Aluekehittämisen uudistaminen

Maakuntauudistuksen myötä valtion ja maakuntien suhdetta ja toimintatapoja rakennetaan uudelleen. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut uudistamista yhteistyössä eri ministeriöiden, aluehallinnon ja muiden alueiden kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa.

Maakuntauudistuksen jälkeen aluekehittämisestä vastaavat maakunnat omalla alueellaan, kunnat omalla alueellaan sekä valtio. Maakunnat vastaavat alueensa strategisesta kehittämisestä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Kunnilla on tärkeä tehtävä luoda kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä.

Valtiolla on jatkossakin vahva intressi alueiden elinvoiman ja kasvun - ja sitä kautta koko Suomen menestymisen edistämisessä.

Aluekehittämiskeskustelut ovat valtion ja maakuntien kumppanuutta 

Uudet itsehallinnolliset maakunnat ovat monialaisia. Tarve monialaiselle vuoropuhelulle valtion ja maakunnan välillä on jatkossa suuri. Aluekehittämiskeskustelut tarjoavat paikan useiden hallinnonalojen toimien tai strategioiden samanaikaiselle käsittelylle ja ilmiölähtöiselle keskustelulle. Monet aluekehittämiseen merkittävästi vaikuttavat asiat vaativat laajaa, poikkihallinnollista huomiota. Aluekehittämiskeskustelut ovat uusi toimintatapa, jossa valtio ja maakunta käsittelevät yhdessä aluekehityksen tilannetta, tavoitteita ja toimenpiteitä. Alueen näkökulmasta keskustelut tarjoavat foorumin aluekehittämiseen keskeisesti vaikuttavien haasteiden, pullonkaulojen tai uusien avausten läpikäymiselle valtioneuvoston kanssa.

Keskustelujen pohjana käytetään muun muassa aluekehityksen valtakunnallista ja maakuntakohtaista tilannekuvaa, hallitusohjelmaa, hallituksen aluekehittämispäätöstä, ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavia keskeisiä strategioita sekä maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa.

Keskusteluissa käydään aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen tilannekuvaan perustuen läpi valtion ja maakuntien aluekehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ja niiden yhteensovittamista. Keskustelussa ei tehdä sitovia ratkaisuja tai päätöksiä, vaan kyse on kumppanuuteen perustuvasta toimintatavasta. Johtopäätökset toimivat osaltaan valtion ja maakunnan taloutta koskevien neuvottelujen (maakuntalain 13§ mukaiset neuvottelut) valmisteluaineistona ministeriöissä ja maakunnissa. Keskusteluissa huomioidaan, että aluekehittäminen on laajempi kysymys kuin uusien maakuntien tehtäväkenttä.

Jatkossa keskustelut käydään aina loppuvuodesta marras-joulukuussa, ennen maakuntalain mukaisia neuvotteluja maakunnan taloudesta.

Lisätietoa maakuntauudistuksesta ja kasvupalveluista

Tutkimus maakuntauudistuksen vaikutuksista vallan ja vastuun suhteisiin

Aluekehittämiskeskustelua ja sitä taustoittavan aluekehityksen tilannekuvan laatimista harjoiteltiin kaikkien maakuntien kanssa alkuvuodesta 2018. Mukana olivat muun muassa eri ministeriöiden, ELY-keskusten, maakuntien liittojen, korkeakoulujen ja kaupunkien edustajat. Keskustelut järjesti työ- ja elinkeinoministeriö. Ensimmäisten keskustelujen kokemusten perusteella prosessia kehitetään edelleen.

Aluekehittämiskeskustelut tammi-helmikuussa 2018

Aluekehittämisen vuorovaikutuspaja 24.4.2018

Keskustelutilaisuus syksyn 2018 aluekehittämiskeskustelujen valmistelusta 7.6.2018, aineisto

Alueiden kehittämisen tehtäväkuvaus

Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä on tehty alustavia palvelu- ja tehtäväkuvauksia maakuntavalmistelijoiden käyttöön. Lue lisää alueuudistus.fi:stä