TEM kehittää julkista vienninrahoitusjärjestelmää

Työ- ja elinkeinoministeriö 3.12.2018 15.35
Tiedote
TEM kehittää julkista vienninrahoitusjärjestelmää

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan julkisen vienninrahoitusjärjestelmän kehittä­mis­tä.

Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen vienninrahoitusjärjestelmän kehittämistä. Tarkastelussa ovat muun muassa pankkien rooli vienninrahoituksessa, vienninrahoituksen instrumentit, valtuudet sekä Finnveran rahoitusvalvonnan kehittäminen. Yhtenä erityisenä kysymyksenä tarkastellaan kiinteä­korkoi­siin CIRR-vientiluottoihin liittyvän varainhankinnan ja suojaustoimenpiteiden kokoamista yhteen paik­kaan nykyisen hajautetun järjestelmän sijasta. Työryhmän raportti toimenpidesuosi­tuksineen julkis­te­taan kesäkuussa 2019.

Julkista vienninrahoitusjärjestelmää, sen kehittämistarpeita ja vaikuttavuutta on analysoitu useissa selvityksissä ja raporteissa viime vuosina. Ministeriön 26.11.2018 asettaman työryhmän tarkoituksena on arvioida tehtyjen selvitysten ja raporttien pohjalta julkisen vienninrahoitusjärjestelmän kehittämistä.

– Suomi elää viennistä. Valtion tehtävä on pitää huolta, että vientikaupalle on toimivat edellytykset. Suomen vienninrahoitusjärjestelmä toimii verrattain hyvin ja on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Meidän on pidettävä huolta, että näin on jatkossakin, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pankit ovat pitkälti vetäytyneet aikaisemmasta mallista, jossa valtion vientitakuun nojalla pankit itse rahoittivat taseestaan vientiluottoja. Sen vuoksi Finnvera Oyj:n tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy myöntää vientiluottoja vientihankkeisin. Pitkäaikaisessa viennin rahoituksessa voidaan katsoa olevan markkinapuute. Seurauksena vientiluottojen vakuutena olevien valtion vientitakuiden volyymi Suomessa on kasvanut suhteessa bruttokansantuotteeseen jossain määrin enemmän kuin useissa muissa EU-maissa johtuen taloutemme vertailumaita pienemmästä koosta ja teollisuuden rakenteesta.  Myös kiinteäkorkoisten CIRR-vientiluottojen kysyntä on kasvanut.

– Yksityisen rahoituksen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto ja valtion tehtävänä on paikata markkinapuutetta. Finnveran tärkeää roolia vienninrahoituksessa ja työtä vienninrahoitusjärjestelmän kehittämiseksi ja tiedon jalkauttamiseksi kentälle erityisesti pk-yritysten suuntaan on jatkettava. Tarvitsemme lisää kansainvälistä kasvua tavoittelevien pk- ja midcap-yritysten vientiä, mitä Finnvera voi osaltaan vauhdittaa. Myös Finnveran suoraan luotonantoon liittyviä kysymyksiä on hyvä selvittää ja pohtia huolella asetetussa työryhmässä, jatkaa Lintilä.

Vientiteollisuuden rakenne aiheuttaa myös rahoitukseen liittyvien riskien keskittymistä tietyille toimialoille. Riskejä hallitaan jakamalla riskejä jälleenvakuutuksilla. Finnvera Oyj:n vientitakuu­toimin­nasta johtuvat vastuut on katettu puskurirahastoilla. Vientitakuutoiminnan tulee olla kansain­välisten sopimusten mukaan itsekannattavaa. Myös kiinteäkorkoisiin CIRR-vientiluottoihin liittyvä koronta­saus­toiminta on ollut itsekannattavaa järjestelmän voimassaolon ajan. Ministeriö ja Finnvera osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin neuvotteluihin, joissa pyritään tuomaan julkista vienninrahoitusta koskevaa sääntelyä lähemmäs markkinakäytäntöjä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvitys suurten vientihankkeiden vaikuttavuudesta alihankintaver­kostoon todentaa, että työllisyys ja arvonlisävaikutukset suurissa vientihankkeissa ovat merkittäviä. Siten hyvin toimivan vienninrahoitusjärjestelmän kehittäminen vastaamaan tulevia tarpeita on tärkeää Suomelle jatkossakin. Selvitysmies Nicholas Andersonin raportin mukaan Finnveran rooli vienninrahoit­tajana ei ole yhtä tunnettu kuin esimerkiksi Ruotsin vienninrahoittajan Svensk Exportkreditin (SEK). SEK nähdään Ruotsissa vahvemmin kauppapolitiikan välineenä.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Jukka Ihanus, TEM, p. 050 463 9929
teollisuusneuvos Tiina Ingman, TEM, p. 050 380 7191