo vuonna 2016 miinuksella, saamme lisää väkeä ainoastaan maahanmuutosta. Siihen liittyy taas hyvin monenlaisia haasteita ja kitkoja. Joka tapauksessa työvoiman määrä pitemmällä aikavälillä määrittää työllisyydenkin tason ja kun hyvinvointi syntyy työstä, on työvoiman tarjontaa koetettava pitää mahdollisimman hyvänä.

Taantumavuosina pahimmat työmarkkinaongelmat peittyivät ikääntyvän väestön ja vaatimattoman työvoiman tarjontakehityksen alle, mutta nyt kasvu-uralle päästyämme alkavat työvoiman määrän rajoitteet käydä vähitellen ilmeisiksi. Taantumassa työttömyys ei noussut niin paljon kuin olisi pelkän talouskehityksen perusteella voinut, nyt kasvukaudella rajoitteet koskevat työllisyyden paranemista. Rekrytointiongelmat ovat jo yleisiä monilla aloilla ja varsinaista työvoimapulaakin esiintyy. Sen takia työvoiman liikkuvuus sekä ammatillisessa että alueellisessa mielessä on entistä tärkeämpää.

Työmarkkinoilla tapahtuu paljon ja uskon siihen, että myös teknologia muuttaa ja monipuolistaa työnteon tapoja, kuten se on aina tehnyt. Me voimme katsoa luottavaisina tulevaan, koska mm. OECD:n tutkimustulosten mukaan riski teknologian työpaikkoja hävittävälle vaikutukselle on meillä pienimpiä maailmassa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös
ETLAn arviossa muutamaa vuotta aiemmin. Suomalaisen työntekijän hyvä osaamistaso on myös tärkeä tekijä sille, että suomalainen työ menee kaupaksi. OECD:n aikuisten osaamistutkimus PIAACin mukaan meillä on osaamiseltaan maailman kärkeä oleva aikuisväestö. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa.

Arvoisat kuulijat,

Muutama sana kasvupalvelu-uudistuksen valmistelun tilanteesta.                     

Uudistuksen valmistelu on jatkunut viime syksyn ajan tavoitteiden mukaisesti. Tarkoituksenamme on uudistuksella parantaa työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palveluja. Valmistelemme uutta kasvupalvelua maakuntien järjestämisvastuulle.

Varmasti keskeisin lausuntokierroksen ja kesän perustuslakitarkistelun pohjalta lakiin tehty muutos on se, että maakuntien oman palvelutuotannon kielto poistettiin. Maakunta voi näin ollen päättää, mitkä palvelut hoitaa itse ja mitkä ostaa palveluntuottajilta. Viime perjantaina tiedotimme myös, että lakiluonnokseen lisätään niin sanottu allianssimalli, joka mahdollistaa sekä maakunnan järjestämien kasvupalveluiden että kunnallisten elinvoimapalvelujen resurssien yhdistämisen. Käyttäessään allianssimallia, maakunta sopii asiasta aluksi alueensa kuntien kanssa. Maakunta ja ne kunnat, jotka haluavat mukaan allianssiin, kilpailuttavat mukaan otettavat muut palveluntuottajat neuvottelumenettelyllä.

Hanke resursoidaan yhdessä ja sen tavoitteet määritellään yhdessä. Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien osapuolten kesken. Uskonkin että allianssimalli on se rakenne, joka yhdistää maakuntien ja kuntien tekemisen ja panokset elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseen. Meillä ei ole varaa erisuuntaiseen tekemiseen tai kilvoitteluun, tavoite on yhteinen maakunnilla ja kunnilla.

Nämä muutokset ovat aiheuttaneet sen, että kasvupalvelulakien saattaminen eduskunta-käsittelyyn tulee valitettavasti viivästymään tavoiteaikataulusta eli helmi-maaliskuun taitteesta. Tällä hetkellä tavoitteemme on huhtikuun alkupuolisko. Katsomme, että ehdotuksen viimeistely asiakkaiden ja hallinnon kannalta toimivaan muotoon on tärkeää. Eduskunnalle jää joka tapauksessa hyvin aikaa käsitellä kasvupalvelulakia yhdessä muiden lakien kanssa.

Vaikka säädösvalmistelussa on hieman viiveitä, uudistuksen toiminnallinen valmistelu on kulkenut koko ajan eteenpäin sekä maakunnissa että kansallisesti. Joitain esimerkkejä mainitakseni: Yhdessä asiakkaiden – eli työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten – kanssa on hahmotettu kasvupalvelun uusia palvelumalleja. Kriittiset digi-hankkeet etenevät aikataulussa.

Loppuvuodesta pyrimme käynnistämään kilpailullisia kasvupalvelupilotteja, jotka tukevat uusien toimintamallien käyttöönottoa maakunnissa.

Hyvät kuulijat,

Välillä julkisuudessa kuuluu väitteitä, että maakunta- ja kasvupalvelu -uudistus heikentää kuntien ja kaupunkien roolia työllisyyden edistämisessä. Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistus ei lähtökohtaisesti kuitenkaan muuta kuntien roolia ja merkitystä työllisyyden edistämisessä. Kuntien keskeinen tehtävä on jatkossakin luoda suotuisa toimintaympäristö kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle.

Hallitus ei ohjelmansa mukaisesti ole asettamassa kunnille uusia tehtäviä eikä kunnille siten ole tulossa uusia velvollisuuksia palvelujen järjestämiseen työttömille. Monet kunnat ovat kuitenkin vapaaehtoisesti panostaneet työllisyyspalvelujen järjestämiseen ja hyvä niin. Selvyyden vuoksi on hyvä jälleen todeta, että maakunta- tai kasvupalvelu-uudistus ei vaikuta kuntien mahdollisuuksiin järjestää kuntana työllisyyspalveluita kunnan asukkaille ja yrityksille.

Kunnat voivat myös jatkossa tarjota työttömille työkokeilupaikkoja ja palkkatuettua työtä sekä esimerkiksi oppisopimuspaikkoja. Monet kunnat tarjoavat lisäksi omina työllisyyspalveluinaan neuvontaa ja tukea työttömille, työnantajille ja yrityksille. Kunnat myös tukevat taloudellisesti yhdistyksiä, jotka tuottavat palveluja työttömille. Tätä roolia kasvupalvelu-uudistus ei ole muuttamassa.

Kuntien panos työllisyyden edistämiseen on ollut merkittävä, ja olen vakuuttunut siitä, että kuntapäättäjät pitävät jatkossakin tärkeänä panostamista työllisyyden edistämiseen osana kuntien elinvoimatehtäviä. Näköpiirissä ei ole sellaista tulevaisuutta, jossa vain yksi taho huolehtisi työttömien työllistymisestä ja palveluista. Työllisyyden edistäminen on yhteistyötä, jossa tarvitaan eri toimijoita ja erilaisia palveluja. Kunnat ovat maakuntien keskeinen kumppani ja tavoitteena onkin, että maakunnat ja kunnat tekevät yhdessä työtä yhteisten tavoitteiden, työllisyyden ja yrittäjyyden, edistämiseksi.

Arvoisat kuulijat,

Maakuntauudistus nostaa esiin kysymyksen: Onko julkisella sektorilla rohkeutta lähteä mukaan muutokseen? Kuten työttömällä työnhakijalla, meillä toimijoillakin pitää olla valmiutta lähteä etsimään vaihtoehtoja ja ratkaisuja silläkin riskillä, että kaikki asetelmat eivät säily entisellään.

Toivotan teille työllistävää päivää! Olen varma, että löydätte yhteisessä työskentelyssä vastauksia kysymyksiin sekä vaihtoehtoja viedä asioita eteenpäin. Yhteinen tavoitteemmehan on tehdä tulevaisuuden palvelujärjestelmästä nykyistä parempi, asiakkaita varten.

Jari Lindström alueuudistus-arkisto
Sivun alkuun