- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Avaruuspolitiikka
- Teollisoikeudet
- Kansainvälinen yhteistyö
- Ekosysteemipolitiikka
- Julkisten palveluiden uudistaminen
- Innovatiiviset julkiset hankinnat
- Innovaatiopolitiikan arviointi
- Kasvuportfolio
- Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Alueiden välinen verkostoyhteistyö
- Määrärahajaot
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteinen strategia antaa suunnan valtion aluehallinnon toiminnalle
Valtion aluehallinnon yhteinen strategia-asiakirja vuosille 2020-2023, Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi, ohjaa aluehallinnon virastoja hallitusohjelman toimeenpanossa sekä kirittää niitä uudistamaan toimintaansa tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Valtion aluehallinnon – aluehallintovirastojen (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) – toimialat ja tehtävät ovat moninaiset. Virastojen tehtäviin kuuluu kehittämistä, ohjausta ja valvontaa, perusinfran toimivuudesta ja ylläpidosta vastaamista sekä kansalaisten ja yritysten oikeusturvasta ja palveluista huolehtimista. Laajan toimintakentän keskeisimmät tavoitteet on koottu strategia-asiakirjaan yhdeksi yhteiseksi kokonaisuudeksi.
Asiakirjassa strategiset painopisteet on jaettu kolmeen sisältöalueeseen:
- turvaamme hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta,
- lisäämme elinvoimaa ja
- tavoittelemme hiilineutraaliutta.
Toiminnan kehittämiselle on asetettu kolme painopistettä:
- asiakkuudet ja digitalisaatio,
- yhteiset toimintatavat ja kumppanuudet sekä
- henkilöstö ja työyhteisö.
Valitut painopisteet toteuttavat hallitusohjelman linjauksia ja niissä heijastuvat myös toimintaympäristön muutos sekä virastojen tehtävät määrittävä lainsäädäntö.
Strategian toteutumista seurataan vuosittain. Seurannan avulla pystytään arvioimaan, ovatko esimerkiksi peruspalvelut Suomessa alueellisesti yhdenvertaisesti saatavilla, käytetäänkö luonnonvaroja kestävästi, onko yhä useampi toiminta- ja työkykyisenä mukana muuttuvassa työelämässä sekä onko uusia työpaikkoja ja yrityksiä syntynyt.
Kansalaisille ja yrityksille tämä kaikki tiivistyy sujuvaksi ja saumattomaksi asioinniksi sekä parhaan asiantuntemuksen ja tiedon helpoksi saatavuudeksi. Yhteiskunnan kokonaisuuden näkökulmasta strategian mukainen toiminta edistää osaltaan palvelujärjestelmän ja oikeusturvan toimivuutta sekä elin- ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja 2020-2023
Regionförvaltningsverkens samt närings-, trafik- och miljöcentralernas strategi 2020–2023