Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Kasvua ja uudistumista kumppanuuksista

Työ- ja elinkeinoministeriö 15.6.2017 12.55
Puhe

Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe terveysalan kasvustrategian seminaarissa 14.6.2017

Terveysteknologian vienti, tutkimus- ja innovaatiotoiminta on viime vuosina kasvanut ja kansainvälistynyt maassamme monia muita toimialoja nopeammin. Vuosikymmenten panostukset tutkimukseen, tutkimusinfrastruktuureihin ja tietovarantoihin, tutkimustulosten kaupallistamiseen sekä uudentyyppisiin yhteistyömalleihin ovat alkaneet tuottaa tulosta.

Sipilän hallituksella on vahva tahtotila kehittää terveysteknologian osaamista ja osaamisen tuotteistamista. Kärkihankerahoituksella ja terveysalan tiekartan toimeenpanolla vauhditamme terveysalan osaamispohjaista kasvua.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus ja rohkeat kokeilut luovat mahdollisuuksia kasvuun myös terveysalalla. Osana hallituksen kärkihankepanostuksia terveysalan tutkijoita ja tutkimusryhmiä tuetaan erilaisin Tekesin ja Suomen Akatemian ohjelmin ja rahoituksin. Tämä koskee myös tutkimustulosten kaupallistamisesta. Hallituksen 17 miljoonan euron paketti genomitiedon hyödyntämisen edellytyksiin on merkittävä viesti näinä aikoina ja siihen kohdistuvat suuret odotukset

Tiedämme kaikki että kasvun varaa on yhä. Terveysalan kasvustrategiassa keskeinen kasvun ja uudistumisen mahdollistava teema on yliopistojen, yritysten ja yliopistollisten sairaaloiden yhteistyön vahvistaminen.

Kumppanuuksiin meitä kannustavat niin OECD vasta julkistetuissa suosituksissaan innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi kuin Valtion talouden tarkastusvirasto keväällä julkaisemassaan investointi-raportissaan.

Finpron yhdessä terveysalan toimijoiden kanssa koostama Way forward-raportti on samoilla linjoilla ja nostaa esille lukuisia mahdollisuuksia mm. kliinisen tutkimuksen toimintaympäristön vahvistamiseen, tutkimustulosten kaupallistamiseen sekä tietovarantojen hyödyntämiseen. Kannustan teitä tutustumaan raportteihin ja niissä esiin nostettuihin mahdollisuuksiin ja miettimään kuinka osaltanne voitte niihin vastata.

Terveysalan kasvustrategia on OECD:n mukaan esimerkki myös muille toimialoille siitä, että politiikkatoimia ja välineitä taloudellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen voidaan tuloksekkaasti kehittää vahvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. 

Näen suuret mahdollisuudet siinä että uusia ratkaisuja kehitetään kysyntä- ja käyttäjälähtöisesti, monitieteellistä ja – toimialaista osaamista hyödyntäen.

Tuomalla yhteen hoidon ammattilaiset, potilaiden tarpeet, lääketieteen ja insinööritieteiden huippuosaajat sekä vaikkapa muotoilijat voidaan terveydenhuollon haasteisiin löytää uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja niin iäkkäiden kotona asumiseen, etähoitoon kuin lääkehoitoihin ja kuntoutukseen.

Hyvät terveysalan toimijat,

Myönteinen ja ratkaisuhakuinen tekemisen tahto näkyy juuri nyt yritysten, terveydenhuollon ja yliopistojen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön kehittymisessä. Asenne julkisen ja yksityisen yhteistyöhön on muuttunut. Muutos näkyy lukuisia solmittuina strategisia kumppanuussopimuksina ja kunnianhimoisia kokeiluina eri puolilla maata.

Globaali kilpailu on kovaa, markkinat kehittyvät nopeasti ja ekosysteeminä menestyminen vaatii erityisesti terveysalalla entistä tiiviimpää yhteistyötä ja työnjakoa myös julkisilta toimijoilta. Public-private yhteistyön rinnalla tarvitsemmekin entistä vahvempaa julkisten toimijoiden yhteistyötä, public-public yhteistyötä.

Suomi kilpailee investoinneista, osaajista ja tutkimuskumppanuuksista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Ison-Britannian yliopistokampusten kanssa. Siksi on tärkeää vahvistaa alueellisten osaamiskeskittymien yhteistyötä sekä yliopistojen yhteistyötä ja profiloitumista. 

Kansallinen syöpäkeskus, kansallinen genomikeskus sekä biopankkikokonaisuus ja terveystietojen kansallinen lupaviranomainen sekä tietoturvallinen palveluoperaattori voivat lisätä Suomen kiinnostavuutta yhteistyökumppanina. Myös aivosairauksien osalta Suomessa on laaja-alaista osaamista, joka kiinnostaa kansainvälisesti, kun saamme osaamisemme kokonaisuutena esille.

Hallituksen puoliväliriihessä teimme lukuisia kasvua, uudistumista ja työllisyyttä tukevia päätöksiä. Terveysalan kasvun ja uudistumisen kannalta uusista avauksista keskeisempiä ovat tekoälyohjelma, Business Finland- uudistus sekä Tekesin ja Suomen Akatemian saamat lisävaltuudet, joilla tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita sekä toteutetaan lippulaiva-tutkimuskeskittymiä.

Johtamani tekoälyohjelman tavoitteena on yhteistyössä julkisen sektorin ja yritysten kanssa löytää ne keskeiset uudet toimenpiteet, jotka parhaiten tukevat tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä Suomessa. Tavoitteenamme on olla maailman kärkimaita tekoälyn soveltamisessa ja työnteon uudistamisessa. Terveysala on yksi keskeinen soveltamisen alue ja siinä meillä on näytön paikka.

Yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tuemme Team Finland -verkoston uudistamisella. TEM-konsernin osalta tämä tarkoittaa Tekesin ja Finpron yhdistämistä Business Finlandiksi. Asiakkaille muutos tulee näkymään parempina palveluina. Terveysala säilyy yhtenä painopisteistä jatkossakin

Kansallista terveysalan kasvustrategiaa on toimeenpantu nyt kolme vuotta. Jaamme yhteisen tavoitteen ja se on mahdollistanut toimeenpanon rivakan etenemisen alan toimijoiden, ministeriöiden sekä avainrahoittajien yhteistyönä.

Vaikka meillä on nyt terveystoimialoilla valoisat näkymät monella mittarilla, meidän tulee yhdessä pitää huolta, että terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö säilyy myös jatkossa suotuisana.

Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten läheinen yhteistyö yhdessä terveydenhuollon palvelujärjestelmän kanssa voi tarjota hedelmällisen kehitysympäristön uusille hoidoille, tuotteille ja palveluille. Alan kehittymisessä testiympäristöt ja referenssit ovat tärkeässä roolissa.

Puoliväliriihessä päätimme panostaa myös innovatiivisten julkisten hankintojen edistämiseen ja osaamiseen. Sote-uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu ilman, että teknologian ja tietovarantojemme mahdollisuuksia hyödynnetään ja uusia innovaatioita otetaan käyttöön.

Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia markkinoita. Terveysala on investointi ja myös merkittävä talouskasvun mahdollistaja. Suomella on kaikki edellytykset ottaa osansa kasvavasta markkinasta ja ottaa kokoaan isompi rooli pilotti- ja edelläkävijämarkkinana.

Terveyspalvelujärjestelmämme voi toimia niin innovaatioiden hyödyntäjänä kuin lähteenä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ja toimeenpanon edetessä onkin mahdollisuus vahvistaa rakenteita, jotka tukevat uusien innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Olen edellä tarkastellut terveysalan mahdollisuuksia ja roolia paljolti teknologian kehittämisen ja talouden näkökulmasta. Se on luonnollinen tarkastelukulma elinkeinoministerinä.  On syytä kuitenkin alleviivata, että vähintään rinnakkainen tavoite on kansalaisten hyvinvointi ja sen edellytysten mahdollistaminen.

Näissä kahdessa tehtävässä sadat asiantuntijat tuovat panostaan eri työryhmissä ja hankkeissa Suomen terveysalan innovaatioekosysteemin kehittämiseksi – ja kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lopuksi haluaisinkin esittää kiitokseni kaikille teille terveysalan innovaatioekosysteemin toimijoille ratkaisukeskeisestä asenteesta kasvustrategian toimeenpanossa.  Edelläkävijän rooli ei aina ole helppo. Työryhmissä sovitetaan yhteen tieteellisiä, taloudellisia, terveydenhoidon ja tietoturvallisuuden intressejä ja näkökulmia, eettistä näkökulmaa unohtamatta.

Meillä on kaikki edellytykset siihen, että Suomesta voi tulla korkeatasoisen terveydenhuollon ja innovaatiotoiminnan yhteensovittamisen mallimaa. Sanojen on muututtava teoiksi ja siihen tarvitaan meidän kaikkien panosta ja vahvaa vuoropuhelua jatkossakin.