TEM valmistautuu ydinlaitosten luvittamiseen

31.8.2017 9.30
Kolumni

Suomessa on parhaillaan vireillä kansainvälisestikin huomattavia ydinlaitoshankkeita, muun muassa maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. Lainsäädännön mukaan valtioneuvosto tekee päätökset rakentamisluvista sekä käyttöluvista. Mitä lupaharkinnassa otetaan huomioon ja missä vaiheessa hankkeet ovat tällä hetkellä?

Ydinvoima kattaa runsaan neljänneksen Suomen sähköntarpeesta. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan ydinenergialla on jatkossakin merkittävä rooli Suomen koko ajan hiilineutraalimmaksi kehittyvässä energiantuotannossa. Muun muassa kylmän ilmastomme ja teollisuuden tarpeiden vuoksi vahva perusvoimakapasiteetti on maassamme tarpeen. Tämä tarkoittaa mahdollisesti lisää käyttöaikaa olemassa oleville ydinvoimayksiköille ja myös uusien rakentamista. Olennaista on ydinenergian turvallinen ja vastuullinen hyödyntäminen.

TEM valmistelee, hallitus päättää

Lain mukaan ydinenergia-alan ylin johto ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Lainsäädännön valmistelun ohella ministeriön keskeisenä tehtävänä on valmistella valtioneuvostolle ydinlaitoksia koskevat periaatepäätökset – joiden vahvistamisesta päättää eduskunta – samoin kuin rakentamis- ja käyttöluvat. Ydinenergian käytön luonteen vuoksi päätökset tehdään korkeimmalla hallinnon tasolla. Lähtökohtana on arvioida ja päättää onko ydinenergian käyttö kussakin tapauksessa ja sen vaikutukset huomioon ottaen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Päätösten valmisteluun sisältyy laajoja kuulemisia ja lausuntokierroksia sekä tarpeen mukaan tehtäviä selvityksiä. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tärkeimpänä tehtävänä on arvioida laitosten ydinturvallisuutta.

Turvallisuus tärkein, vaan ei ainoa kriteeri

Ydinenergialaissa säädetään turvallisuusvaatimusten ohella monista muista asioista, jotka arvioidaan ja joiden pitää olla kunnossa luvan myöntämiseksi. Turva- ja valmiusjärjestelyjen samoin kuin ydinjätehuoltoon käytettävissä olevien menetelmien tulee olla asianmukaiset, ydinpolttoainehuoltoa koskevien suunnitelmien on oltava riittävät jne. Ylipäänsä hakijalla tulee olla käytettävissä kaikki tarpeellinen asiantuntemus ydinenergian käyttöön.

Suurten, miljardien eurojen arvoisten laitoshankkeiden kannattavuus on ennen kaikkea niihin investoineiden yritysten harkinnassa. Aloite ydinvoiman rakentamiseksi ei Suomessa tule valtiolta eikä valtio anna hankkeille esimerkiksi takauksia. Ydinenergialaki edellyttää joka tapauksessa, että toimijalla tulee olla riittävät taloudelliset mahdollisuudet hankkeen toteuttamiseen ja toiminnan harjoittamiseen.

Olkiluodon yksiköt käyttölupaharkinnassa, Hanhikivi turvallisuusarvioinnissa

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö (Areva EPR, 1600 megawattia) on suurempi kuin mikään käytössä oleva yksikkö maailmalla. Kiinan Taishaniin ja Ranskan Flamanvilleen on toki rakenteilla vastaavat. Laitoksen koekäytössä siirrytään ns. kuumakokeisiin tämän syksyn aikana ja valmius polttoaineen lataamiseen on keväällä 2018. Teollisuuden Voiman (TVO) tavoitteena on aloittaa sähkön tuotanto vuoden 2018 aikana. STUK:n turvallisuusarvion jälkeen valmius käyttölupapäätöksen tekemiseen lienee heti vuoden 2018 alussa. Olkiluodon toimivien yksiköiden (OL1 ja OL2) käyttöluvan jatkaminen on myös ajankohtainen alkuvuodesta. TVO on hakenut näille yksiköille uutta lupaa 20 seuraavaksi vuodeksi, vuoden 2038 loppuun saakka.

Loviisan kahden yksikön nykyiset käyttöluvat ovat voimassa vuosiin 2027 ja 2030. Toiminnan pitkäjänteisestä luonteesta johtuen Fortumin päätöstä halusta jatkaa näiden laitosten käyttöikää voidaan odottaa kuitenkin jo lähivuosina.

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitoksen (Rosatom AES-2006, 1200 megawattia) rakentamislupahakemus jätettiin kesällä 2015. Päätöksen kannalta olennainen STUK:n turvallisuusarviointi on käynnissä, mutta edellyttää vielä huomattavan määrän asiakirja-aineistoa hakijalta. Lupakäsittelyn aikataulu on siten merkittävästi riippuvainen siitä, miten yhtiö itse toimittaa näitä aineistoja tämän ja ensi vuoden aikana. TEM arvioi laaja-alaisesti lain edellyttämiä rakentamisluvan edellytyksiä, mukaan lukien hakijan taloudelliset edellytykset ja valmistelee aikanaan itse päätöksen.

Suomessa on vireillä myös yhden ydinlaitoksen käytöstä poisto. VTT haki kesäkuussa 2017 tähän lupaa 1960-luvun alussa rakennetun tutkimusreaktorinsa osalta. Asia etenee valtioneuvostoon todennäköisesti ensi vuonna. Käytöstä poistoa varten on juuri ehdotettu ydinenergialakiin muutosta, jonka perusteella myös tälle ydinvoimalaitoksen elinkaaren vaiheelle tulee hakea erillistä toimilupaa. Myös tästä luvasta päätöksen tekisi valtioneuvosto.

Onkalo kuvastaa vastuullisuutta ja alan osaamista

Luvituksen tilannekuva ei olisi kattava ilman Posivan Onkaloksi kutsuttua, Olkiluodon kallioon louhittavaa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen tarkoitettua luolaa. Posivan hanke sai ensimmäisenä maailmassa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselleen rakentamisluvan vuonna 2015. Käyttöluvan hakeminen on ajankohtainen vuosikymmenen vaihduttua ja käyttöluvan myöntäminen arviolta vuonna 2023. Hankkeen eteneminen on tulosta pitkäjänteisestä työstä, jonka peruspaalut lyötiin jo 1980-luvulla.

Vuosikymmenten mittaan ydinjätehuollon osaaminen on Suomessa kohonnut maailmanluokkaan ja potentiaaliseksi vientituotteeksi. Vastuullisuutta kuvaa sekin, että Suomessa ydinjätehuoltonsa maksavat kokonaisuudessaan voimayhtiöt, joilta kerätään tähän tarkoitukseen varoja ennakollisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Varautumisrahaston tase on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa.

Suomalaiseen geologiseen osaamiseen liittyy myös Terrafamen kaivoksen suunnitelma uraanin talteenotoksi. Lain terminologiassa tässäkin on kyseessä ydinenergian käyttö, johon tarvitaan valtioneuvoston lupa. Terrafamen hakemusta odotetaan vielä tänä syksynä.

Riku Huttunen on TEM:n energiaosaston ylijohtaja