- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Avaruusasiain neuvottelukunta
- Kansallinen avaruusstrategia
- Kansainvälinen avaruusyhteistyö
- Kansallinen avaruuslainsäädäntö
- Lupa avaruustoimintaan
- Avaruusesineiden rekisteri
- Avaruustoiminnan valvonta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä astronauttihausta
- Usein kysyttyjä kysymyksiä ESAsta ja Suomen avaruuspolitiikasta
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Avaruuspolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
Aineettoman arvon merkitys liiketoiminnassa
Aineettomilla investoinneilla pyritään parantamaan yrityksen menestystä markkinoilla. Vaikka fyysisillä tuotteilla ja niiden tuotannolla on edelleen merkitystä, aineettomuuden ja ei-materiaalisten asioiden merkitys kasvaa myös fyysisten tuotteiden ominaisuuksissa. Yhä suurempi osa taloudesta liittyy aineettomuuteen, kuten palveluihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja brändeihin.
Suomessa julkinen sektori osallistuu yritysten aineettoman pääoman rakentamiseen tukemalla yritysten tutkimus- ja kehityshankkeita (t&k). T&k-toiminta edustaa kuitenkin vain alle puolta yritysten aineettomasta pääomasta.
Aineeton arvonluonti on kansallinen menestystekijä. Keskeistä on, miten luodaan osaamisperusteista kasvua ja miten tuotteiden ja palveluiden kokonaisuuden arvonmuodostuksesta voidaan mahdollisimman suuri osa kartuttaa Suomessa tai Suomesta johdetuilla toimilla.
Aineettomia oikeuksia tehokkaasti hyödyntävät toimialat ovat muita toimialoja merkittävämpiä vientialoja ja palkkataso on niillä korkeampi. Aineettomia oikeuksia syntyy erilaisessa uutta luovassa työssä kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa tai luovien prosessien kautta.
Hyödyt
Yritykset investoivat aineettomaan pääomaan saadakseen hyötyjä, jotka tulevat pääosin kolmea kautta.
1. Aineettomuus palveluna
Aineettomilla investoinneilla kehitetään jotain, mikä myydään palveluna asiakkaalle. Digitalisaatio tekee monista palveluista skaalautuvampia ja paikasta riippumattomampia. Samaan aikaan se mahdollistaa uusien palvelutoimintojen kehittämisen teollisiin tuotteisiin. Digitalisaation myötä palveluyritykset eivät kilpaile vain paikallisesti vaan globaalisti.
2. Aineettomuus yrityksen ja toimintaympäristön toiminnan tehostumisena
Aineettomilla investoinneilla pyritään parantamaan yrityksen sisäistä toimintaa. Parantuneen sisäisen toiminnan kautta asiakkaalle myytävien tuotteiden tai palvelujen myynti kasvaa tai niiden kannattavuus nousee. Sisäisen toiminnan parantamiseen tähtäävät aineettomat investoinnit ovat esimerkiksi henkilöstön koulutusta, tuotteiden/palvelujen tuottamisen tehostamista, palvelumuotoilua tai uusien myynti- tai markkinointitapojen kehittämistä. Olennaista on, että sisäisen toiminnan parantamisen hyödyt tulevat kuitenkin aina myytyjen tuotteiden tai palvelujen kautta.
3. Aineettomuus tuotteen ominaisuutena
Aineettomilla investoinneilla pyritään saamaan lisäominaisuuksia fyysiseen tuotteeseen (tavaraan) ja asiakas on valmis maksamaan niistä lisähintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi parempi muotoilu, tekniset ominaisuudet, brändi ja tuotteiden helppokäyttöisyys. Tälle arvonluontitavalle on ominaista, että aineettomuudesta syntynyt arvonlisä realisoituu fyysisen tuotteen kautta.