Hyppää sisältöön
Media

Kilpailusta dynamiikkaa kaasumarkkinoille

11.5.2017 15.07
Kolumni

Suomen maakaasun käyttö on yli 40 vuoden ajat pohjautunut Venäjältä tulevaan putkikaasuun. Vaikka nesteytetty maakaasu (LNG) ja biokaasu ovat kasvavassa käytössä liikenteessä ja teollisuudessa, on myös perinteiseen siirtoverkkoon nojaavien markkinoiden kehittäminen tarpeen energiamurroksen myllerryksessä. Kaasun kokonaiskysynnän väheneminen johtuen muun muassa kilpailusta muiden polttoaineiden kanssa on alan keskeinen haaste.

Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken rakentaminen antaa historiallisen tilaisuuden markkinoiden avaamiseen ja integroimiseen eurooppalaisiin markkinoihin. Lähtökohtatilanne velvoittaa kuitenkin tekemään tämän erityisellä huolella ja suunnitelmallisuudella.

Avaimena uusi infrastruktuuri

Vuosikymmenten varrella kaasun vaihtoehtoiseksi lähteeksi on kaavailtu niin Ruotsin läpi rakennettavia putkia kuin omaa suurta LNG-terminaaliakin. Suunnitelmien törmättyä lähinnä taloudellisiin realiteetteihin on kaasun tuontimonopoli kuitenkin tähän saakka säilynyt.

Balticconnectorkaan ei olisi lähtenyt liikkeelle puhtaan kaupallisena hankkeena, vaan siihen tarvittiin tukea Euroopan unionista. EU:n Verkkojen Eurooppa -tuen tarkoituksena on poistaa markkinasaarekkeita sekä kehittää sisämarkkinoita ja toimitusvarmuutta mahdollistamalla uusia hankintalähteitä. Viron-putken ja Baltian verkkovahvistusten myötä Suomessakin on mahdollista hyödyntää muun muassa Liettuan Klaipedan LNG-terminaalia ja Latvian mittavia kaasuvarastoja, myöhemmin myös Puolan yhteyksiä.

Euroopan komission päätös vuonna 2016 tukea Balticconnectoria maksimaalisella ja poikkeuksellisella 75 prosentin ja 187,5 miljoonan euron tuella oli edellytys Suomen hallituksen päätökselle pääomittaa hanke. Tarkoitukseen varattiin 30 miljoonaa euroa.

Johdonmukaisena seurauksena tästä hallitus linjasi kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan, että putken valmistuessa 2020 Suomen kaasumarkkinat avataan kilpailulle. Tämä edellyttää myös kansallisen kaasuyhtiö Gasum Oy:n kaupallisten ja verkkotoimintojen eriyttämistä toisistaan ristisubvention estämiseksi tasapuolisten edellytysten luomiseksi.

Kilpailu vs. monopoli

Kaasun siirto on luonnollinen monopoli, josta kerättäviä tuottoja valtio sääntelee. Sen sijaan kaasun tuonti ja myynti pysyvät kaupallisina monopoleina vain, jos merkittäviä kilpailevia lähteitä ei ole. Talousteorian näkökulmasta on selvää, että monopoli johtaa tehottomuuteen verrattuna kilpailtuihin markkinoihin.

Kaasumarkkinoiden tilanne on toki käytännössä monivivahteisempi. Olennaista on, että kilpailun avaaminen tehdään taantuvan kysynnän oloissa taiten ja kaasusektorin pitkäjänteistä kehitystä edistäen. Annettu lakiesitys lähtee tästä ja siihen on kirjattu myös selkeä aikataulu, jotta yritykset voivat ajoissa varautua toimintaympäristön muutoksiin. Epävarmuudet säännöksistä kun vaikuttaisivat suoraan esimerkiksi investointihalukkuuteen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2018. Gasumin toimintojen eriyttäminen sekä markkinoiden avaaminen toteutetaan 2020.

EU:n maakaasun sisämarkkinoita koskeva direktiivi antaa näiden sinänsä riittävien taloudellisten perustelujen tueksi juridisen argumentin. Säädöksen mukaan Suomen nyt soveltama poikkeusmahdollisuus markkinoiden avaamisesta poistuu, kun vaihtoehtoisella lähteellä voidaan kattaa 25 prosenttia kysynnästä. Näin näyttää 2020 tapahtuvan.

Toteutustapa on tärkeä

Ehdotettu maakaasumarkkinalaki sisältää kattavan joukon säännöksiä markkinoiden järjestämiseen ja toimintaan liittyen. Tämä johtuu muun muassa kaupan riippuvuudesta verkkoinfrastruktuurista ja yhteisistä kauppapaikoista, samaan tapaan kuin sähkömarkkinoilla. Toisaalta nykyistä hintasääntelyä poistetaan.

Gasumin toimintojen eriyttämisessä on perusteltua noudattaa nk. tosiasiallista eriyttämistä, jossa uudet yhtiöt irrotetaan selkeästi toisistaan. Tämä on avointa ja käytännöllistä paitsi asiakasyritysten ja muiden myyjien myös eriytettävien yhtiöiden itsensä kannalta.

Balticconnector Oy on perustettu hankeyhtiöksi suunnittelemaan ja rakentamaan Viron-yhdysputkea. Maamme kaasunsiirtoverkkoa ja sen palveluja tulee kuitenkin kehittää yhtenä kokonaisuutena. Ajan myötä onkin tarkoituksenmukaista yhdistää nyky-Gasumista eriytetty valtio-omisteinen verkkoyhtiö ja yhdysputken suomalaisomistus.

Millaiset markkinat Baltian kanssa?

Lakiesitys lähtee siitä, että Baltian maiden kanssa luodaan yhteen liitetyt markkinat. Integraation syventäminen tästä yhteisen markkinamallin kautta edellyttäisi valtioiden välisen neuvottelun kautta syntyvää sopimusta – mikään ei tähän Suomea pakota, vaan asiassa arvioidaan kaikessa rauhassa kansallista etua. On kuitenkin tärkeää, että suomalaiset ovat tulevaa mahdollista mallia koskevissa pohdinnoissa mukana.

Markkinoiden integroituminen ja tehokas toiminta edellyttää investointeja myös kolmen Baltian maan verkkoihin. Suomella ei ole velvoitetta eikä se osallistu sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joista meille ei koidu osoitettavia hyötyjä. Hallitus on päätöksissään vahvistanut tämän periaatteen.

Katse eteenpäin!

Maakaasu on muita fossiilisia polttoaineita puhtaampaa, katsotaan sitten kasvihuonekaasuja tai hiukkaspäästöjä. Energia- ja ilmastopolitiikan isossa kuvassa kaasun käytön arvo lähivuosikymmeninä onkin päästöjen vähentämisessä. Samaan suuntaan vievät myös LNG:n kehitys erityisesti liikennepolttoaineena sekä biokaasun hyödyntäminen. Toisaalta monissa teollisuuden prosesseissa kaasu on selkeästi paras vaihtoehto. Voipa kaasun merkitys ketteränä polttoaineena kasvaakin esimerkiksi sähkömarkkinoiden tarjonta- ja kysyntäjoustossa.

Markkinoiden yhdentyessä on järkevää ottaa niistä paras mahdollinen irti. Tässä selkeä ja suunnitelmallinen kilpailun avaaminen on avainasemassa. Vanhaan ei tule juuttua vaan kehittää uutta.

Kirjoittaja Riku Huttunen on TEM:n energiaosaston ylijohtaja

Kolumni
Sivun alkuun