Alustatyölaki

Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, joka järjestetään työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta. Alustat tarjoavat erilaisia palveluita asiakkaille, kuten esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai muita palveluita verkkosivuston tai mobiilisovelluksen välityksellä.

Työtä välittävällä digitaalisella alustalla tarkoitetaan henkilöä, yritystä tai muuta organisaatiota, joka tarjoaa palvelua sähköisesti ja palvelun vastaanottajan pyynnöstä. Palvelussa organisoidaan yksityishenkilöiden maksua vastaan tehtyä työtä riippumatta siitä, missä työ tehdään. Lisäksi palvelussa käytetään automatisoituja seurantajärjestelmiä tai päätöksentekojärjestelmiä.

Alustatyöntekijä on alustatyötä tekevä henkilö, joka on työsuhteessa alustaan tai muuhun työnantajaan. 
Muu alustatyötä tekevä henkilö tarkoittaa itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka tekevät alustatyötä muunlaisessa sopimussuhteessa kuin työsuhteessa alustayrityksen tarjoaman digitaalisen alustan kautta.

Välittäjällä tarkoitetaan henkilöä, yritystä tai muuta organisaatiota, joka luo sopimussuhteen digitaalisen työalustan ja alustatyötä tekevän henkilön kanssa tai toimii niiden välisessä alihankintaketjussa.

Automatisoiduilla seurantajärjestelmillä tarkoitetaan digitaalisia järjestelmiä, joita käytetään esimerkiksi alustatyötä tekevien henkilöiden työsuorituksen seurantaan, valvontaan tai arviointiin. Niillä voidaan myös kerätä henkilötietoja.

Automatisoidulla päätöksentekojärjestelmällä tarkoitetaan digitaalista järjestelmää, joka tekee tai tukee alustatyöhön liittyviä päätöksiä automaattisesti. Tällaiset päätökset voivat koskea esimerkiksi työtehtävien jakamista, ansioita, työaikaa, koulutukseen pääsyä tai käyttäjätilin rajoittamista tai sulkemista.

Euroopan unionissa on pidetty tärkeänä, että alalle luodaan pelisäännöt. Direktiivin tavoitteena on parantaa alustatyön työehtoja, työoloja sekä henkilötietojen suojaa. Suomessa valmistellulla alustatyölailla toteutetaan EU-direktiivi kansallisesti.

Uudessa laissa säädettäisiin työsuhdeolettamasta. Tarkoituksena on helpottaa määrittämään alustojen välityksellä työskentelevien oikea ammattiasema, eli onko kyseessä työntekijä vai itsenäinen ammatinharjoittaja.

Työsuhde on määritelty työsopimuslaissa. Työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä tai työntekijät sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Mikäli kaikki laissa säädetyt tunnusmerkit eivät täyty, kysymys ei ole työsuhteisesta työstä. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla.

Työsuhteen olemassaolo ratkaistaisiin kuten nykyisinkin sen perusteella, täyttyvätkö työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit. Työsuhdeolettama kuitenkin kääntäisi todistustaakan palvelussuhteen muodosta alustatyöntekijältä alustayritykselle.

Läpinäkyvyyttä parannettaisiin tiedonsaantioikeuksia lisäämällä sekä asettamalla vaatimuksia automatisoiduilla järjestelmillä tehtävälle päätöksenteolle.

Henkilötietojen suojaa vahvistettaisiin asettamalla vaatimuksia automatisoiduissa järjestelmissä tapahtuvalle henkilötietojen käsittelylle sekä lisäämällä alustatyötä tekevien tiedonsaantioikeuksia.

Laissa säädettäisiin vastatoimien kiellosta. Alustayritys tai välittäjä ei saisi kohdistaa työntekijään tai muuhun alustatyötä tekevään henkilöön tai näiden edustajaan kielteisiä seuraamuksia vastatoimina tai kohdella tätä muutoin epäedullisesti sen takia, että tämä on käynnistänyt oikeudellisia tai hallinnollisia menettelyitä tai ottanut yhteyttä viranomaiseen tämän lain mukaisten oikeuksiensa vaatimiseksi.

Lain noudattamista valvoisi työsuojeluviranomainen ja tietyiltä osin tietosuojavaltuutettu. Tietosuojavaltuutetun valvontaan kuuluisivat tietosuojaa koskevat asiat sekä automatisoituihin järjestelmiin liittyviä valvontatehtäviä. 

Työsuojeluviranomaisella ja tietosuojavaltuutetulla olisi oikeus määrätä seuraamusmaksu alustayrityksille ja välittäjille tietyistä lain säännösten rikkomisesta. Työsuojeluviranomaisella olisi oikeus antaa kirjallinen kehotus tietyissä asioissa.

Kyllä.

Lakia sovellettaisiin Suomessa tehtävään alustatyöhön riippumatta siitä, mihin alustayritys on sijoittautunut.

Ei.

Lailla helpotettaisiin alustatyötä tekevien oikean ammattiaseman määrittämistä. Lisäksi lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan alustayrityksen on tunnistettava alustatyötä tekevä.

Direktiivi hyväksyttiin lokakuussa 2024.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan EU-direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia Suomessa. Työryhmän toimikausi oli 29.1.–31.12.2025. Ryhmä jatkoi työskentelyä myös toimikautensa jälkeen.

Työryhmään kuuluivat työ- ja elinkeinoministeriön edustajien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, STTK ry:n, Akava ry:n, sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön edustajat. Työryhmän työhön osallistui myös asiantuntijajäsenen työsuojeluviranomaisesta. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Työryhmän mietintöön jättivät eriävän mielipiteen SAK ja STTK yhdessä sekä EK ja SY yhdessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä, joka on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon, 8.7–28.8.2026.

Syyskuussa 2026.

Uusi alustatyölaki on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.12.2026, johon mennessä alustatyödirektiivi tulee panna täytäntöön EU:n jäsenmaissa.